Joulunalusviikon maanantai pudotti jokaisen Devils-mielisen jääkiekkoentusiastin niskaan rypälepommin, niin kiellettyjä kuin ne nykyään ovatkin. New Jersey Devilsin toimiston oven saranat olivat koetuksella kuin entisaikain saluunassa, kun liikenne maanantaina alkoi. Jo perjantaina ovista ulos kävi Dan McGillisin tie, kun mies passitettiin waiver-listan kautta kohti Albanya. Tänään Danny-boy vilahti takaisin sisään, kun vanha sotaratsu Vladimir Malakhov ilmoitti siirtyvänsä eläkeputkeen välittömästi. Tähän päätökseen taas oli ilmeisesti syynä se, että NHL-Devilsin päävalmentaja Larry Robinson sai tarpeekseen valmentamisesta todeten "tämä ei ole enää minun päänsärkyni". Larry taas oli ainoa(hko) syy siihen, että Vladia rosterissa roikotettiin. Malakhovin lähdön johdosta rosterista avautui McGillisin lisäksi paikka myös toiselle puolustajalle, Tommy "Melkein-42-vuotta" Albelinille, joka on kauden alusta alkaen sitkeästi kärkkynyt paikkaa joukkueessa. Ja viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä uutisena kuultiin odotettu tieto siitä, että Patrik "A" Elias on alkanut harjoitella joukkueen kanssa ja onkin odotettavissa, että joukkueen ykköstähti palaa pelaavaan kokoonpanoon jo ensi kuun aikana.
Ja Devilskö muka tylsä porukka?
tiistaina, joulukuuta 20, 2005
sunnuntaina, joulukuuta 11, 2005
Lehdistötiedote
New Jersey Devils tulee kokemaan takaiskun, kun Patrik Elias jää pois pelaavasta miehistöstä joulutauon jälkeen. Syynä ei ole liiallinen kalkkunansyönti, vaan hepatiitti A:n jälkihoito. Devilsin sisäisen pistepörssin kolmonen jää sairaslomalle toistaiseksi, miehen uskotaan kuitenkin palaavan riveihin ennen kuin kausi loppuu.Eliasin siirtyminen sivuun vapauttaa pelipaikan kakkosketjusta ja kakkosylivoimasta. Paikasta kilvoittelevat nuoret lupaukset Zach Parise ja Tuomas Pihlman. Molemmat ovat jo nyt pelanneet harjoituspeleissä esittäen hyviä otteita, mutta kumpikaan ei vielä ole lopullisesti vakuuttanut valmennusjohtoa. Nuorukaiset ovat kiekkoilijoina hyvin erityyppisiä, Pihlman isokokoinen ja voimakas vääntäjä, Parise pieni ja taitava pelintekijä, joten sekin tuottaa oman päänvaivansa valinnan teossa.
Kun King Kong on taas noussut tapetille (ja pilvenpiirtäjään), päätettiin Devilsissäkin kantaa korsi kekoon ja nostaa kissa pöytään. Poliisin piirtäjä onnistui ainoan silminnäkijän, joukkueen fysioterapeutin kuvauksen perusteella tekemään oheisen kuvan joukkueen niskassa viihtyneestä apinasta. Huom! Tämä ei ole etsintäkuulutus! Jos siis joku kyseiseen elukkaan törmää, pitäköön hyvänään. Eikä tarvitse edes kertoa terveisiä.
perjantaina, joulukuuta 02, 2005
Joulukuu, joulukuu, jou-lu-kuu
Suurten ratkaisujen, keskikauden hiipumisten, antamisen ja saamisen sekä stressin aika
Devilsien rosteri koki joulukuuhun tultaessa ilahduttavan muutoksen, kun nuoret tekivät näyttävän esiinmarssin. Ehdin jo odotella Phoenixista treidattua Brad Ferenceä, mutta pakisto ei nyt saanutkaan tuoretta voimaa vaan hyökkäys. Rheaumen (Phoenix) ja Oliwan (AHL) tilalle rosteriin tulivat nuoret Barry Tallackson, 22 ja Tuomas Pihlman, 23 . Molemmat nuorukaiset ovat isokokoisia ja lupaavia hyökkääjiä, joiden sisäänajaminen pelaavaan kokoonpanoon alkanee välittömästi. Tässähän on lupa jopa odotella todellisen nuorisoketjun syntymistä, kun kokoonpanossa jo aiemmin ollut Zach Parise, 21, saa Tallacksonin ja Pihlmanin laidoilleen. Poikien kätisyydetkin osuvat yksiin mainiosti.
Liigassa tapahtuneet merkittävät pelaajakaupat ovat aiheuttaneet pientä kihinää ja kuplintaa valmentajistossa. Enpä osannut olla aivan hiljaa aiheesta, niin sopivasti Bostonin luotsin ylistävät lausunnot Thorntonista ja miehen myynti San Joseen osuivat. Mutta kyllä se nalli napsahtaa New Jerseyssäkin aivan lähiaikoina; koska ja kehen se kohdistuu, sitä ei vielä tiedä kukaan. Sitten on taas suunsoiton aika - tosin hyvällä lykyllä Lou tekee järkevät kaupat. Voisin luetella listan nimiä, jotka toivoisin suojattavan, mutta minulla on karvas kokemus tästä aiheesta jo kauden alta, kun Se-Yksi tahtoi lähteä pelaamaan kiekkoa veljensä kanssa. Niin kuin tämä olisi jotain höntsyä, jossa tehdään mukavat jaot että kaikilla on hyvä mieli!
Alamäki on alkanut
Eli kausi on yli puolivälinsä. Kauan ei enää parane ajatella, että kausi on pitkä ja paniikkiin ei ole aihetta. Kohta on! Välitilinpäätöksenkin aika olisi jo, mutta nyt en aio mitään kattavaa laatia, kunhan vähän luonnostelen.
Huomioita maalivahdeista:
Brodeur on ollut selkeä ykkösvahti, mies on aloittanut yhtä vaille kaikki pelit ja tullut kolmasti vaihdetuksi pois kesken pelin. Parhaimmillaan hän on pitänyt joukkuetta pystyssä, mutta diivamaisia ailahteluja on tullut liikaa. Hulluinta on että mies on yli puolessa kaikista peleistä joko kylmänä tai kuumana, ja kummassakin tapauksessa outoja imaisuja sattuu liian usein. Parhaimmillaan Martin on siis "tavallisena". Kakkosvahti Clemmensen ei ole tositoimissa juurikaan päässyt kykyjään näyttämään, joten hänestä ei sen enempää.
Puolustajat:
Yksikään puolustajista ei ole noussut esiin ja häikäissyt suorituksillaan tähän mennessä. Paul Martin on ollut viime aikoina positiivinen yllätys, mutta vain siinä määrin kuin voi olla pelaaja, jolta ei odottanut mitään erikoista. Dan McGillis on joukkueen ykköspakki ja häneen olen tyytyväinen, samoin Colin Whiteen. Brian Rafalskille ei oikein ole löytynyt roolia nyky-Devilsin puolustuksessa, mutta suurin pettymys on ollut Vladimir Malakhov, joka ei ole saanut itsestään irti mitään. Richard Matvichuk on pikku hiljaa ajautunut ykköskentästä kolmoseen, ehkä vähän aiheettakin, ja voisikin olla syytä nostaa miestä taas välillä isompaan rooliin. David Hale on pelannut suht' luotettavasti pieniä minuutteja läpi koko kauden, Sean Brown sen sijaan ei ole viime aikoina päässyt pelaamaan enää edes alivoimaa liiallisen jäähyherkkyytensä takia.
Puolustus ei ole toiminut läheskään aina hyvin, vaan ladonovi-ilmiö on päässyt yllättämään tuolloin tällöin. Alkukaudesta on kuitenkin tapahtunut huomattavaa eteenpäinmenoa.
Hyökkääjät:
Viime aikoina pelit on viety läpi 10 hyökkääjällä. Suurimman osan maaleista ja pisteistä on takonut nelikko Scott "Uno" Gomez - Alexander Mogilny - Patrik Elias - Viktor Kozlov. Brian Gionta ja Sergei Brylin ovat tukeneet hyökkäyksiä ja etenkin Giontan pirteä fyysinen peli on ilahduttanut. Kolmosketju on muodostunut Jamie Langenbrunnerista, John Maddenista ja Jay Pandolfosta, joista varsinkin kaksi jälkimmäistä ovat mainioita jarrumiehiä ja pelaavat myös jäähyntappajina. Toisessa alivoimassa pelaa sitten ainoa hyökkäyksen erikoismies, Grant Marshall, joka aivan taannoin yltyi hurjaan peliin tehden yhdessä pelissä kolme av-maalia. Mutta ilman maalejakin mies on ollut mies - paikallaan.
Hyökkäys ei pelaa riittävän suoraviivaisesti ja menettää kiekot toisinaan turhiin syöttökuviointeihin. Viimeistelyprosentti on kuitenkin ollut hyvällä tasolla, ja kaikkinensakin Devilsin peli on viime aikoina kulkenut paremmin kuin kauden alussa.
Kuten jo alussa mainitsin, uusia tulokkaita rosteriin on tullut siihen malliin, että Devilsiä vaivaa tietynlainen runsaudenpula. Tuon vakituisen hyökkääjäkymmenikön ulkopuolella ovat nuo kolme nuorta hyökkääjää, joita olisi mukava peluuttaa. Ja ainakin harjoituksissa peluutetaankin. Kun Malakhov sekä Mogilny ja mahdollisesti joku toinen hyökkääjä tuosta kaupataan, niin sittenpähän on tilaa nuorillekin.
Bada bing.
sunnuntaina, marraskuuta 27, 2005
Huhuu Arena
"Ei meillä Devilsissä tällaiseen kauppaan kyllä ole valmistauduttu, mutta jos se tapahtuisi, ei me siihen kaaduttaiskaan", toteaa valmentaja kuulapää yllätettynä kurkkimasta joulukalenterin luukkujen raoista. "Alex on täyttänyt hyvin paikkansa, mutta ei ole ollut niin Great kuin loistonsa vuosina. Itse asiassa välillä mies katoilee kuvasta aika totaalisesti. Ehkä Mogs ansaitsisi vielä uransa loppuun paikan joukkueesta, jonka valmentaja todella arvostaa häntä", pohdiskelee koutsi loppumattomaan tyyliinsä. "Jaa, nyt on mentävä puhaltelemaan kynttilämeri syntymäpäiväkakusta", jatkaa valmentaja ja köpöttelee tiehensä.Tällainenkin huhu on liikkeellä:
torstaina, marraskuuta 24, 2005
Shitteri Pehvosen Hohto
Jälleen on palstallemme antanut haastattelun Shitteri Pehvonen, universumin ylivertaisin jääkiekkofilosofi ja -strategi. Haastattelijana toimi tällä kertaa hänen oikean kätensä etusormi.
Kiekkoilevaa maailmaa puhuttavat ICL:n tapahtumat ja käänteet. Mitä mieltä sinä, Shitteri, olet esimerkiksi mielipiteitä jakaneesta ajatuksesta lyhentää eriä kymmenestä minuutista seitsemään?
- Siinähän on tasan puolensa ja puolensa. Lopputulokset saattaisivat olla realistisempia. Lopputulokset saattaisivat olla realistisia jopa Premier League -tasolla. Jos tässä nyt matemaatikoksi on alettava, niin 30 % vähennys kaikkiin pelin lukuihin muuttaa kyllä tilastot epärealistisemmiksi. Jos perusteena käytetään sitä, että peliajan lyhennys lisää yllätysten mahdollisuutta, niin sitä varten on keksitty noppa, satunnaislukugeneraattori ja kolikko. Niillä sitä vasta yllätyksiä syntyy. Tai miksei pudoteta erien pituutta vaikkapa kahteen minuuttiin. Jäähyjen merkitys kasvaisi ja yllätykset lisääntyisivät. Tai puoleen minuuttiin, jolloin jokainen maalikin olisi yllätys.
Näetkö sinä, Shitteri, syytä sääntömuutoksiin joko nyt kesken kauden tai sen päätyttyä? Ja jos näet, niin mitkä korjausparannukset olisivat sinusta tärkeimpiä toteuttaa, Shitteri?
- Kesken kauden tehtäviin sääntömuutoksiin on oltava todella pakottava tarve, mitään hokkuspokkustemppuja on turhaa yrittää. Peli on tärkeintä, pelaajat ja joukkueet siis ovat etusijalla ennen kaikkea. Kabinettien ovet olisi syytä sinetöidä ja säännöt hakata kiveen, näin muotoillakseni. Peli on kovaa ja ratsuväki raakaa, tapasi eräs kiusaajani tokaista aina, kun nosti pääni vessanpöntöstä, ja totta puhuikin.
Mutta entä tulevaisuudessa? Pienennetäänkö maaleja, lyhennetäänkö mailoja tai tehdäänkö kiekosta neliskanttinen? Shitteri?
- Tulevaisuudessa on tulevaisuus. Pelataan nyt vaan tämä kausi loppuun ja mietitään sitten kaikessa rauhassa. Minusta nykykiekkoilussa vallalla oleva suuntaus, jossa yhä suuremmat pelaajat hallitsevat kenttää, on oikea. Jospa jo ensi kaudeksi kehiin saataisiin nykyistä puolet suurempia pelaajia. Kyllä sen täytyisi vaikuttaa maalimääriinkin, kun kolme 12'5" ja 460 lb pelaajaa päivystää sumputtamassa omaa aluetta.
Ajatuksesi, Shitteri, kiekon tulevaisuudesta ovat aina yhtä häkellyttäviä ja odottamattomia kristallinkirkkaudessaan. Entä paljon kaipaamasi tappelut, pitäisikö ne saada mukaan ICL:ään?
- To-ho-ho-hottakai pitäisi. Kun kaukalossa, tuossa tarkasti rajatussa maailmamme pienoislaboratoriossa kaksi hikistä, adrenaliinia ja testosteronia huokuvaa yli-ihmistä tiputtaa hanskansa jäähän ja kutsuu toisensa tanssiin, josta vain toinen poistuu omin luistimin on kyse jostakin suuremmasta kuin osiensa summasta. Siinä on kyse samaan aikaan esiaikaisesta reviirien puolustamisesta ja ikuisesta selviytymiskamppailusta. Tappelu on kommunikatiivinen merkki siitä, että pelaamisen ehdoista, rajoista ja sisällöistä käydään kahden tappelevan pelaajan välityksellä joukkueiden kesken dialogia. Tai niin tässä lapussa ainakin lukee. Ai niin, niitä käytetään peliteoreettisena välineenä.
Mitä?
- En minä tiedä.
Miten ICL:ää edelleen vaivaava huono ilma, Shitteri, saataisiin puhdistettua?
- Itse olet huono ilma. Aa, siis, keinovalikoima on toki monituinen. Olisikin siis päätettävä, mitä halutaan ja sitten valittava oikeat aseet sen saavuttamiseksi. Joku haluaa, että palattaisiin vanhaan, kaikilla olisi mukavaa ja kaikki tykkäisivät toisistaan ja peace & love ja sen sellaista. Mikäs siinä, mutta mitä tekemistä sillä on kiekon pelaamisen kanssa? Jos halutaan, että ICL:stä kehittyy sarja, jossa pelataan rautaisella taidolla jäätävää ammattilaistasoista peliä, olisi syytä unohtaa menneet ja alkaa ensimmäiseksi langettamaan rangaistuksia neitimäisestä itkemisestä keskustelupalstoilla. Keskustelupalstat ovat psyykkaamista varten, ne ovat sitä varten, että Voittaja saa laskea jalkansa maassa makaavan häviäjän rinnan päälle ja kohottaa voitonhuutonsa korkeuksiin. Kreegah.
Olet itse ilmeisesti jälkimmäisen vaihtoehdon kannalla, Shitteri?
- Minusta keskustelu on turhaa, kun on parempiakin kommunikointitapoja.
Missä on etusormi, Shitteri, missä on etusormi?
- Tässähän tämä, tässähän tämä.
Mitä sulle kuuluu?
- Kiitos oikein hyy-vää.
Mennään pois, Shitteri.
Mennään vaan.
Red rum?
- Red rum.
Honey, I'm home!
Kiekkoilevaa maailmaa puhuttavat ICL:n tapahtumat ja käänteet. Mitä mieltä sinä, Shitteri, olet esimerkiksi mielipiteitä jakaneesta ajatuksesta lyhentää eriä kymmenestä minuutista seitsemään?
- Siinähän on tasan puolensa ja puolensa. Lopputulokset saattaisivat olla realistisempia. Lopputulokset saattaisivat olla realistisia jopa Premier League -tasolla. Jos tässä nyt matemaatikoksi on alettava, niin 30 % vähennys kaikkiin pelin lukuihin muuttaa kyllä tilastot epärealistisemmiksi. Jos perusteena käytetään sitä, että peliajan lyhennys lisää yllätysten mahdollisuutta, niin sitä varten on keksitty noppa, satunnaislukugeneraattori ja kolikko. Niillä sitä vasta yllätyksiä syntyy. Tai miksei pudoteta erien pituutta vaikkapa kahteen minuuttiin. Jäähyjen merkitys kasvaisi ja yllätykset lisääntyisivät. Tai puoleen minuuttiin, jolloin jokainen maalikin olisi yllätys.
Näetkö sinä, Shitteri, syytä sääntömuutoksiin joko nyt kesken kauden tai sen päätyttyä? Ja jos näet, niin mitkä korjausparannukset olisivat sinusta tärkeimpiä toteuttaa, Shitteri?
- Kesken kauden tehtäviin sääntömuutoksiin on oltava todella pakottava tarve, mitään hokkuspokkustemppuja on turhaa yrittää. Peli on tärkeintä, pelaajat ja joukkueet siis ovat etusijalla ennen kaikkea. Kabinettien ovet olisi syytä sinetöidä ja säännöt hakata kiveen, näin muotoillakseni. Peli on kovaa ja ratsuväki raakaa, tapasi eräs kiusaajani tokaista aina, kun nosti pääni vessanpöntöstä, ja totta puhuikin.
Mutta entä tulevaisuudessa? Pienennetäänkö maaleja, lyhennetäänkö mailoja tai tehdäänkö kiekosta neliskanttinen? Shitteri?
- Tulevaisuudessa on tulevaisuus. Pelataan nyt vaan tämä kausi loppuun ja mietitään sitten kaikessa rauhassa. Minusta nykykiekkoilussa vallalla oleva suuntaus, jossa yhä suuremmat pelaajat hallitsevat kenttää, on oikea. Jospa jo ensi kaudeksi kehiin saataisiin nykyistä puolet suurempia pelaajia. Kyllä sen täytyisi vaikuttaa maalimääriinkin, kun kolme 12'5" ja 460 lb pelaajaa päivystää sumputtamassa omaa aluetta.
Ajatuksesi, Shitteri, kiekon tulevaisuudesta ovat aina yhtä häkellyttäviä ja odottamattomia kristallinkirkkaudessaan. Entä paljon kaipaamasi tappelut, pitäisikö ne saada mukaan ICL:ään?
- To-ho-ho-hottakai pitäisi. Kun kaukalossa, tuossa tarkasti rajatussa maailmamme pienoislaboratoriossa kaksi hikistä, adrenaliinia ja testosteronia huokuvaa yli-ihmistä tiputtaa hanskansa jäähän ja kutsuu toisensa tanssiin, josta vain toinen poistuu omin luistimin on kyse jostakin suuremmasta kuin osiensa summasta. Siinä on kyse samaan aikaan esiaikaisesta reviirien puolustamisesta ja ikuisesta selviytymiskamppailusta. Tappelu on kommunikatiivinen merkki siitä, että pelaamisen ehdoista, rajoista ja sisällöistä käydään kahden tappelevan pelaajan välityksellä joukkueiden kesken dialogia. Tai niin tässä lapussa ainakin lukee. Ai niin, niitä käytetään peliteoreettisena välineenä.
Mitä?
- En minä tiedä.
Miten ICL:ää edelleen vaivaava huono ilma, Shitteri, saataisiin puhdistettua?
- Itse olet huono ilma. Aa, siis, keinovalikoima on toki monituinen. Olisikin siis päätettävä, mitä halutaan ja sitten valittava oikeat aseet sen saavuttamiseksi. Joku haluaa, että palattaisiin vanhaan, kaikilla olisi mukavaa ja kaikki tykkäisivät toisistaan ja peace & love ja sen sellaista. Mikäs siinä, mutta mitä tekemistä sillä on kiekon pelaamisen kanssa? Jos halutaan, että ICL:stä kehittyy sarja, jossa pelataan rautaisella taidolla jäätävää ammattilaistasoista peliä, olisi syytä unohtaa menneet ja alkaa ensimmäiseksi langettamaan rangaistuksia neitimäisestä itkemisestä keskustelupalstoilla. Keskustelupalstat ovat psyykkaamista varten, ne ovat sitä varten, että Voittaja saa laskea jalkansa maassa makaavan häviäjän rinnan päälle ja kohottaa voitonhuutonsa korkeuksiin. Kreegah.
Olet itse ilmeisesti jälkimmäisen vaihtoehdon kannalla, Shitteri?
- Minusta keskustelu on turhaa, kun on parempiakin kommunikointitapoja.
Missä on etusormi, Shitteri, missä on etusormi?
- Tässähän tämä, tässähän tämä.
Mitä sulle kuuluu?
- Kiitos oikein hyy-vää.
Mennään pois, Shitteri.
Mennään vaan.
Red rum?
- Red rum.
Honey, I'm home!
torstaina, marraskuuta 17, 2005
C-H-I-C-K-E-N-S
Ohoh, tännehän on lipsahtanut kuva meidän omasta Saturday Night Feveristä. Lauantai-illan vietossa vasemmalta lukien kuulapää, Martin Brodeur ja joku kana.
perjantaina, marraskuuta 11, 2005
Uutisia
Nimettömänä pysyttelevän lähteen mukaan eräässä liigassa jotakin peliä pelaavalla nimeltämainitsemattomalla pelaajalla on asennevamma. Tämän johdosta pelaaja on toistaiseksi IR-listalla. Vahvistamattomien tietojen mukaan nimeltämainitsematon pelaaja pystynee kuitenkin pelaamaan jo ennen pitkää tai ainakin pian sen jälkeen.
maanantaina, marraskuuta 07, 2005
Älykkäiden miesten yksinkertainen laji
Olen nyt saanut likimain yksinoikeudella tänne omaan blogiini maailmankaikkeuden älykkäimmän ja kaikkitietävimmän jääkiekkoanalyytikon, Shitteri Pehvosen haastattelun. Siinä hän, paitsi osoittaa olevansa säkenöivä sanailija, tarkastelee ICL:n valmentajistoa ja tähänastisia tuloksia viiltävän analyyttisesti. Ennen haastatteluaan hän piirteli nelikenttiä vasemmalla kädellään samaan aikaan kun pelasi pari näytösluonteista NHL94@2006-matsia minua vastaan oikealla kädellä - voittaen tietysti suvereenisti.
No, Shitteri, mikä on näkemyksesi ICL:n tilasta ja tasosta, kun noin kolmannes runkosarjasta on takana?
"ICL:n taso on parempi kuin tila, jos näin voi sanoa - ja voihan niin sanoa, koska sanoin jo. Laajennettuun liigaan tuli mukaan monta kovatasoista hemppaa, jotka ovat vieneet pelin aivan toiselle tasolle kuin millä se oli viime kaudella. Samaan aikaan kuitenkin ICL:n tila on kriittisesti kehnontunut, koska laajentumisen myötä ICL kadotti lintukotomaisuutensa, vaihtoi sen suurempaan tunnettuuteen, niin sanoakseni."
Onko tämä kausi kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti, vai onko sopalle liikaakin kokkeja?
"Tämä kysymys on aiheellinen kaikessa hämäryydessäänkin. Kyllä mestaruudelle on ottajia kuin entiselle neidolle. Uskoisin, että kummastakin konferenssista löytyy kolmesta neljään varteenotettavaa mestariehdokasta. Pitkässä juoksussa yllättäjien mahdollisuudet ovat aina rajatummat, mutta kyllä tämän oktetin ulkopuolelta voi joku nousta yllättävänkin korkealle."
Minkälaisia eroja, Shitteri, näet valmentajien välillä? Onko olemassa koulukuntia?
"Erojahan on vaikka muille jakaa. Vanhaa sanontaa käyttääkseni, hulluja on joka junaan, mutta harvat pääsevät veturiin. Koulukuntia on myös moneen makuun, riippuu mitä tarkastelutapaa käyttää. Helpoin jako voidaan tehdä peliohjaimella ja näppäimistöllä pelaavien kesken. Melko yksinkertainen on myös jako voittaviin ja ei-voittaviin valmentajiin. Mutta pelityylillisistä koulukunnista voisi tehdä vaikka lisurityön... Perskales, pitäisköhän? No, jaa, pelkästään puolustuskoulukuntia on yli puolenkymmentä sumputuksesta vastakarvan kautta aina hallittuun ja hallitsemattomaan kaaokseen saakka."
Uskotko, että kaudella tullaan näkemään valmentajanvaihdoksia? Viime kaudellahan mestari tuli tätä kautta, ikään kuin puskista.
"Niin, tällä kaudellahan ei yhtään varsinaista valmentajanvaihdosta ole tapahtunut, Ottawakin on pelannut kaikki pelinsä uuden valmentajan johdolla. Pari likeltä liippaa -tapausta on ollut, ja uskonkin että kyllä pitkä kausi vaatii vielä veronsa. Tulevan mestarin uskon kuitenkin olevan jo liigassa mukana."
Shitteri, miten arvioisit alkukauden menestyjiä ja sitä, mikä joukkue on saanut pelaajamateriaalistaan eniten irti?
"Sieltähän se näkyy sarjataulukosta, mitkä valmentajat ovat joukkueensa parhaiten saaneet omaa pelisysteemiään toteuttamaan. Itse asiassa sekin näkyy sarjataulukosta, millä valmentajilla on oma pelisysteemi. Kyllä sitä taulukkoa lukemalla tajuaa minua huomattavasti tyhmempikin jääkiekon kuluttaja eli kuka tahansa muu, että yläpäässä taulukkoa olevat tiimit ovat pelanneet paremmin kuin alapäässä lojuvat porukat."
Hrm, noh, tämä haastattelu alkaa varmaan olla lopussa. Eikös sinusta Shitteri ole kummallista, että haastattelet näin itseäsi ja alat vielä v**tuilemaan haastattelijalle?
"Mitäs kummallista siinä olisi? Kukaan muu ei pysty minulle riittävän tasokkaita kysymyksiä laatimaan, ja loppujen lopuksi minäkin alan kyllästyttää itseäni ennemmin tai myöhemmin. Terve!"
(Jääkiekko)nero Pehvonen poistui paikalta viivyttelemättä, epäilemättä pää täynnä suuria ajatuksia, jotka hän jalomielisesti jakaa meidän kanssamme tulevaisuudessa.
No, Shitteri, mikä on näkemyksesi ICL:n tilasta ja tasosta, kun noin kolmannes runkosarjasta on takana?
"ICL:n taso on parempi kuin tila, jos näin voi sanoa - ja voihan niin sanoa, koska sanoin jo. Laajennettuun liigaan tuli mukaan monta kovatasoista hemppaa, jotka ovat vieneet pelin aivan toiselle tasolle kuin millä se oli viime kaudella. Samaan aikaan kuitenkin ICL:n tila on kriittisesti kehnontunut, koska laajentumisen myötä ICL kadotti lintukotomaisuutensa, vaihtoi sen suurempaan tunnettuuteen, niin sanoakseni."
Onko tämä kausi kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti, vai onko sopalle liikaakin kokkeja?
"Tämä kysymys on aiheellinen kaikessa hämäryydessäänkin. Kyllä mestaruudelle on ottajia kuin entiselle neidolle. Uskoisin, että kummastakin konferenssista löytyy kolmesta neljään varteenotettavaa mestariehdokasta. Pitkässä juoksussa yllättäjien mahdollisuudet ovat aina rajatummat, mutta kyllä tämän oktetin ulkopuolelta voi joku nousta yllättävänkin korkealle."
Minkälaisia eroja, Shitteri, näet valmentajien välillä? Onko olemassa koulukuntia?
"Erojahan on vaikka muille jakaa. Vanhaa sanontaa käyttääkseni, hulluja on joka junaan, mutta harvat pääsevät veturiin. Koulukuntia on myös moneen makuun, riippuu mitä tarkastelutapaa käyttää. Helpoin jako voidaan tehdä peliohjaimella ja näppäimistöllä pelaavien kesken. Melko yksinkertainen on myös jako voittaviin ja ei-voittaviin valmentajiin. Mutta pelityylillisistä koulukunnista voisi tehdä vaikka lisurityön... Perskales, pitäisköhän? No, jaa, pelkästään puolustuskoulukuntia on yli puolenkymmentä sumputuksesta vastakarvan kautta aina hallittuun ja hallitsemattomaan kaaokseen saakka."
Uskotko, että kaudella tullaan näkemään valmentajanvaihdoksia? Viime kaudellahan mestari tuli tätä kautta, ikään kuin puskista.
"Niin, tällä kaudellahan ei yhtään varsinaista valmentajanvaihdosta ole tapahtunut, Ottawakin on pelannut kaikki pelinsä uuden valmentajan johdolla. Pari likeltä liippaa -tapausta on ollut, ja uskonkin että kyllä pitkä kausi vaatii vielä veronsa. Tulevan mestarin uskon kuitenkin olevan jo liigassa mukana."
Shitteri, miten arvioisit alkukauden menestyjiä ja sitä, mikä joukkue on saanut pelaajamateriaalistaan eniten irti?
"Sieltähän se näkyy sarjataulukosta, mitkä valmentajat ovat joukkueensa parhaiten saaneet omaa pelisysteemiään toteuttamaan. Itse asiassa sekin näkyy sarjataulukosta, millä valmentajilla on oma pelisysteemi. Kyllä sitä taulukkoa lukemalla tajuaa minua huomattavasti tyhmempikin jääkiekon kuluttaja eli kuka tahansa muu, että yläpäässä taulukkoa olevat tiimit ovat pelanneet paremmin kuin alapäässä lojuvat porukat."
Hrm, noh, tämä haastattelu alkaa varmaan olla lopussa. Eikös sinusta Shitteri ole kummallista, että haastattelet näin itseäsi ja alat vielä v**tuilemaan haastattelijalle?
"Mitäs kummallista siinä olisi? Kukaan muu ei pysty minulle riittävän tasokkaita kysymyksiä laatimaan, ja loppujen lopuksi minäkin alan kyllästyttää itseäni ennemmin tai myöhemmin. Terve!"
(Jääkiekko)nero Pehvonen poistui paikalta viivyttelemättä, epäilemättä pää täynnä suuria ajatuksia, jotka hän jalomielisesti jakaa meidän kanssamme tulevaisuudessa.
Halloween, Johtajan kauhistus
Kun syksyn odotettu juhla koittaa, kylmä hiki hiipii kuopiolaissyntyisen kiekkosiirtolaisen laajalle otsalle. Taas on aika kadota. Ajatuskin lyhdyntekijöistä terävine veitsineen kauhistuttaa Olli Jokista.
Ollilla on valmiiksi pakattu pikkureppu syksyn katoamistemppua varten. Repussa on säilykkeitä, suklaata, pyjama ja Epun kootut seikkailut Tenavista.
"Joo, täytyy taas paeta vuorille viikonlopuks", Olli toteaa tekopirteästi kiskoessaan maihareita jalkoihinsa. "Onneks tää Halloveeni on vaan kerran vuodessa toisin kuin joulu, joka on joka vuosi. Ja onneks tää kestää vaan viikonlopun toisin kuin juhannus, jota juhliessa menee aina kolme viikkoo", huokaa Olli ja nappaa unipantterinsa kainaloonsa, vetää rastaperuukin päähänsä, nykäisee takkinsa vetoketjun kiinni leukaan asti ja sammuttaa eteisen valon. Pimeydestä kuuluvat lukkojen rapsaukset, maihinnousukenkien narina ja loittonevan hissin hurina.
Niin surullista on elämä.
maanantaina, lokakuuta 24, 2005
Kuurupiiloa
Kun jumitus Devilsien riveissä paheni pahenemistaan viime viikon lopulla, kevennettiin treenejä merkittävästi. Tehtiin kaikkea kivaa - ja katso, peli hpmanin Philadelphiaa vastaan näytti merkkejä paremmasta. Tästä rohkaistuneena perjantain harjoituksissa leikittiinkin nostalgisia seuraleikkejä. Pelaajat olivat innoissaan ja kuin poispyyhkäistyjä olivat tappioiden murheet. Harjoitusten lopuksi, intiaanipokerin, vistinhyppelyn ja avaimenkätkennän jälkeen leikittiin vielä kuurupiiloa. Yllätyksekseni joukkueen nuoriso-osasto innostui leikeistä niin, että vielä sunnuntai-iltaan mennessä Zach Parisea ei ole löytynyt. Paul Martin piilotteli siivouskomerossa harjanvarren takana ja löytyi aika helposti.
On vielä tunnustettava, että myöskään Krzysztof Oliwaa ei ole löydetty. Siihen tosin on kaksikin syytä, ensinnäkin se että kerroin etsijöille että Krys oli jo lähtenyt kotiin ja toiseksi se, että opastin hänet piiloutumaan hallin pihassa olleen rekan konttiin. Rekassa oli muuten Texasin rekisterikilvet...
On vielä tunnustettava, että myöskään Krzysztof Oliwaa ei ole löydetty. Siihen tosin on kaksikin syytä, ensinnäkin se että kerroin etsijöille että Krys oli jo lähtenyt kotiin ja toiseksi se, että opastin hänet piiloutumaan hallin pihassa olleen rekan konttiin. Rekassa oli muuten Texasin rekisterikilvet...
perjantaina, lokakuuta 21, 2005
Juorupalsta
Norjalainen villapaita
Epämääräisestä lähteestä tullut tieto kertoo, että kuulapään laitostuminen on siinä pisteessä, että hän on alkanut virkata ajankulukseen. Saatuaan harjoitustyönsä (pannunalunen, josta tuli sipulipussi sekä baskeri, josta tuli iso sipulipussi) valmiiksi, hän on nyt alkanut työstää XXL-kokoista täysvillaista pelipaitaa Martin Brodeurille. Apuhoitajan ihmetellessä asiaa kuulapää oli todennut ykskantaan, että "kun se Marty tuntuu olevan aina niin kylmänä, niin aattelin josko villapaita lämmittäis". Mikäli nimettömänä pysyttelevä apuhoitajalähteemme, jonka voitte pian bongata köyhänmiehenPlayboymme keskiaukeamalta, kuuli oikein, valmentajaraunio jatkoi jotenkin siihen malliin, että "ja jos ei paita nyt auta, niin se auttaa ainakin troolarilla, missä uus työpaikka odottaa hyvin pian".
Bada bing.
lauantaina, lokakuuta 15, 2005
Olen kuullut on kaupunki tuolla
... ja sen nimi on Ottawa. Viime kaudella päästyäni Anaheimin luotsiksi aukesi legendaarisen Montreal Canadiensin valmentajan paikka. Mietin silloin, pitäisikö pistää hakemus vetämään, mutta ajattelin että otettu projekti on vietävä loppuun. Nyt olen viettänyt unettomia hetkiä ajatellen, kuinka herkullisesti olisin muuttanut historiaa, mikäli olisin hakenut (ja päässyt) Habsien penkin taakse - ICL:n ensimmäisen mestarijoukkueen nimi kirjoitettaisiin tänään muilla kirjaimilla.
Ja nyt on taas auki valmentajanpaikka kiekon kotimaassa Kanadassa. Myönnän heti tähän, että olisin voinut valita vuorollani draftissakin kanadalaistiimin, mutta Markkanen veräjänvartijana oli jotenkin aivan ylipääsemätön este (hyvä, että edes jossakin estää jotakin...) valinnalle. Mutta takaisin asiaan. Nyt kynsisieneni syyhyää, kun ajattelen mahdollisuutta siirtyä sinne, missä jääkiekkoa arvostetaan. Pahat kielet, jos sellaisia ICL:ssä olisi, sanoisivat tietenkin heti, että haluan vain aloittaa uudestaan rämmittyäni New Jerseyn kanssa neljä peliä, varsinkin kun olen julistanut Devils-faniuttani pitkin aikoja. Voi olla, että siinäkin olisi perää, mutta ei kukaan voi kai kiistää sitä, että Kanada on Kanada on Kanada. Sitä paitsi Senatorsissa näytetään hoidetun tuo kestävyysharjoittelukin paljon paremmin kuin meillä Devilsissä, meillä kun 6-7 parasta hyökkääjää ovat kaikki kestävyydeltään korkeintaan liigan alempaa keskisakkaa.
Ja nyt on taas auki valmentajanpaikka kiekon kotimaassa Kanadassa. Myönnän heti tähän, että olisin voinut valita vuorollani draftissakin kanadalaistiimin, mutta Markkanen veräjänvartijana oli jotenkin aivan ylipääsemätön este (hyvä, että edes jossakin estää jotakin...) valinnalle. Mutta takaisin asiaan. Nyt kynsisieneni syyhyää, kun ajattelen mahdollisuutta siirtyä sinne, missä jääkiekkoa arvostetaan. Pahat kielet, jos sellaisia ICL:ssä olisi, sanoisivat tietenkin heti, että haluan vain aloittaa uudestaan rämmittyäni New Jerseyn kanssa neljä peliä, varsinkin kun olen julistanut Devils-faniuttani pitkin aikoja. Voi olla, että siinäkin olisi perää, mutta ei kukaan voi kai kiistää sitä, että Kanada on Kanada on Kanada. Sitä paitsi Senatorsissa näytetään hoidetun tuo kestävyysharjoittelukin paljon paremmin kuin meillä Devilsissä, meillä kun 6-7 parasta hyökkääjää ovat kaikki kestävyydeltään korkeintaan liigan alempaa keskisakkaa.
Hyvä Ylläpito. Minun nimeni on kuulapää. Olen kovasti kiinnostunut Ottawan valmentajanpaikasta, vaikka tiedän hyvin, että minulla on jo joukkue...
keskiviikkona, lokakuuta 12, 2005
Pii paa
Announcement from New Jersey Devils Headquarters:
Devilsin valmentaja kuulapää on jouduttu toimittamaan pikaisesti takaisin terapiahoitoon. Edellinen hoitojakso päättyi loppukesästä, mutta nyt tapahtunut taantuminen pakotti seuran johdon nopeisiin toimenpiteisiin. Dr. Roger Mugfordin opein annettu käytösterapia ei nähtävästi kuitenkaan tuottanut tarvittavaa tulosta. Koska liigassa on nykyään käytössä palkkakatto, emme enää voi palkata kovaliksaisia terapeutteja. Niinpä kuulapää on toimitettu puolivirallisen puoskarin, Dr. Jekyllin transformaatio-terapiaan ja ruiskehoitoihin. Dr. Jekyll lupasi, että mies on käytettävissä peleissä penkin takana, joskin hetkittäin hieman poissaolevana.
maanantaina, lokakuuta 10, 2005
Turpaanottamisen jalo taito
Häviäminenkin on taitolaji. Ainakin siitä päätellen, että New Jersey Devils ja valmentaja-kuulapää nostetaan esiin lähes järjestään peliraporteissa ja liiga-arvioissa yhtenä merkillepantavana tiiminä menemään pitkälle, parantamaan asemiaan, olemaan todella kova luu ja pyyhkimään kissalla pöytiä ennen pitkää. Taitavasti tässä tarvotaan tappiosta tappioon ja jätetään kaikille kuva kovasta joukkueesta. Tai sitten ne vaan ***tuilee?
lauantaina, lokakuuta 08, 2005
Täyttä tohinaa
Liiga on pyörähtänyt käyntiin, Devilsien osalta vähän kaksijakoisissa tunnelmissa. Hokiollin Tampalta saatiin pisteet tiukan taistelun päätteeksi ja Waylerin Carolinalle ne menetettiin samoin loppunumeroin, mutta tosiasiassa paljon selvemmin.
Mogilny on tuonut hyökkäykseen aimo annoksen piristystä sekä nopeudellaan että kyvyllään haistaa tilanteita. Muu hyökkäyskalusto on vielä toistaiseksi aika yhtä ja samaa massaa. Pettymyksiä ensi peleissä ovat olleet Jamie Langenbrunner ja John Madden. Varsinainen murheenkryyni on kuitenkin puolustus. Omassa päässä kaivattaisiin nyt selkeää ryhtiliikettä, jonkun pitäisi astua etenkin Scott Stevensin tilalle. Niedermayeria (pthyi) ei varsinaisesti voi korvata, siltä osin peliä pitää vain pelata toisella tavalla. Brodeur on ollut entisensä, eli vähintäänkin hyvä, vaikka maaleja selän taakse onkin mennyt 10 kahdessa pelissä. Clemmensen ei vielä ole kehiin päässytkään - tosin minun tyyliini kuuluukin selkeä ykkösvahti, viime kauden Anaheimissakin Gerber pääsi kentälle vain puolikkaaksi peliksi.
Viime yönä New Jersey pelasi kaksi harjoitusottelua Martin St. Louisin aka nahkahomon Minnesotaa vastaan. Jälkimmäinen peleistä televisioitiin, ja sitä videota tänään on tahkottu niin, että joukkueen jääharjoituksetkin muutettiin videotreeneiksi. Tarkoitus oli saada nauhalle molemmatkin pelit, mutta paikallisen kaapelifirman tekniikka petti ensimmäisessä pelissä. Videotreenitkin piti pitää kahdessa osassa, kun käskyttäjän heleä ääni petti jo toista erää kommentoidessa ("Ei perrkele, ei näin pojat...")
Ottelu päättyi vierailevan Minnesotan 7-5 voittoon. Numerot itse asiassa mairittelevat New Jerseytä, vasta parin viimeisen minuutin aikana Devilsien Brian Gionta ja Sergei Brylin pääsivät kaunistelemaan numeroita. Videosta näkyy selvästi se ero, mikä on toimivalla pelisysteemillä ja sunnuntaihiihtelyllä. Kiekonmenetyksiä, osoitteettomia syöttöjä ja väärää sijoittumista. Hyökkäyspäässä on heikkoa valoa nähtävissä, vaikka sieltäkin puuttuu tiettyä kylmäpäisyyttä. Itse asiassa lyhyesti laitettuna - onneksi kausi on pitkä, ehkä mekin vielä opimme.
Mogilny on tuonut hyökkäykseen aimo annoksen piristystä sekä nopeudellaan että kyvyllään haistaa tilanteita. Muu hyökkäyskalusto on vielä toistaiseksi aika yhtä ja samaa massaa. Pettymyksiä ensi peleissä ovat olleet Jamie Langenbrunner ja John Madden. Varsinainen murheenkryyni on kuitenkin puolustus. Omassa päässä kaivattaisiin nyt selkeää ryhtiliikettä, jonkun pitäisi astua etenkin Scott Stevensin tilalle. Niedermayeria (pthyi) ei varsinaisesti voi korvata, siltä osin peliä pitää vain pelata toisella tavalla. Brodeur on ollut entisensä, eli vähintäänkin hyvä, vaikka maaleja selän taakse onkin mennyt 10 kahdessa pelissä. Clemmensen ei vielä ole kehiin päässytkään - tosin minun tyyliini kuuluukin selkeä ykkösvahti, viime kauden Anaheimissakin Gerber pääsi kentälle vain puolikkaaksi peliksi.
Viime yönä New Jersey pelasi kaksi harjoitusottelua Martin St. Louisin aka nahkahomon Minnesotaa vastaan. Jälkimmäinen peleistä televisioitiin, ja sitä videota tänään on tahkottu niin, että joukkueen jääharjoituksetkin muutettiin videotreeneiksi. Tarkoitus oli saada nauhalle molemmatkin pelit, mutta paikallisen kaapelifirman tekniikka petti ensimmäisessä pelissä. Videotreenitkin piti pitää kahdessa osassa, kun käskyttäjän heleä ääni petti jo toista erää kommentoidessa ("Ei perrkele, ei näin pojat...")
Ottelu päättyi vierailevan Minnesotan 7-5 voittoon. Numerot itse asiassa mairittelevat New Jerseytä, vasta parin viimeisen minuutin aikana Devilsien Brian Gionta ja Sergei Brylin pääsivät kaunistelemaan numeroita. Videosta näkyy selvästi se ero, mikä on toimivalla pelisysteemillä ja sunnuntaihiihtelyllä. Kiekonmenetyksiä, osoitteettomia syöttöjä ja väärää sijoittumista. Hyökkäyspäässä on heikkoa valoa nähtävissä, vaikka sieltäkin puuttuu tiettyä kylmäpäisyyttä. Itse asiassa lyhyesti laitettuna - onneksi kausi on pitkä, ehkä mekin vielä opimme.
tiistaina, syyskuuta 27, 2005
Eiiiiii!
Liigan uuden palkkakaton kanssa ongelmiin joutunut New Jersey Devils joutui pakon edessä kauppahommiin päästäkseen 39 miljoonan dollarin palkkakaton alle ennen kauden alkua. Kaupan kohteeksi joutui laitahyökkääjä Jeff Friesen, joka kaupattiin Washingtoniin. Vaihdossa Devils sai vielä määrittelemättömän varausvuoron ensi kesän varaustilaisuuteen.Näin kirjoittaa Jatkoaika.com tänään. Ja minä kun ajoin Jeffiä sisään ykkösketjuun viime viikot! Miksei kukaan kerro minulle mitään? Miksei kukaan kysy minulta mitään!?! Mikä on minun asemani organisaatiossa?!? Ja missä täällä on vessa?
maanantaina, syyskuuta 26, 2005
Pallokorvia ja pastakastiketta
Lupailin (uhkasin) tuossa taannoin vertailla, minkälaisia eroja on New Jerseyssä ja Anaheimissa, mitä tulee joukkueen pukukoppiin ja sen nauttimaan yksityisyyteen. Kulttuurierot ovat nimittäin valtavat, mutta niin kuin sanotaan - iso maa, iso lusikka.
Anaheimissa sain tottua siihen, että pukuhuoneen ovesta saattoi kesken kivuliaimman kriisipalaverin pamahtaa sisään joukko mikkihiirikorvilla varustettuja vieraita. Kamerat räpsyivät ja naulakoista vietiin kaikenlaista pientä muistotavaraa. Jos korvissa oli kullan väriset reunat, oli syytä vain nyökkäillä ja hymyillä pidätellysti. Paitsi silloin, jos sisään oli astunut joukko japanilaisia kultareunakorvia, jolloin piti kumarrella niin, että päässä humisi kun verenpaine nousi ja laski kuin vauhkoontunut Näsinneulan hissi. Ja jos korvissa oli platinareunus, ei enää ollut väliä, vaikka matkamuistoksi olisivat lähteneet Paul Kariyan munasuojat, itse asiassa Paulin oli syytä sutaista niihin vielä nimmarinsakin. Tämä kaikki tuntui välillä kovin turhauttavalta, mutta jos palkan maksaa pakastettu ukko housuttomasta ankasta käärimillään rahoilla niin whatta hell!
No, nyt on asiat toisin. Devilsien pukukoppiin ei pallokorvilla ole asiaa. Eikä New Jerseyssä juuri muutenkaan sellaisiin päähineisiin sonnustautuneita hahmoja samoile. Ja hyvä niin, koska muuten saattaisi tulla se oikea New Jerseyn devil ja hakea omansa pois.
Meillä New Jerseyssä saattaa kaikkein pyhimmän ovesta astua koputtamatta sisään tukeva, kalliiseen pukuun sonnustautunut mies, tyynen mutta uhkaavan habituksen omaava. Usein tällaisella miehellä on myös mustat lasit silmillä sekä tuskin huomattavissa määrin tomaattikastiketta suupielessään tai leuallaan. Ensimmäisiä asioita, mitä piti oppia taloon tultuaan oli se, että tällaista miestä väistetään seinän vierelle saakka, häntä ei katsota silmiin, ja mikäli hän sanoo jotain, hänelle vastataan vain "Sure, Tony" tai "Anything you say, Tony".
Jos tämän tyypin kanssa pysyy välilöissä, saattaa saada kaikenlaista tavaraa joltisenkin huokealla - ja vielä isoissa erissä. Ja jos ei pysy, pääsee betonibuutseissa raikkaisiin vesiin. Mutta on siinä se hyvä puoli, että aina voi sanoa joukkueelle tauolla, että koittakaapas poijaat nyt pelata vähän paremmin, siellä taitaa olla Tony aitiossa.
Bada bing.
Anaheimissa sain tottua siihen, että pukuhuoneen ovesta saattoi kesken kivuliaimman kriisipalaverin pamahtaa sisään joukko mikkihiirikorvilla varustettuja vieraita. Kamerat räpsyivät ja naulakoista vietiin kaikenlaista pientä muistotavaraa. Jos korvissa oli kullan väriset reunat, oli syytä vain nyökkäillä ja hymyillä pidätellysti. Paitsi silloin, jos sisään oli astunut joukko japanilaisia kultareunakorvia, jolloin piti kumarrella niin, että päässä humisi kun verenpaine nousi ja laski kuin vauhkoontunut Näsinneulan hissi. Ja jos korvissa oli platinareunus, ei enää ollut väliä, vaikka matkamuistoksi olisivat lähteneet Paul Kariyan munasuojat, itse asiassa Paulin oli syytä sutaista niihin vielä nimmarinsakin. Tämä kaikki tuntui välillä kovin turhauttavalta, mutta jos palkan maksaa pakastettu ukko housuttomasta ankasta käärimillään rahoilla niin whatta hell!
No, nyt on asiat toisin. Devilsien pukukoppiin ei pallokorvilla ole asiaa. Eikä New Jerseyssä juuri muutenkaan sellaisiin päähineisiin sonnustautuneita hahmoja samoile. Ja hyvä niin, koska muuten saattaisi tulla se oikea New Jerseyn devil ja hakea omansa pois.
Meillä New Jerseyssä saattaa kaikkein pyhimmän ovesta astua koputtamatta sisään tukeva, kalliiseen pukuun sonnustautunut mies, tyynen mutta uhkaavan habituksen omaava. Usein tällaisella miehellä on myös mustat lasit silmillä sekä tuskin huomattavissa määrin tomaattikastiketta suupielessään tai leuallaan. Ensimmäisiä asioita, mitä piti oppia taloon tultuaan oli se, että tällaista miestä väistetään seinän vierelle saakka, häntä ei katsota silmiin, ja mikäli hän sanoo jotain, hänelle vastataan vain "Sure, Tony" tai "Anything you say, Tony".
Jos tämän tyypin kanssa pysyy välilöissä, saattaa saada kaikenlaista tavaraa joltisenkin huokealla - ja vielä isoissa erissä. Ja jos ei pysy, pääsee betonibuutseissa raikkaisiin vesiin. Mutta on siinä se hyvä puoli, että aina voi sanoa joukkueelle tauolla, että koittakaapas poijaat nyt pelata vähän paremmin, siellä taitaa olla Tony aitiossa.
Bada bing.
tiistaina, syyskuuta 20, 2005
NJ:n pelin koko kuva
...on käynyt selväksi kolmessa pelaamassani Gatorade-cupin ottelussa. Yksinkertaisesti sanottuna saldo on voitto ja kaksi tappiota, joista toinen niukka ja toinen rökälesellainen. New Jerseyn tekemien maalien keskiarvo /peli on tasan kolme, meille tehtyjen ka on 4,33. Tuo kolme maalia olisi nipin napin riittävä, jos meillä olisi pitävä puolustus. Sen sijaan 4,33 maalia omaan päähän per peli ei ole sopivaa eikä hyväksyttävää, vaikka meillä olisi sellainen hyökkäyspää, joka takoisi 6,5 keskiarvolla maaleja koko kauden. Ja tärkein prosenttilukema, joukkueen voittoprosentti näyttää 33,3:a jolla ei ole asiaa pudotuspeleihin. Eli paljon on vielä tekemättä, ennen kuin kausi alkaa.
Pelimme on ailahtelevaa ja mikä pahinta, yksipuolista ja helposti puolustettavaa. Ja puolustus kulkee kuin turskaparvi pari potkua kiekon perässä (tiedän tiedän, ei turskaparvi kulje kiekon perässä). Porukasta puuttuu nyt tähti, sellainen suunnannäyttäjä ja sytyttäjä. Ja kai minunkin pitää alkaa mellestämään kopissa ja penkin takana ja käytävillä. Tästä apaattisesta, vähän pessimistisestä odottavasta tunnelmasta on kertakaikkiaan päästävä eroon ja pian!
Eilen siis kaksi tappioon päättynyttä cup-peliä, ensimmäinen sohon Pittsburghia vastaan. Siinä pelissä oli kihelmöivää tunnelmaa, olihan vastassa "rakas paikallisvastustaja", jolle ei saisi antaa yliotetta tässä vaiheessa, juuri kauden alla. Peli oli tasainen vääntö, tai sitten soho vielä säästeli paukkujaan. Niin tai näin, pelistä jäi ihan hyvä maku tappiosta huolimatta.
Myöhemmin iltayöllä vielä peli zauxin Floridaa vastaan. Mies valitteli väsymystä ja aikoi ensin olla pelaamatta. Minäkään en pahemmin ole välittänyt pelata useampaa tosipeliä 10 min erillä yhden illan aikana. Zauxille ei kuitenkaan oikein sopinut muina iltoina ja torstain takaraja alkoi siksi painaa päälle. Niinpä pelasimme, ja näin jälkikäteen ajatellen olisi ehkä ollut parempi olla pelaamatta, sen verran surullista kerrottavaa tuosta pelistä jäi. Olisi varmaan pitänyt kertoa lähtevänsä Ranskaan N-Y-T nyt ja palaavansa torstaiaamuna, se on uskottavin hätävalhe ja uppoaa aina. Tai ehkä Tanskakin olisi riittänyt, kun kyse oli lyhyemmästä ajasta. Ja jos haluaa olla oikein painokkaan uskottava, voi kertoa olevansa lähdössä Ranskan Guyanaan. Se on kaukanakin. Ja sinne on pitkä matka.
Pelimme on ailahtelevaa ja mikä pahinta, yksipuolista ja helposti puolustettavaa. Ja puolustus kulkee kuin turskaparvi pari potkua kiekon perässä (tiedän tiedän, ei turskaparvi kulje kiekon perässä). Porukasta puuttuu nyt tähti, sellainen suunnannäyttäjä ja sytyttäjä. Ja kai minunkin pitää alkaa mellestämään kopissa ja penkin takana ja käytävillä. Tästä apaattisesta, vähän pessimistisestä odottavasta tunnelmasta on kertakaikkiaan päästävä eroon ja pian!
Eilen siis kaksi tappioon päättynyttä cup-peliä, ensimmäinen sohon Pittsburghia vastaan. Siinä pelissä oli kihelmöivää tunnelmaa, olihan vastassa "rakas paikallisvastustaja", jolle ei saisi antaa yliotetta tässä vaiheessa, juuri kauden alla. Peli oli tasainen vääntö, tai sitten soho vielä säästeli paukkujaan. Niin tai näin, pelistä jäi ihan hyvä maku tappiosta huolimatta.
Myöhemmin iltayöllä vielä peli zauxin Floridaa vastaan. Mies valitteli väsymystä ja aikoi ensin olla pelaamatta. Minäkään en pahemmin ole välittänyt pelata useampaa tosipeliä 10 min erillä yhden illan aikana. Zauxille ei kuitenkaan oikein sopinut muina iltoina ja torstain takaraja alkoi siksi painaa päälle. Niinpä pelasimme, ja näin jälkikäteen ajatellen olisi ehkä ollut parempi olla pelaamatta, sen verran surullista kerrottavaa tuosta pelistä jäi. Olisi varmaan pitänyt kertoa lähtevänsä Ranskaan N-Y-T nyt ja palaavansa torstaiaamuna, se on uskottavin hätävalhe ja uppoaa aina. Tai ehkä Tanskakin olisi riittänyt, kun kyse oli lyhyemmästä ajasta. Ja jos haluaa olla oikein painokkaan uskottava, voi kertoa olevansa lähdössä Ranskan Guyanaan. Se on kaukanakin. Ja sinne on pitkä matka.
torstaina, syyskuuta 15, 2005
Kausi lähestyy, jännitys tihenee
Kauden alku lähestyy vääjäämättä. Cupit ovat jo pyörähtäneet käyntiin, vaikka omalta osaltani pääsenkin mukaan vasta sunnuntai-iltana, matkailu kun avartaa viikonlopun ajan. New Jerseyn rosterin suhteen viime viikot ovat olleet vähintäänkin hiljaiseloa, tai paremminkin niitä voisi verrata vanhentuneeseen ohjeeseen siitä, miten käyttäytyä kun tulee karhu vastaan metsällä:"Esitä kuollutta".
Viime aikoina harjoituspelejäkään ei ole juuri kertynyt, osin siitä syystä että toimivia servereitä on ollut huonosti tarjolla. Saksalaiset Sensible ja Bohramt ovat parin viikon ajan tarjonneet minulle >150 ms pingiä, sellaisella lukemalla on turha pelata peliseuran kyselemisestä puhumattakaan.
Osittain pelaamista on vähentänyt myös tuo edellisessä viestissä mainitsemani Eastside Hockey Manager -peli, joka on taas välillä vienyt aivan törkeästi liikaa aikaa. Varsinkin mikäli suhteuttaa siihen kulutetun ajan saavutettuun menestykseen. Mutta pieni kevennys harjoitusohjelmassa ennen kauden alkua voi tehdä terääkin, nälkä kasvaa mukavasti.
Minun on myös tunnustettava, että olin luvannut itselleni, että kun syksy koittaa ja ICL taas alkaa, keskityn vain siihen enkä liity #nhl94-kanavalla järjestettäviin liigoihin. Päätös melkein pitikin, mutta kun a) kanavalla uhkailtiin, ettei ne olisi enää mun kavereita ja b) Ilves oli vapaana valittavaksi, liityin kumminkin mukaan empimisen jälkeen. Nyt olen nimittäin se mies, joka tiputti Ilveksen divariin, kesän AHL-liigan sijoitusten mukaan minulle kun lankesi divaripaikka, mutta seuran sai valita SM-liiga- ja Mestisjoukkueista. Kun swos otti liigaan KooKoon eikä kukaan muukaan ottanut Ilvestä, oli houkutus liian suuri, ja nyt lähdenkin rämpimään divariin kunnianarvoisella all-time-favorite -joukkueellani. Ja hieman tutustuttuani uuteen Smliiga2006.biniin on pakko sanoa, että se on aika hauska. Raipe viilettää hurrrjaa vauhtia kaukalossa ja lämäilee maaleja tuon tuostakin ja muutenkin porukka on nopeaa, kovalaukauksista ja paukauttelee hirveillä pommeilla vastustajia nurin. Rosterit ovat tosin identtiset, joten niin tekevät muutkin porukat, mutta vauhtia ja värikkäitä tilanteita tuntuu olevan tarjolla.
Että tällaista Länsirintamalta.
Viime aikoina harjoituspelejäkään ei ole juuri kertynyt, osin siitä syystä että toimivia servereitä on ollut huonosti tarjolla. Saksalaiset Sensible ja Bohramt ovat parin viikon ajan tarjonneet minulle >150 ms pingiä, sellaisella lukemalla on turha pelata peliseuran kyselemisestä puhumattakaan.
Osittain pelaamista on vähentänyt myös tuo edellisessä viestissä mainitsemani Eastside Hockey Manager -peli, joka on taas välillä vienyt aivan törkeästi liikaa aikaa. Varsinkin mikäli suhteuttaa siihen kulutetun ajan saavutettuun menestykseen. Mutta pieni kevennys harjoitusohjelmassa ennen kauden alkua voi tehdä terääkin, nälkä kasvaa mukavasti.
Minun on myös tunnustettava, että olin luvannut itselleni, että kun syksy koittaa ja ICL taas alkaa, keskityn vain siihen enkä liity #nhl94-kanavalla järjestettäviin liigoihin. Päätös melkein pitikin, mutta kun a) kanavalla uhkailtiin, ettei ne olisi enää mun kavereita ja b) Ilves oli vapaana valittavaksi, liityin kumminkin mukaan empimisen jälkeen. Nyt olen nimittäin se mies, joka tiputti Ilveksen divariin, kesän AHL-liigan sijoitusten mukaan minulle kun lankesi divaripaikka, mutta seuran sai valita SM-liiga- ja Mestisjoukkueista. Kun swos otti liigaan KooKoon eikä kukaan muukaan ottanut Ilvestä, oli houkutus liian suuri, ja nyt lähdenkin rämpimään divariin kunnianarvoisella all-time-favorite -joukkueellani. Ja hieman tutustuttuani uuteen Smliiga2006.biniin on pakko sanoa, että se on aika hauska. Raipe viilettää hurrrjaa vauhtia kaukalossa ja lämäilee maaleja tuon tuostakin ja muutenkin porukka on nopeaa, kovalaukauksista ja paukauttelee hirveillä pommeilla vastustajia nurin. Rosterit ovat tosin identtiset, joten niin tekevät muutkin porukat, mutta vauhtia ja värikkäitä tilanteita tuntuu olevan tarjolla.
Että tällaista Länsirintamalta.
keskiviikkona, syyskuuta 07, 2005
Aisan yli hypättyä
NHL EHM on taas vienyt miehen mennessään. Joitakin päiviä olen istunut pallinaama näytössä ja miettinyt, miten vi**atussa voisin saada Floridan pelin toimimaan. Pelataan kautta 2007-08 ja viime kaudelta jäi merkittävimpänä muistona ykkösdraftivuoro kesän varaustilaisuuteen. Sain haaviini tyypin, jonka nimi on suunnilleen Elle MacPherson. Ei se kumminkaan se tainnut olla. Valtavan hyviä raportteja on kuitenkin jannusta nyt kauden alettua tipahdellut, joten kannattaa jättäytyä hännille aina silloin tällöin. Nyt olisi kuitenkin tarkoitus nousta tappelemaan play-off -sijoista.
Jotain porukasta vaan puuttuu. Olli Jokinen ja Roboberto Luongo puuttuvat, mutta niistä kaupoista olen vain ja ainoastaan iloinen. Luongosta sain jopa enemmän, kuin olin aiemmin pyytänyt. Ja pääsin eroon siitä viipperästä. Tosin ilman ykkösmolaria ei pleijareihin pääsy ole helppoa, ja niistä ulospääsy taas on erittäinkin helppoa.
Kaksi viimeistä UFA-hankintaani ovat vähän syöneet miestä. Ensin sain Martin Strakan alle puolentoista miljoonan vuosipalkalle. Noh, se loukkaantui näytöspelissä 3 kuukaudeksi, ja kun en suojannut sitä, se vietiin käsistä waiver-draftissa (vai-mikä-se-nyt-on). Nyt hommasin Kirk Maltbyn alivoimapelin sydämeksi ja eikös vaan äijä loukkaantunut ekan pelinsä jälkeisissä harjoituksissa, onneksi ainoastaan kolmeksi viikoksi sentään.
Isoja tähtiä on muuten pirun vaikeaa saada tiimiin, kun johto ei anna rahaa kuin kolmanneksen niitten palkkapyynnöstä käytettäväksi. Jos niillä rahoilla saisi ison kalan haaviin, minusta voisi tehdä leffan The Negotiator II, vauhtia ja vaarallisia tilanteita kuulapään toimistossa.
Mutta asiaan eli NHL'94:ään. Oikeassa NHL:ssä itse iso paha Devil Scott Stevens ilmoitti eläköityvänsä. Olihan se odotettua, mutta sattuu se silti. Ja juuri eilen pelasin harkkapelin, jossa Stevens taklasi yhdellä kurotuksella kaksi Minnesotan pelaajaa oikein kuperkeikkailmalentoon. Onneksi tätä Scottia saa sentään kaivata, hänen nimensä mainitseminen ei ole kiellettyä ja hän on aina tervetullut pukukoppiin. Ja taitaapa miehelle olla paikka katsottuna vaihtopenkin taaksekin, jos vain ikinä alkaa kiinnostaa.
Tuosta pukukoppiin tulosta pitäisikin kertoa yksi tarina, jossa selviää, mikä ero on Mighty Ducksin ja Devilsin luotsaamisessa, noin pukukopista katsottuna.
Mutta kerronkin sen myöhemmin.
Jotain porukasta vaan puuttuu. Olli Jokinen ja Roboberto Luongo puuttuvat, mutta niistä kaupoista olen vain ja ainoastaan iloinen. Luongosta sain jopa enemmän, kuin olin aiemmin pyytänyt. Ja pääsin eroon siitä viipperästä. Tosin ilman ykkösmolaria ei pleijareihin pääsy ole helppoa, ja niistä ulospääsy taas on erittäinkin helppoa.
Kaksi viimeistä UFA-hankintaani ovat vähän syöneet miestä. Ensin sain Martin Strakan alle puolentoista miljoonan vuosipalkalle. Noh, se loukkaantui näytöspelissä 3 kuukaudeksi, ja kun en suojannut sitä, se vietiin käsistä waiver-draftissa (vai-mikä-se-nyt-on). Nyt hommasin Kirk Maltbyn alivoimapelin sydämeksi ja eikös vaan äijä loukkaantunut ekan pelinsä jälkeisissä harjoituksissa, onneksi ainoastaan kolmeksi viikoksi sentään.
Isoja tähtiä on muuten pirun vaikeaa saada tiimiin, kun johto ei anna rahaa kuin kolmanneksen niitten palkkapyynnöstä käytettäväksi. Jos niillä rahoilla saisi ison kalan haaviin, minusta voisi tehdä leffan The Negotiator II, vauhtia ja vaarallisia tilanteita kuulapään toimistossa.
Mutta asiaan eli NHL'94:ään. Oikeassa NHL:ssä itse iso paha Devil Scott Stevens ilmoitti eläköityvänsä. Olihan se odotettua, mutta sattuu se silti. Ja juuri eilen pelasin harkkapelin, jossa Stevens taklasi yhdellä kurotuksella kaksi Minnesotan pelaajaa oikein kuperkeikkailmalentoon. Onneksi tätä Scottia saa sentään kaivata, hänen nimensä mainitseminen ei ole kiellettyä ja hän on aina tervetullut pukukoppiin. Ja taitaapa miehelle olla paikka katsottuna vaihtopenkin taaksekin, jos vain ikinä alkaa kiinnostaa.
Tuosta pukukoppiin tulosta pitäisikin kertoa yksi tarina, jossa selviää, mikä ero on Mighty Ducksin ja Devilsin luotsaamisessa, noin pukukopista katsottuna.
Mutta kerronkin sen myöhemmin.
torstaina, syyskuuta 01, 2005
Syksy jo saa, / harmaa on maa. / Koivusta Lehtiset pois putoaa...
Mutta silti tänään oli kuuma päivä. Ja viime yönä oli semmoiset revontulet, että tukka olisi hulmunnut, jos sillä olisi mittaa enemmän kuin 12 mm.
Samoin olisi tukka myös lähtenyt jos sitä olisi enemmän kuin kaljua, kun nahkahomo a.k.a. Martin St. Louis pöllytti minua harjoitusmatsissa tänään iltapäivällä. Ekan erän jälkeen tilanne taisi olla 1-5, toisen erän alussa 2-7, kun Brodeur sai tarpeekseen ja lopputulos oli 3-11. Enkä edes tiedä, kuinka tosissaan nahkis pelasi. Saattoi tosin pelata aika tosissaankin, kun olin jotain vinoillut hänelle hetkeä aiemmin. Siinä on nimittäin tyyppi, jolle ei kannata päätään aukoa. EI KANNATA! Ei ainakaan ennen pelejä. Lisätietoa miehestä löytyy tästä linkistä.
Paljon pelasin kuluneen kesän aikana, mutta ei siitä pelimäärästä näy jälkeäkään minun pelissäni, tai siltä ainakin tuntuu luvattoman usein. Omalle maalille on avointen ovien päivät joka toisessa pelissä tai useamminkin, oma peli on onnetonta kaartelua, harhasyöttöjä ja peruuttelua. Ehkä kaikki vielä muuttuu, ehkä ei. Mutta totuuden nimissä on sanottava, etten sittenkään ole pelannut koko kesää vain ollakseni valmis uudella ICL-kaudella. Olen pelannut, koska tykkään siitä. Tai koska minulla on aina tapana jäädä koukkuun johonkin peliin. Ja tämä ei ole edes ensimmäinen kerta, kun jään koukkuun NHL94:ään. Tai sitten en ole koskaan siitä koukusta päässytkään. Aivan sama. Minulle.
Ja tuo otsikon laulu. Ahdistavan epämääräiset sanat. Mitä se syksy saa? Miten Lehtiset voivat pudota Koivusta? Ja missä on Peltonen?
Niin ja oikeasti nahkis on muuten ihan hyvä ihminen, kantikas.
Samoin olisi tukka myös lähtenyt jos sitä olisi enemmän kuin kaljua, kun nahkahomo a.k.a. Martin St. Louis pöllytti minua harjoitusmatsissa tänään iltapäivällä. Ekan erän jälkeen tilanne taisi olla 1-5, toisen erän alussa 2-7, kun Brodeur sai tarpeekseen ja lopputulos oli 3-11. Enkä edes tiedä, kuinka tosissaan nahkis pelasi. Saattoi tosin pelata aika tosissaankin, kun olin jotain vinoillut hänelle hetkeä aiemmin. Siinä on nimittäin tyyppi, jolle ei kannata päätään aukoa. EI KANNATA! Ei ainakaan ennen pelejä. Lisätietoa miehestä löytyy tästä linkistä.
Paljon pelasin kuluneen kesän aikana, mutta ei siitä pelimäärästä näy jälkeäkään minun pelissäni, tai siltä ainakin tuntuu luvattoman usein. Omalle maalille on avointen ovien päivät joka toisessa pelissä tai useamminkin, oma peli on onnetonta kaartelua, harhasyöttöjä ja peruuttelua. Ehkä kaikki vielä muuttuu, ehkä ei. Mutta totuuden nimissä on sanottava, etten sittenkään ole pelannut koko kesää vain ollakseni valmis uudella ICL-kaudella. Olen pelannut, koska tykkään siitä. Tai koska minulla on aina tapana jäädä koukkuun johonkin peliin. Ja tämä ei ole edes ensimmäinen kerta, kun jään koukkuun NHL94:ään. Tai sitten en ole koskaan siitä koukusta päässytkään. Aivan sama. Minulle.
Ja tuo otsikon laulu. Ahdistavan epämääräiset sanat. Mitä se syksy saa? Miten Lehtiset voivat pudota Koivusta? Ja missä on Peltonen?
Niin ja oikeasti nahkis on muuten ihan hyvä ihminen, kantikas.
tiistaina, elokuuta 30, 2005
Almo is back!
Mogilnyn paluu on piristänyt koko tiimiä, vaikkei mies vielä virallisempiin harjoituspeleihin pääsekään mukaan. Samoin Malakhov ja McGillis ovat osoittautuneet ihan kelpo puolustajiksi ja ovat kovaa vauhtia hitsautumassa osaksi tiimiä. Niedermayeria ei tokikaan kukaan korvaa, mutta paikattava sekin reikä on, niin hyvin kuin mahdollista.Ja Brodeurkin piti nollan...
...tai ehkä tämä kaikki on vain ihanaa unta.
sunnuntaina, elokuuta 28, 2005
Harjoituskausi II
Rämpiminen ja kompastelu harjoitusotteluissa jatkuu. Oma pää vuotaa kuin seula, 5-8 maalia pelissä omiin on ihan vakiokamaa, itse pitäisi sitten tehdä enemmän. Brodeurin vire heittelehtii kuin Saabin kierroslukumittari moottoritien alussa, ja puolustus on koko ajan kolme potkua jäljessä. Liigan alkuun on toki vielä aikaa, mutta kyllä paketin kokoaminen sitä aikaa vaatiikin, aikaa ja harjoituspelejä oikeita ihmisvastustajia vastaan.
Kahvaaminen ja kauheat pommit kyllä sujuvat jo mainiosti, ja jäähyjä pukkaa sen mukaisesti. Nyt olisi kuitenkin aiheellista saada oma peli kasaan ja keskittyä perusasioihin. Ja olisi kyllä mukavata myös saada kolme M:ää mukaan kuviointiin, pari pakkia varsinkin toisi vähän pelivaraa. Mutta tämähän on vain treeniä. Ja leikkiä. Eikä ainakaan totta ollenkaan.
Kahvaaminen ja kauheat pommit kyllä sujuvat jo mainiosti, ja jäähyjä pukkaa sen mukaisesti. Nyt olisi kuitenkin aiheellista saada oma peli kasaan ja keskittyä perusasioihin. Ja olisi kyllä mukavata myös saada kolme M:ää mukaan kuviointiin, pari pakkia varsinkin toisi vähän pelivaraa. Mutta tämähän on vain treeniä. Ja leikkiä. Eikä ainakaan totta ollenkaan.
lauantaina, elokuuta 27, 2005
Persemaali
Anaheim ja persemaali. Kuva on otettu, kun kiekko on jo saanut vauhdin ja suunnan
Joffrey Lupulin äärimmilleen jännittyneestä pakaralihaksesta.
Harjoituspelissä Anaheimissä tuli sitten nähtyä todellinen persemaali. Rucchin ampui ensin päin Brodeuria, sitten reboundista tolppaan, tolpasta lätyskä pomppasi Lupulin persaukseen ja siitä komeassa kaaressa maalin perukoille. Tällaisella maalilla olisi upeata hävitä pudotuspelisarja.
torstaina, elokuuta 25, 2005
Harjoituskausi I
Harjoituskausi on alkamassa tai alkanut vähitellen. New Jersey Devils on pelaillut tunnustellen harjoituspelejä jo jonkin aikaa - vaihtelevalla menestyksellä. Turpaan on kuitenkin tainnut tulla useammin kuin joka toisessa peleistä.
Puolustuksen tilanne vähän huolestuttaa, mutta toisaalta olen pelannut ilman Niedermayeria ja Stevensiä, vaikka Malakhov ja McGillis eivät vielä ole liittyneet kokoonpanoon. Käytössä ovat siis olleet vain Brown, Hale, Martin, Matvichuk, Rafalski ja White - tai ei mitään vain, kovaa sakkiahan nuokin, nopeutta vain jää puuttumaan yhdestä parista.
Hyökkäyspäässä homma on toiminut mukavasti, vaikka sielläkin on vajausta ollut, puuttuvathan sieltä niin porukasta lähtenyt Hrdina, porukasta vielä puuttuva Mogilny kuin sairastuvalla asuva Eliaskin. Edelleenkin odotan kiinnostuksella, lyökö Zach Parise itsensä läpi tänä syksynä ja nousee vakimiehitykseen, yhdelle sentterille olisi kieltämättä käyttöä.
Maalissa Brodeur on Brodeur, parhaimmillaan loistava, mutta joskus imeskelee käsittämättömiä.
Onneksi muuten minun niskoillani eivät ole nuo raha-asiat, Devils on miljoonatolkulla yli capista. Mutta se on Loun ongelma, ensimmäisenä kun organisaatioon tulin minulle opetettiin seuraavat sanat: "In Lou We Trust". Niillä saa hyvin unen päästäkin kiinni.
Puolustuksen tilanne vähän huolestuttaa, mutta toisaalta olen pelannut ilman Niedermayeria ja Stevensiä, vaikka Malakhov ja McGillis eivät vielä ole liittyneet kokoonpanoon. Käytössä ovat siis olleet vain Brown, Hale, Martin, Matvichuk, Rafalski ja White - tai ei mitään vain, kovaa sakkiahan nuokin, nopeutta vain jää puuttumaan yhdestä parista.
Hyökkäyspäässä homma on toiminut mukavasti, vaikka sielläkin on vajausta ollut, puuttuvathan sieltä niin porukasta lähtenyt Hrdina, porukasta vielä puuttuva Mogilny kuin sairastuvalla asuva Eliaskin. Edelleenkin odotan kiinnostuksella, lyökö Zach Parise itsensä läpi tänä syksynä ja nousee vakimiehitykseen, yhdelle sentterille olisi kieltämättä käyttöä.
Maalissa Brodeur on Brodeur, parhaimmillaan loistava, mutta joskus imeskelee käsittämättömiä.
Onneksi muuten minun niskoillani eivät ole nuo raha-asiat, Devils on miljoonatolkulla yli capista. Mutta se on Loun ongelma, ensimmäisenä kun organisaatioon tulin minulle opetettiin seuraavat sanat: "In Lou We Trust". Niillä saa hyvin unen päästäkin kiinni.
tiistaina, elokuuta 23, 2005
F44.2 Dissosiatiivinen sulkutila (horros)
Dissosiatiivinen sulkutila diagnosoidaan sillä perusteella, että henkilön tahdonalaiset liikkeet sekä normaali herkkyys ulkoisille ärsykkeille (kuten valolle, melulle ja kosketukselle) ovat huomattavasti vähentyneet tai kokonaan poissa, mutta tutkimukset eivät anna mitään osoitusta ruumiillisesta syystä. Lisäksi on todisteita psyykkisperäisestä syystä äskettäisten rasittavien tapahtumien tai ongelmien perusteella.
Mutta se viime lauantain ja tiistain välisestä yöstä, nyt mennään eteenpäin!
Horrokselta tuntuvat nuo taalaliigan tämän hetken tapahtumatkin alun ryöpyn jälkeen. Kun elokuun alussa yhden päivän aikana saimme kuulla yli kymmenestäkin solmitusta miljoonien arvoisesta sopimuksesta, nyt meidän pitää pähkäillä puolia viikkoja pelkän Selänteen sopparin tai Bondra-huhujen voimalla. NHL:n sedillä olisi opittavaa median hallinnassa.
Nyt vallassa oleva suuntaus hankkia veteraaneja halavalla on johtanut siihen, että NJ Devils on tehnyt tiedusteluja saadakseen sopimuksen alaisiksi hyökkäyskolmikon, joka toisi kokemusta kolmoskenttään. Ehdolla on vahvimmin kolmikko C.Lemieux - B.Nicholls - V.Zelepukin. Albelinhan on jo jostakin kaivautunut esiin ja tyrkyttänyt itseään puolustusta tilkitsemään. Dementiako painaa, kun kukaan ei ole kuitenkaan ilmestynyt sovittuun aikaan seuran toimistolle.
Anaheim on sitten nostettu asiantuntija-arvioissa aina Stanley Cup -taistoon saakka. Mikäpä siinä, kun minäkään en ole enää siellä sotkemassa kuvioita. Mutta jostakin oli väännetty esiin tulkinta, jonka mukaan minä olisin järkyttynyt jostakin Anaheimin valintaan liittyvästä. Minä kuitenkin järkytyin ainoastaan Scott Niedermayerin henkilökohtaisesta valinnasta. Sen lisäksi minua järkyttää vain se, että näen vieläkin yö toisensa jälkeen painajaisia kolmemetrisestä Hessu Hoposta, joka ei päästä minua pukukoppiin tuntia ennen runkosarjan viimeistä ja ratkaisevaa ottelua.
Mutta se viime lauantain ja tiistain välisestä yöstä, nyt mennään eteenpäin!
Horrokselta tuntuvat nuo taalaliigan tämän hetken tapahtumatkin alun ryöpyn jälkeen. Kun elokuun alussa yhden päivän aikana saimme kuulla yli kymmenestäkin solmitusta miljoonien arvoisesta sopimuksesta, nyt meidän pitää pähkäillä puolia viikkoja pelkän Selänteen sopparin tai Bondra-huhujen voimalla. NHL:n sedillä olisi opittavaa median hallinnassa.
Nyt vallassa oleva suuntaus hankkia veteraaneja halavalla on johtanut siihen, että NJ Devils on tehnyt tiedusteluja saadakseen sopimuksen alaisiksi hyökkäyskolmikon, joka toisi kokemusta kolmoskenttään. Ehdolla on vahvimmin kolmikko C.Lemieux - B.Nicholls - V.Zelepukin. Albelinhan on jo jostakin kaivautunut esiin ja tyrkyttänyt itseään puolustusta tilkitsemään. Dementiako painaa, kun kukaan ei ole kuitenkaan ilmestynyt sovittuun aikaan seuran toimistolle.
Anaheim on sitten nostettu asiantuntija-arvioissa aina Stanley Cup -taistoon saakka. Mikäpä siinä, kun minäkään en ole enää siellä sotkemassa kuvioita. Mutta jostakin oli väännetty esiin tulkinta, jonka mukaan minä olisin järkyttynyt jostakin Anaheimin valintaan liittyvästä. Minä kuitenkin järkytyin ainoastaan Scott Niedermayerin henkilökohtaisesta valinnasta. Sen lisäksi minua järkyttää vain se, että näen vieläkin yö toisensa jälkeen painajaisia kolmemetrisestä Hessu Hoposta, joka ei päästä minua pukukoppiin tuntia ennen runkosarjan viimeistä ja ratkaisevaa ottelua.
torstaina, elokuuta 18, 2005
Se on sitten siinä
Smurphy ei yllättänyt, vaan otti Islandersin ja tuli samaan lohkoon minun, Shawshankin, hpmanin ja sohon kanssa. Iipelle jäi siten Washington. Tietääköhän mies valinnastaan, kun ei ole mitään kuulunut?
Meillä on sellainen mukava ja sopuisa lohko, saamme pelailla kaikessa rauhassa omat paikallispelimme samaan aikaan, kun huomio kiinnittyy Northwestiin, Northeastiin ja mahdollisesti Southeastiinkin. Vaikka kyllä meidänkin divarimme tähtipelaajakaarti alkaa näyttää ihan huomiota herättävältä, vai mitä pitäisi ajatella nimistä Yashin, Zhitnik, Jagr, Nylander, Forsberg, Hatcher, Lemieux, Recchi, Mogilny ja Brodeur - noin nyt vain pari esimerkkiä/tiimi mainitakseni?
Draftin päättyminen herätti melko hiljaisen ICL-ketjunkin, hienovarainen (ja vähän vähemmänkin sellainen) nokittelu on alkanut. Yhteistä kieltä ei välttämättä vielä ole löytynyt, mutta kunhan päästään turnausten makuun ja viimeistään kun liiga jyrähtää käyntiin, on varmaa että väki alkaa yhä enenevässä määrin... hmm... sanotaan nyt vaikka sekoilla samoilla sävelillä. Nämä blogit saattavat tuoda oman mausteensa, mutta on myös vaarana, että ne syövät ICL-ketjun kiinnostavuutta. Aika näyttää, itse aion ainakin pitää jonkinlaisena varahenkireikänä tätä, vaikka siirtynenkin soittamaan poskeani muitten seuraan.
Onko muuten väärin toivoa, että tulisi jo pian lokakuu?
Meillä on sellainen mukava ja sopuisa lohko, saamme pelailla kaikessa rauhassa omat paikallispelimme samaan aikaan, kun huomio kiinnittyy Northwestiin, Northeastiin ja mahdollisesti Southeastiinkin. Vaikka kyllä meidänkin divarimme tähtipelaajakaarti alkaa näyttää ihan huomiota herättävältä, vai mitä pitäisi ajatella nimistä Yashin, Zhitnik, Jagr, Nylander, Forsberg, Hatcher, Lemieux, Recchi, Mogilny ja Brodeur - noin nyt vain pari esimerkkiä/tiimi mainitakseni?
Draftin päättyminen herätti melko hiljaisen ICL-ketjunkin, hienovarainen (ja vähän vähemmänkin sellainen) nokittelu on alkanut. Yhteistä kieltä ei välttämättä vielä ole löytynyt, mutta kunhan päästään turnausten makuun ja viimeistään kun liiga jyrähtää käyntiin, on varmaa että väki alkaa yhä enenevässä määrin... hmm... sanotaan nyt vaikka sekoilla samoilla sävelillä. Nämä blogit saattavat tuoda oman mausteensa, mutta on myös vaarana, että ne syövät ICL-ketjun kiinnostavuutta. Aika näyttää, itse aion ainakin pitää jonkinlaisena varahenkireikänä tätä, vaikka siirtynenkin soittamaan poskeani muitten seuraan.
Onko muuten väärin toivoa, että tulisi jo pian lokakuu?
keskiviikkona, elokuuta 17, 2005
Ja taas 17. päivä
Ei swos sitten odottanutkaan ylijäämäjoukkuetta. Mies matkasikin läntisen konferenssin viimeisen avoimen paikan perässä Edmontoniin. Ja sinetöi sen, että vaikka joku väittäisikin Länttä helpommaksi konferenssiksi kuin Itää, niin Northwest-divisioona on kuitenkin ennakkoon ylivoimaisesti kovin divisioona koko ICL:ssä. Siellä on luvassa kylmää kyytiä ja uskomattomia paikalliskamppailuja, jään odottamaan mielenkiinnolla tilanteen kehittymistä.
Kaksi paikkaa ja yksi valinta. Saapa nähdä tuleeko Smurphy saarelle vai meneekö pääkaupunkiin? Veikkaan saarta.
Kaksi paikkaa ja yksi valinta. Saapa nähdä tuleeko Smurphy saarelle vai meneekö pääkaupunkiin? Veikkaan saarta.
17. päivä
...oli vihdoinkin Philadelphian päivä. Täältä löytyy taustaa hpmanin valinnalle, minun on turha löpertää asiasta mitään. Se minun pitää tosin mainita, että hpman siirtyi nopeimman valitsijan paikalle vain 7 minuuttia yli puolenyön tulleella viestillään.
Tervetuloa Atlantic-divisioonaan!
Ja minähän sanoin, että joku vielä ottaa sen Philadelphiankin. Hah!
Tervetuloa Atlantic-divisioonaan!
Ja minähän sanoin, että joku vielä ottaa sen Philadelphiankin. Hah!
tiistaina, elokuuta 16, 2005
4 tiimiä jäljellä
...ja kolme päivää, niin drafti on valmis. Vapaina keikkuvat Edmonton Oilers, New York Islanders, Philadelphia Flyers ja Washington Capitals.
Edmonton on tunteikas ja muistoja herättävä organisaatio ja onkin outoa, ettei se ole kelvannut vahvistuksineenkaan (Peca, Pronger). Ainoastaan kaksi seikkaa onkin voinut johtaa siihen, että Öljymiehet ovat edelleen ilman luotsia. Ensimmäinen syy on maalivahtikaksikko, joka ei vakuuta noin yleensä ja Markkanen sitten vielä ilvesläisiä ei senkään vertaa. Toinen on huippuvaikea divisioona, jonne ovat kokoontuneet lännen kaikki kovimmat valmentajat - ainakin näin ennalta arvioiden.
New York Islandersia on kutsuttu Yashinin joukkueeksi, ja sitähän se pitkälti onkin. Mutta kyllä sinnekin on nimimiehiä tullut (Satan, Zhitnik, ehkä myös York) sen verran, ettei peli pelkästään Yashinin hartioilla makaa. Saarelaisten kelpaamattomuuteen keksinkin vain yhden syyn, ja se on sama kuin edellisessäkin, huonohkot maalivahdit. Pettisen siirtymisen myötä luulisi kuitenkin tämän tiimin alkavan kiinnostaa ilvesläisiä.
Philadelphia Flyers on sitten luku sinänsä. Olen alusta alkaen arvioinut joukkueen olevan menossa jos ei nyt niin seuraavana -tyylisesti. Ei vain ole mennyt. Nyt en enää arvioi. Phillyn hyökkäyksessä on taitoa (Forsberg), nopeutta (Gagne, Kapanen) ja kovuutta (Primeau, Brashear). Puolustus on isokokoinen ja luunkova. Ainoastaan maalivahtiosasto on jälleen ainoa ei-niin-kehuttava osa joukkueesta. Luulisin sen vaikuttavan enemmän kuin oranssisten peliasujen.
Washington Capitals on tästä joukosta ainoa tiimi, jonka kelpaamattomuutta en ihmettele lainkaan, niin mielenkiinnoton se on.
Ja tähän loppuun arvaus lopuista valinnoista:
No enhän laita, niin moneen kertaan jo mokannut itseni...
Edmonton on tunteikas ja muistoja herättävä organisaatio ja onkin outoa, ettei se ole kelvannut vahvistuksineenkaan (Peca, Pronger). Ainoastaan kaksi seikkaa onkin voinut johtaa siihen, että Öljymiehet ovat edelleen ilman luotsia. Ensimmäinen syy on maalivahtikaksikko, joka ei vakuuta noin yleensä ja Markkanen sitten vielä ilvesläisiä ei senkään vertaa. Toinen on huippuvaikea divisioona, jonne ovat kokoontuneet lännen kaikki kovimmat valmentajat - ainakin näin ennalta arvioiden.
New York Islandersia on kutsuttu Yashinin joukkueeksi, ja sitähän se pitkälti onkin. Mutta kyllä sinnekin on nimimiehiä tullut (Satan, Zhitnik, ehkä myös York) sen verran, ettei peli pelkästään Yashinin hartioilla makaa. Saarelaisten kelpaamattomuuteen keksinkin vain yhden syyn, ja se on sama kuin edellisessäkin, huonohkot maalivahdit. Pettisen siirtymisen myötä luulisi kuitenkin tämän tiimin alkavan kiinnostaa ilvesläisiä.
Philadelphia Flyers on sitten luku sinänsä. Olen alusta alkaen arvioinut joukkueen olevan menossa jos ei nyt niin seuraavana -tyylisesti. Ei vain ole mennyt. Nyt en enää arvioi. Phillyn hyökkäyksessä on taitoa (Forsberg), nopeutta (Gagne, Kapanen) ja kovuutta (Primeau, Brashear). Puolustus on isokokoinen ja luunkova. Ainoastaan maalivahtiosasto on jälleen ainoa ei-niin-kehuttava osa joukkueesta. Luulisin sen vaikuttavan enemmän kuin oranssisten peliasujen.
Washington Capitals on tästä joukosta ainoa tiimi, jonka kelpaamattomuutta en ihmettele lainkaan, niin mielenkiinnoton se on.
Ja tähän loppuun arvaus lopuista valinnoista:
No enhän laita, niin moneen kertaan jo mokannut itseni...
maanantaina, elokuuta 15, 2005
Vitsi
On vitsi pienestä Liisa-tytöstä, joka odotti joulua, niin kuin kaikki pienet tytöt ja pojat odottavat. Ja joulu tuli. Kuusen alla oli lahjoja kasapäin ja kun sitten pii-iitkän päivän odotuksen jälkeen niitä alettiin jakaa, kaikki muut saivat lahjoja, mutta Liisalle ei ollut yhtään pakettia. Liisa odotti tyhjin käsin, että hänellekin tulisi vaikka vain yksi lahja, mutta ei. Viimeinenkin lahja kannettiin omistajalleen ja Liisa ei saanut mitään. EI YHTÄÄN MITÄÄN saanut Liisa. Ja kun tyttö silmät kyynelissä kysyi isältään, miksei hän ollut saanut yhtään lahjaa, vaikka muut olivat saaneet mitä hienoimpia lahjoja, niin isä vastasi hänelle: "Katsos, Liisa. Ei sinulle viitsitty hankkia yhtään lahjaa, kun sinulla on syöpä."
No minusta on alkanut tuntua vähän samalta, kun katselen UFA-markkinoita. Kovia pelaajia jaellaan kaikille muille, mutta minä EN SAA YHTÄÄN MITÄÄN. Mikähän minua vaivaa?
No minusta on alkanut tuntua vähän samalta, kun katselen UFA-markkinoita. Kovia pelaajia jaellaan kaikille muille, mutta minä EN SAA YHTÄÄN MITÄÄN. Mikähän minua vaivaa?
Viidestoista... päivä
Pengie teki aamuvarhaisen siirron ja ilmoitti valinnakseen Anaheimin. Perusteina hänellä olivat hyvä maalivahti (erittäin totta, Giguere kantoi meidät yli monesta karikosta viime kaudella), vahva puolustus (AAAAGHH, no juu saivathan ne sen-yhden-nimeltä-mainitsemattoman ja viime kauden näkymätön mies Kurt Sauerkin on maalitykkinä Coloradossa) sekä Fedorovin hyökkäyksessä. Minustakin Fedorov on mainio syöttökone, mutta kenelle mies Anaheimissa syöttelee? Paul Kariyan muistolleko?
Pitänee käydä tarkistuttamassa lääkityksensä. On niin outo olo.
Pitänee käydä tarkistuttamassa lääkityksensä. On niin outo olo.
sunnuntaina, elokuuta 14, 2005
Fjurtonde val
Valinnan suoritti zaux ja perustelu oli rautainen. "Koska St. Louis on suosikkijoukkueeni ja Philadelphia mestarisuosikki, valitsen Floridan."
Tai ehkä viime yö pehmitti pääni lopullisesti enkä ymmärrä yksinkertaisintakaan tekstiä.
Tai ehkä viime yö pehmitti pääni lopullisesti enkä ymmärrä yksinkertaisintakaan tekstiä.
13
Taisin tuossa taannoin sanoa, että tulevassa liigassa riittää ainakin yhtä monta tapaa leikkiä kuin on pelaajia. Kolmannentoista päivän valitsija swos näytti yhden uuden tavan leikkiä. Nyt leikittiin taktiikkaa. Tähän mennessä joukkueita on valittu henkilökohtaisten mieltymysten pohjalta, joukkueiden vahvuuksien pohjalta, paitojen värien pohjalta ja konferenssien voimasuhteiden pohjalta. Nyt swos tuli ja näytti uuden ja erilaisen tavan lähestyä valintoja: kylmä ja puhdas taktiikka. Muutama free agent on vielä irrallaan, ja swos katsoo korttinsa loppuun saakka. Joku saattaa napata tiimin hänen nenänsä edestä, mutta hän ei ainakaan tee hätiköityä valintaa. Näin tätä peliä pelataan. Tai voidaan pelata.
Ja minä pelaan vaan näitä näppäimiä. Vaikka pelaankin pädillä. Doug Pädillä.
Edit: Jaa niin ja tavallaan swos meni johtoon myöhäisimmän valinnan kisassa. Tosin mitään valintaa ei siis tapahtunut. Sääntöjä pitänee tarkistaa vastaisen varalle.
Ja minä pelaan vaan näitä näppäimiä. Vaikka pelaankin pädillä. Doug Pädillä.
Edit: Jaa niin ja tavallaan swos meni johtoon myöhäisimmän valinnan kisassa. Tosin mitään valintaa ei siis tapahtunut. Sääntöjä pitänee tarkistaa vastaisen varalle.
lauantaina, elokuuta 13, 2005
KUULAPÄÄ KESÄLEIRILLÄ ELI KIKKAKOPOSEN IHMEELLISET SEIKKAILUT osa 4
Sitten onkin pakko ratsastaa tekoviiksivertaus viimeiseen ylämäkeensä asti. Ken on nähnyt Sellersin tähdittämät Vaaleanpunainen Pantteri –elokuvat, tietää, miltä näyttää kun tekoviikset repsottavat. Itse asiassa silloin tietää myös, miltä näyttää kun tekonenä sulaa naamalla ilokaasun imppaamisen jälkeen… mutta se ei suoranaisesti kuulu tähän. Kuuluisikin! Lopulta kuitenkin minunkin viikseni repsottivat kriittisessä kohdassa, kun jonain yön hetkenä jälleen roikuin ircissä odottamassa ihmettä tapahtuvaksi, eli peliseuraa löytyväksi. Oli 2vs2 –pelien aika, ja kun neljättä pyörää ei löytynyt, minut pyydettiin mukaan. Innostuin ja kiirehdin niin palavissani, etten kaljahuuruissani huomannut olevani Kaillerassa kuulapäänä. Niinpä tupsahdin jonkun omalle, tuntemattomalle serverille kuulapäänä nahkahomon, swosin (?) ja jonkun kolmannen (anteeksi, kun en muista, kenen) odotellessa kikka_k:ta. Noh, lähdin pois, taoin otsaa pöydän reunaan, vaihdoin nickini, taoin vielä vähän päätä pöytään ja menin kikkana takaisin. Ja pärjäsinkin vielä ihan hyvin. Mutta sekään ei kuulu tähän.
Joitakin päiviä myöhemmin tulin taas kanavalle ja sopivan hetken tullen myös ulos kaapista. Ja heti oloni helpottui. Ryhti oikeni ja samea katse kirkastui. Sitten kuuntelin hetken paheksuntaa (ei kovin syvää eikä totistakaan) ja elämä jatkui. Saan jopa paremmin peliseuraa – siihen tosin on nyttemmin saattanut vaikuttaa myös se, ettei yhteyteni e-e-enää nyt-nyt-n-n-nytkytä.
Nyt ICL:n drafti on jo yli puolivälinsä, kesän AHL-liiga minun osaltani pelattu ja on tullut aika summata tämä seikkailu. Mitä on jäänyt käteen ja kannattiko tämä kaikki?
Pelillisesti kannattavuus mitataan vasta tulevalla liigakaudella. Se on kuitenkin varmaa, etten lehahda uuteen kauteen kuin kotelostaan kuoriutunut ritariperhonen. Olen nähnyt uusia tapoja pelata, rutiinia on ehkä tullut pari viivaa lisää, mutta sen kummempia tuloksia en odota, vanha koira kun olen.
Kielellisesti luulen toipuvani syksyn aikana. Ircatessa katoavat välimerkit, oikeinkirjoitus, isot alkukirjaimet sekä lauserakenteet. Kiinnostavuudeltaan sen voi laskea samaan kategoriaan kuin kouluratsastuksen katsomisen ja maalatun seinän kuivumisen seuraamisen. Kai niihinkin joku voi jäädä koukkuun.
Sitten pitäisi vielä käsitellä irc-kanavaa nimeltä #nhl94. Mutta sen summaamiseen ei riitä kaikki maailman aika eikä energia, on pakko vain raapaista pintaa.
- #nhl94 –yhteisö on kuin lämmin syli tai suuri perhe. Me ICL:ssä emme ikinä voi päästä samaan läheisyyteen – en usko esimerkiksi, että kenellekään meistä on tullut mieleenkään kertoa ketjuumme, koska käy paskalla, mitä ottaa luettavakseen toimituksen ajaksi tai miten toimitus onnistui.
- #nhl94 –perhe on toisaalta myös täynnä tunteita ja jännitteitä (melkein pakko oli laittaa että tuoksuja, mutta sain oltua). Siellä tapellaan, kiivaillaan, potkitaan toisia pois kanavalta, vittuillaan, itketään, halitaan, suljetaan toisia pois kanavalta, jaellaan tappouhkauksia (pelillisiä ja fyysisiä), tuetaan toisia henkisissä ja teknisissä ongelmissa, muodostetaan mestari-oppipoika –suhteita ja lopuksi taas potkitaan toisia pois kanavalta (onneksi ”oppeja” eli oikeuksia muun muassa noitten potkimisten suorittamiseen jaetaan maltillisesti, #nhl94 –kanavallakin niitä on vain n. 75 %:lla vakikävijöistä)
- #nhl94 –kanavan syvin olemus ei ole auennut minulle eikä koskaan tule aukeamaankaan, koska a) olen liian vanha, b) olen liian tyhmä, c) en ole Oulusta enkä Kuopiosta ja d) se ei vaan aukene - mutta kerronkin sitten näin todella ulkopuolisen silmin vaikutelmistani
Olen miettinyt, mikä olisi paras tapa kuvailla #nhl94 –yhteisöä ja –kanavaa, mihin sitä voisi verrata. Vastaus oli ilmeinen. Se on kuin Asterixien gallialainen kylä. Se pitää yhtä ulkopuolista maailmaa vastaan (uudet EA:n nhl-versiot), nahistelee keskenään välillä pienimmästäkin syystä, omaa yliluonnollisia voimia ja lopuksi kokoontuu aina yhteen pitämään hauskaa. Aitauksen ulkopuolelta sisään on vaikeaa päästä, vaikka olisi gallialainenkin, sillä kylän tavat ovat niin omanlaisiaan, että muiden on niihin vaikeaa sopeutua. Toisin päin sopeutumista on turhaa edes ehdottaa. Kalakauppiaita ja seppiä on riittämiin, Akvavitixejakin, mutta Aladobixin viittaa sovitellaan vuoroin yksille ja toisille hartioille. Tätä vertausta voisi jatkaa ja jatkaa ja jatkaa, mutta täytyyhän minunkin joskus ymmärtää lopettaa. Edes tämä tarina. Ainakin toistaiseksi.
ei jatku (ainakaan hetkeen)
perjantaina, elokuuta 12, 2005
Tusina täynnä
Wayler teki valintansa ja minä käytän lopun asiantuntemukseni tekemällä huomiseksi 8 rastin lottosysteemin. Ja voittorahoillani ostan kupin kahvia ja munkin Nesteellä käydessäni, saattaapa siitä jäädä vielä pari rahaa mansikkapeliinkin.
Tuolla #nhl94 -kanavalla on viime päivinä puhuttu paljonkin siitä, mitkä jäljellä olevista joukkueista ovat hyviä. Tosin lähes jokaisella, jota asia puhututtaa, on oma lehmä pientareella ja siten puheissa on puolet pelkkää harhautusta. Lisäksi tietysti mielipiteeseen vaikuttavat myös omat mieltymykset ja pelityyli. On ollut myös mielenkiintoista nähdä, kuinka loppupäässä varauslistassa olevat kanavalaiset voivat käyttää ns. suoraa linjaa ja kysellä biniä työstävältä Mahavisnulta vaikkapa näin: " tuleeko ovechinista 4 4 ?" Tämä tarkoittaa siis sitä, minkälaiset arvot Ovechkinille laitetaan ja kannattaako miehen takia harkita Washingtonin ottamista. Kaikilla ei tietenkään ole tätä samaa "suoraa linjaa" käytössään, joten valintoja tehdään kovin erilaisten tietojen ja tuntojen perusteella. Tosin saman tien on sanottava, että taitaa tulevalla kaudella olla n. 28 erilaista tapaa leikkiä tätä leikkiä eikä yksikään niistä ole parempi tai oikeampi toista.
Itä on muodostumassa vauhdilla kovemmaksi konferenssiksi, siellä on 3 viime kauden neljästä parhaasta ICL-valmentajasta. Tänään mukaan hyppäsi Wayler, joka on ollut kiitettävän usein mukana loppukahinoissa nhlgamerin NHL94-liigoissa viime aikoina. Nhlgamerin perustajiin kuuluva swos tullee myös huomenna valitsemaan joukkueensa idästä. Mutta mitäpä noita sijoituksia nyt vielä jakelemaan pelkkien meriittien perusteella, tuleehan mukaan monta uutta tuttavuuttakin, joten yllätyksiäkin varmasti nähdään. Lisäksi ilmeisesti kausi tullaan aloittamaan tasapisteistä.
Tässä tämänhetkinen tilanne divisioonittain (päivitän tätä, joten luettelo ei vastaa ylläolevaa tekstiä):
ITÄ
Atlantic
New Jersey Devils - kuulapää
New York Islanders - Smurphy
Pittsburgh Penguins - soho
Northeast
Boston Bruins - Ikuinen Lupaus
Buffalo Sabres - VL
Montreal Canadiens - Taiteilija
Ottawa Senators - Sokosti
Toronto Maple Leafs - Dirty deed
Southeast
Carolina Hurricanes - Wayler
Florida Panthers - zaux
Tampa Bay Lightning - Hokiolli
Washington Capitals - Iippe
LÄNSI
Central
Chicago Blackhawks - Ghost
Columbus Blue Jackets - GOAL
Detroit Red Wings -
St. Louis Blues - Kenu
Northwest
Calgary Flames - The G
Colorado Avalanche - Markus
Edmonton Oilers - swos
Minnesota Wild - Martin St. Louis
Vancouver Canucks - Hiisi_van_Holten
Pacific
Anaheim Mighty Ducks - Pengie
Dallas Stars - Pok
Los Angeles Kings - PtG
Phoenix Coyotes - Big Red Machine
San Jose Sharks - Nomad
Tuolla #nhl94 -kanavalla on viime päivinä puhuttu paljonkin siitä, mitkä jäljellä olevista joukkueista ovat hyviä. Tosin lähes jokaisella, jota asia puhututtaa, on oma lehmä pientareella ja siten puheissa on puolet pelkkää harhautusta. Lisäksi tietysti mielipiteeseen vaikuttavat myös omat mieltymykset ja pelityyli. On ollut myös mielenkiintoista nähdä, kuinka loppupäässä varauslistassa olevat kanavalaiset voivat käyttää ns. suoraa linjaa ja kysellä biniä työstävältä Mahavisnulta vaikkapa näin: "
Itä on muodostumassa vauhdilla kovemmaksi konferenssiksi, siellä on 3 viime kauden neljästä parhaasta ICL-valmentajasta. Tänään mukaan hyppäsi Wayler, joka on ollut kiitettävän usein mukana loppukahinoissa nhlgamerin NHL94-liigoissa viime aikoina. Nhlgamerin perustajiin kuuluva swos tullee myös huomenna valitsemaan joukkueensa idästä. Mutta mitäpä noita sijoituksia nyt vielä jakelemaan pelkkien meriittien perusteella, tuleehan mukaan monta uutta tuttavuuttakin, joten yllätyksiäkin varmasti nähdään. Lisäksi ilmeisesti kausi tullaan aloittamaan tasapisteistä.
Tässä tämänhetkinen tilanne divisioonittain (päivitän tätä, joten luettelo ei vastaa ylläolevaa tekstiä):
ITÄ
Atlantic
New Jersey Devils - kuulapää
New York Islanders - Smurphy
New York Rangers - Shawshank
Philadelphia Flyers - hpmanPittsburgh Penguins - soho
Northeast
Boston Bruins - Ikuinen Lupaus
Buffalo Sabres - VL
Montreal Canadiens - Taiteilija
Ottawa Senators - Sokosti
Toronto Maple Leafs - Dirty deed
Southeast
Carolina Hurricanes - Wayler
Florida Panthers - zaux
Tampa Bay Lightning - Hokiolli
Washington Capitals - Iippe
LÄNSI
Central
Chicago Blackhawks - Ghost
Columbus Blue Jackets - GOAL
Detroit Red Wings -
St. Louis Blues - Kenu
Northwest
Calgary Flames - The G
Colorado Avalanche - Markus
Edmonton Oilers - swos
Minnesota Wild - Martin St. Louis
Vancouver Canucks - Hiisi_van_Holten
Pacific
Anaheim Mighty Ducks - Pengie
Dallas Stars - Pok
Los Angeles Kings - PtG
Phoenix Coyotes - Big Red Machine
San Jose Sharks - Nomad
torstaina, elokuuta 11, 2005
Yksitoista
Columbus... hehhehheeh, GOAL vahhahahhaalitsi... Columbuksen thihhiihhihii. Philadehhheehheelphiaaah eiihhiihhhii vahhahhaahh.. eihhiih vah-vielääh-lääh-lääh-käänh. Iiiihhihhiihhiitä oh oh ohonh kuuahhahhaahhlemmahhah kovemphihih kuin... län(nielaisu)si.
Huhhuh.
Jaa.
Juu.
Columbus on kelpo joukkue, puolustus etenkin on kovassa kuosissa eivätkä muutkaan osastot ole lainkaan toivottomia. Divisioona on inhimillinen tasoltaan ja niinpäinpois. Hysteerinen kohtaus johtui minusta eikä suinkaan GOALista tai Columbuksesta. Toivotankin GOALin tervetulleeksi kilvoittelemaan ICL:ään, vilpittömästi.
Ihan oikeesti.
No älkää uskoko.
Huhhuh.
Jaa.
Juu.
Columbus on kelpo joukkue, puolustus etenkin on kovassa kuosissa eivätkä muutkaan osastot ole lainkaan toivottomia. Divisioona on inhimillinen tasoltaan ja niinpäinpois. Hysteerinen kohtaus johtui minusta eikä suinkaan GOALista tai Columbuksesta. Toivotankin GOALin tervetulleeksi kilvoittelemaan ICL:ään, vilpittömästi.
Ihan oikeesti.
No älkää uskoko.
Tyyntäkö myrskyn alla?
Jättömaalla on ollut hiljaista viime päivinä. Ketään pelaajaa ei ole edes huhuttu tulevaksi joukkueeseen, ainakaan ketään sellaista jonka nimen tunnistaisivat muutkin kuin sukulaiset. Tarvetta kuitenkin olisi, sillä Devils on käyt.kats. ykkösketjua vailla. Scott (kyllä tiimissä aina yksi Scott pitää olla) Gomez kyllä hoitelee hommansa, mutta laidoilla on vähän hiljaisempaa, vaikka tässä leikissä ei edes huomioitaisi sitä, että Eliaksella on hepatiitti A (saakohan sen koodattua biniin?). Toiseen laitaan ovat vuorollaan käyneet sovittautumassa Brian Gionta, Sergei Brylin, Jeff Friesen, Jamie Langenbrunner ja John Madden. Kukaan ei ole kuitenkaan saanut survottua isoa jalkaansa siihen sievään lasiluistimeen, joka kuuluu paikan oikealle haltijalle. Veri on tirsunut ja lihaveitsi heilunut kun kovettumia on poistettu, mutta kun ei mahu nin ei mahu.
Alkavat asiantuntijoista kovimmatkin, eli nuo fanit käydä epätoivoisiksi. Keskusteluissa haaveillaan jo siitä, että Mogilny, Bondra tai edes Selänne saataisiin napattua. Sanoisin siihen vain, että ei kuulkaa...
Mogilny
Bondra
Selänne
Voi mahoton. Pitääköhän zombeille maksaa rahapalkkaa?
Alkavat asiantuntijoista kovimmatkin, eli nuo fanit käydä epätoivoisiksi. Keskusteluissa haaveillaan jo siitä, että Mogilny, Bondra tai edes Selänne saataisiin napattua. Sanoisin siihen vain, että ei kuulkaa...
Mogilny
Bondra
Selänne
Voi mahoton. Pitääköhän zombeille maksaa rahapalkkaa?
keskiviikkona, elokuuta 10, 2005
Kymmenen pientä valintaa
Ja niin Martin St. Louis otti Minnesotan. (Minä tiesin, että hän sitä harkitsee, en minä nyt mikään guru sentään ole.) Niinpä Northwest -divisioona on entistä vahvemmin kuolemandivisioona, sieltä ei joka jannu elävänä selviä. Pleijareihin saattaa sen sijaan selvitäkin.
Nyt voin alkaa taas vanhan oi-muistatko-vielä-sen-virren: Jokohan Goalille kelpaa se Philadelphia? Se oli jossakin arvioinnissa yksi neljästä parhaiten hankinnoissaan onnistuneesta porukasta NHL:ssä. ICL:ssä se ei kelpaa kenellekään. Mikä on jotenkin ihan oikein sille porukalle. Tai siis kyllähän sen joku ottaa, joko hyvällä tai pahalla.
Edit: Onpas aneeminen viesti.
Nyt voin alkaa taas vanhan oi-muistatko-vielä-sen-virren: Jokohan Goalille kelpaa se Philadelphia? Se oli jossakin arvioinnissa yksi neljästä parhaiten hankinnoissaan onnistuneesta porukasta NHL:ssä. ICL:ssä se ei kelpaa kenellekään. Mikä on jotenkin ihan oikein sille porukalle. Tai siis kyllähän sen joku ottaa, joko hyvällä tai pahalla.
Edit: Onpas aneeminen viesti.
Metsässä ei liikahda lehtikään
Muutenkin on aika hiljaista. Joukkuedraftirintamalla meitä on hemmoteltu varhaisilla valinnoilla, ja nyt tuntuu sitten totisen tylsältä, kun mitään ei ole kuulunut puoleentoista vuorokauteen. Seuraava valitsija, joka säädyllisyyden nimissä otti liiganimekseen (liiga-nimekseen, heh, tajusittekos) Martin St. Louis, antaa odottaa itseään - siihen hänellä on tosin täysi oikeuskin. Enkä taida muutenkaan viitsiä valittaa siitä, että hän on hiljaa.
Ja sitten vielä tuolla pelaajamarkkinoillakin on niin pirun hiljaista. New Jersey on saanut aikaiseksi uuden sopimuksen Sean Brownin kanssa. Hihhei! 13 pelaajaa on sopimuksellisessa tilassa ja 26M on rahaa kulahtanut, eli ei niin paha tilanne kuin Torontolla oli. Tosin näkyy sielläkin tilanne vähän oienneen, edelleen ovat <34M ja sopimuksia on nyt 15. Ei kannata DD:n heittää kirvestä mäessä.
Olen saanut sapiskaa joukkuevalinnastani, on kuulemma edelleen ainakin 6 parempaa tiimiä vapaana. Mutta minkäs sitä sydämelleen mahtaa, ja sille ettei muita lippiksiä löytynyt meikäläisen garderoobista. Lippis onkin siivittänyt tiimin huimaan voittoputkeen. Harmi vaan että tulee niin tolkuton hiki kaljuun.
Ja sitten vielä tuolla pelaajamarkkinoillakin on niin pirun hiljaista. New Jersey on saanut aikaiseksi uuden sopimuksen Sean Brownin kanssa. Hihhei! 13 pelaajaa on sopimuksellisessa tilassa ja 26M on rahaa kulahtanut, eli ei niin paha tilanne kuin Torontolla oli. Tosin näkyy sielläkin tilanne vähän oienneen, edelleen ovat <34M ja sopimuksia on nyt 15. Ei kannata DD:n heittää kirvestä mäessä.
Olen saanut sapiskaa joukkuevalinnastani, on kuulemma edelleen ainakin 6 parempaa tiimiä vapaana. Mutta minkäs sitä sydämelleen mahtaa, ja sille ettei muita lippiksiä löytynyt meikäläisen garderoobista. Lippis onkin siivittänyt tiimin huimaan voittoputkeen. Harmi vaan että tulee niin tolkuton hiki kaljuun.
tiistaina, elokuuta 09, 2005
KUULAPÄÄ KESÄLEIRILLÄ ELI KIKKAKOPOSEN IHMEELLISET SEIKKAILUT osa 3
So far, so good. Pelailin harjoituspelejä, osallistuin MM-kisojen aikaan pelattuun MM-turnaukseen tasapäärostereilla sekä yhteen viikonlopputurnaukseen. Jossakin vaiheessa asiat alkoivat mutkistua, niin kuin asioilla aina on tapana. Olin ollut #nhl94 –kanavalla jo viikkoja, kun kanavalaiset vasta huomasivat, että ICL on olemassa. Jotenkin olin pitänyt itsestään selvänä sitä, että he olisivat tienneet ICL:n olemassaolosta ja olleet vain totaalisen piittaamattomia siitä. Vaan toisin olivat asiat.
#nhl94 –kanavalla alkoi melkomoinen kuhina, kun pojat (hieman kateellisinakin) keskustelivat liigastamme ja etenkin sen aktiivisten pelaajien määrästä. Oli hauskaa katsella hiljaa sivusta, kun jotkut pojista miettivät, kuinka voisi laittaa tekoviikset naamaan ja mennä kutsumaan ICL:n pelaajia yhteisiin peleihin. ”Kunpa tietäisitte”, myhäilin itsekseni hihitellen omiin viiksiini. Mutta kun puuhamiehet alkoivat ottaa yhteyttä Ilves.comin kautta meihin ICL:äisiin, alkoi piiloleikkini käydä vaikeaksi. Olisin toki voinut olla hiljaakin, mutta koska se on perusluonteeni vastaista, en ollut. Ja koska tiesin, ettei minun teknisillä taidoillani voi mennä irccaamaan sekä kikkakoposena että kuulapäänä, oli kuulapään ryhdyttävä vastustamaan irccaamista. Päätöstäni vahvisti myös yksi ja ainoa Waylerin kanssa kuulapäänä pelaamani harjoituspeli, jota hän kommentoi kanavalla jälkeenpäin mm. kertomalla, että yhteys oli huono ja ainakin yhtä nykivä kuin kikkakoposella.
Seurauksena tästä kaksoiselämästä skitsofreniani alkoi kasvaa, en tiennyt enää keneen luottaa ja pelkäsin kaikkia ja kaikkea. Elämänlaatuni huononi. Romahtamiseni hetki lähestyi vääjäämättä. Sitä hetkeä odotellessani provoilin vielä vähän Ilves.comin palstalla herättääkseni keskustelua #nhl94 –kanavalla. Ja syntyihän sitä. Vanha setä heitteli harkitsematonta kommenttia irccaamisesta ja kilpailevasta liigasta, ja lopulta kaikki mitä kirjoitin, herätti jonkinlaista ärtymystä. Tavatonta!
jatkuu
9 1/2 päivää
...on likimain kulunut, eikä Philadelphia ole vieläkään kelvannut kenellekään. Ikuisen Lupauksen valitsema Boston on hankkinut konkarivahvistuksia vapailta markkinoilta ihan mukavasti - kunhan vain saisivat Thorntonin nimen pahviin, muuten Isbistereillä ja Zhamnoveilla jäädään kuitenkin miinuksen puolelle. Ja jos maalivahtiosaston kärkinimi on A.Raycroft, niin en voi välttyä puistatuksen tukahduttamalta hysteeriseltä naurulta.
Bostonin valinnan jälkeen joukkueita on jäljellä 10, viisi kummastakin ilmansuunnasta. Philadelphia ja Islanders Atlanticista, Northeast on täynnä, Southeastista vapaana on vielä Carolina, Florida ja Washington. Lännessä Centralista vapaina ovat Columbus ja St. Louis, Northwestistä Edmonton ja Minnesota ja Pacificista Anaheim.
Kohta alan veikata, että Philadelphia jää viimeisten joukkoon pyörimään. Muita siinä joukossa ovat Carolina, Washington ja Anaheim (tässä saattaa olla kyllä hiukan henkilökohtaista väristystä mukana p¤$k#§e!!!). Ja seuraavana menee Minnesota.
Jaa niin, Ikuinen Lupaus siirtyi johtoon nopeimman valinnan kisassa, ilmoitus tuli vain 14 minuuttia yli puolenyön. Kovahermoista sakkia ICL:stä näköjään sen sijaan puuttuu, kukaan ei ole uhannut Dirty deedin kärkisijaa viime tinkaan jätetyssä valinnassa - paitsi ehkä Nomad, joka sitten epäonnistui yrityksessään ja myöhästyi ponnistuksessa pahasti päässen hädin tuskin kummulle kaatumatta.
Bostonin valinnan jälkeen joukkueita on jäljellä 10, viisi kummastakin ilmansuunnasta. Philadelphia ja Islanders Atlanticista, Northeast on täynnä, Southeastista vapaana on vielä Carolina, Florida ja Washington. Lännessä Centralista vapaina ovat Columbus ja St. Louis, Northwestistä Edmonton ja Minnesota ja Pacificista Anaheim.
Kohta alan veikata, että Philadelphia jää viimeisten joukkoon pyörimään. Muita siinä joukossa ovat Carolina, Washington ja Anaheim (tässä saattaa olla kyllä hiukan henkilökohtaista väristystä mukana p¤$k#§e!!!). Ja seuraavana menee Minnesota.
Jaa niin, Ikuinen Lupaus siirtyi johtoon nopeimman valinnan kisassa, ilmoitus tuli vain 14 minuuttia yli puolenyön. Kovahermoista sakkia ICL:stä näköjään sen sijaan puuttuu, kukaan ei ole uhannut Dirty deedin kärkisijaa viime tinkaan jätetyssä valinnassa - paitsi ehkä Nomad, joka sitten epäonnistui yrityksessään ja myöhästyi ponnistuksessa pahasti päässen hädin tuskin kummulle kaatumatta.
maanantaina, elokuuta 08, 2005
Seitsemännestä kahdeksanteen ja eteenpäin
Ja taas kaksi valintaa saman otsikon alle, tosin tällä kertaa minun laiskuuttani, pyhitin lepopäivän.
Eilen siis nähtiin ensimmäinen katuvainen... tai voihan asian muotoilla positiivisestikin. Eilen Chicago sai pidettyä viime kauden valmentajansa Ghostin, joka uskoo että projekti on kesken ja pitkäjänteisyys kannattaa. Vakuudeksi seura on ollut aktiivinen viime viikon free agent -mylläkässä. Lykkyä pyttyyn vaan Windy Cityyn.
Ja nopeimman valinnan tekijä -kisan johtoon taisi siirtyä VL, joka ilmoitti tänään jo 00.50 olevansa alkavalla kaudella Buffalon peräsimessä. Valinta oli odotettu ja myös pelätty, sillä Sabresilla olisi ollut muitakin ottajia. Mutta parempi arpaonni siis antoi VL:lle suosikkijoukkueensa, siitä onnittelut ja hyvää kautta!
11 joukkuetta vapaana, 6 idästä ja 5 lännestä. Aika tasatahtia mennään. Jokohan Philadelphia kelpaa seuraavaksi?
Eilen siis nähtiin ensimmäinen katuvainen... tai voihan asian muotoilla positiivisestikin. Eilen Chicago sai pidettyä viime kauden valmentajansa Ghostin, joka uskoo että projekti on kesken ja pitkäjänteisyys kannattaa. Vakuudeksi seura on ollut aktiivinen viime viikon free agent -mylläkässä. Lykkyä pyttyyn vaan Windy Cityyn.
Ja nopeimman valinnan tekijä -kisan johtoon taisi siirtyä VL, joka ilmoitti tänään jo 00.50 olevansa alkavalla kaudella Buffalon peräsimessä. Valinta oli odotettu ja myös pelätty, sillä Sabresilla olisi ollut muitakin ottajia. Mutta parempi arpaonni siis antoi VL:lle suosikkijoukkueensa, siitä onnittelut ja hyvää kautta!
11 joukkuetta vapaana, 6 idästä ja 5 lännestä. Aika tasatahtia mennään. Jokohan Philadelphia kelpaa seuraavaksi?
lauantaina, elokuuta 06, 2005
Kuudes päivä elokuuta
Olin suunnitellut kirjoittavani profetiaalisen kirjoituksen jossa toivottelisin Big Red Machinen tervetulleeksi kamppailemaan Atlannin divisioonan voitosta Shawshankin, sohon, minun ja Islandersien tulevan valmentajan kanssa. Olin nimittäin melkoisen varma siitä, että Phillyn vahva hyökkäys Foppa etunenässä vetää BRM:ää puoleensa kuin lihapiirakkajono Ilveksen huutosakkia erätauolla. Vaihtoehdoksi olisin tarjonnut Chicagoa, joka on vahvistanut rivejään ahkerasti ja joka teki juuri sopimuksen ns. voittavan maalivahdin kanssa.
BRM tekikin toisenlaisen ratkaisun. Hän toteutti lempiyhtyeeni neuvoa - Go West. Ei turhia puheita traditioista ja vanhoista organisaatioista tai siitä, "kuinka jo pitkään olen seurannut ja ihaillut tämän tiimin taivalta NHL:ssä". Ei, syy oli selkeä ja rehellinen - mahdollisimman kauaksi Taiteilijasta ja sohosta, viime kauden voimakaksikosta. Yksinkertaisesti ja kauniisti sanottu.
On kuitenkin pakko huomauttaa, että lännessä on jo nyt oma voimakaksikkonsa, The G ja Markus. Markus varsinkin on harjoitellut valtavasti kesän aikana ja on siten varmasti hereillä ja valmiina liigan avauksesta alkaen.
Edellä mainittujen kaksikoiden lisäksi on seurattava, minne sijoittuu ns. #nhl94 -kuusikko. Tämä joukko tulee vaikuttamaan valtavasti tulevan kauden tapahtumiin - eli nimiä Martin St. Louis, Wayler, swos, Zaux, Pengie ja HPman kannattaa seurata, jos nyt ei pelolla niin kauhun sekaisella kunnioituksella kumminkin. Ja tällä en halua halventaa tai ohittaa muita tulokkaita, heidän taidoistaan en vain vielä tiedä mitään.
Mielenkiintoisesti muuten täyttyvät nuo divisioonat:
Huomaattekos, että pidin aika pitkän esitelmän. Kaikkea sitä pitää keksiä, että saisi pahasti hudiksi menneen profetian unohtumaan.
BRM tekikin toisenlaisen ratkaisun. Hän toteutti lempiyhtyeeni neuvoa - Go West. Ei turhia puheita traditioista ja vanhoista organisaatioista tai siitä, "kuinka jo pitkään olen seurannut ja ihaillut tämän tiimin taivalta NHL:ssä". Ei, syy oli selkeä ja rehellinen - mahdollisimman kauaksi Taiteilijasta ja sohosta, viime kauden voimakaksikosta. Yksinkertaisesti ja kauniisti sanottu.
On kuitenkin pakko huomauttaa, että lännessä on jo nyt oma voimakaksikkonsa, The G ja Markus. Markus varsinkin on harjoitellut valtavasti kesän aikana ja on siten varmasti hereillä ja valmiina liigan avauksesta alkaen.
Edellä mainittujen kaksikoiden lisäksi on seurattava, minne sijoittuu ns. #nhl94 -kuusikko. Tämä joukko tulee vaikuttamaan valtavasti tulevan kauden tapahtumiin - eli nimiä Martin St. Louis, Wayler, swos, Zaux, Pengie ja HPman kannattaa seurata, jos nyt ei pelolla niin kauhun sekaisella kunnioituksella kumminkin. Ja tällä en halua halventaa tai ohittaa muita tulokkaita, heidän taidoistaan en vain vielä tiedä mitään.
Mielenkiintoisesti muuten täyttyvät nuo divisioonat:
- Atlantic-divisioona: kolme "vanhaa", kaksi vapaana
- Northeast-divisioona: kolme "vanhaa", kaksi vapaana
- Southeast-divisioona: yksi "vanha", kolme vapaana
- Central-divisioona: yksi "vanha", kolme vapaana
- Northwest-divisioona: kolme "vanhaa", kaksi vapaana
- Pacific-divisioona: neljä "vanhaa", yksi vapaana
Huomaattekos, että pidin aika pitkän esitelmän. Kaikkea sitä pitää keksiä, että saisi pahasti hudiksi menneen profetian unohtumaan.
perjantaina, elokuuta 05, 2005
Viidennen päivän ratkaisut
Neljäs päivä livahti ohi ilman valintoja, mutta tämähän on vain taloudellisempaa noita rubriikkikirjaimia ajatellen.
Viime yönä juuri esitin ennustuksen, että Boston, Dallas, Florida, Philadelphia ja San Jose ovat aika lailla etunenässä varausjonossa (tosin henkilökohtaiset suosikkijoukkueet ovat aina luku sinänsä). Mutta rostereiden perusteella siis nuo viisi ja mahdollisesti vielä Chicago saattaisivat mennä seuraavina - tai ainakin lähiaikoina.
Kaksi varausta tehty ja saan poistaa kaksi tiimiä listastani, ei hassumpaa.
Kumpikaan varaus ei ollut minulle siis sinänsä yllätys, eikä minulla ole kunniaa tuntea Pokkia eikä Nomadia viime kauden pelikohtaamisia kummemmin. Ainoa mitä odotin jännityksellä oli se, onko kumpikaan herroista tullut ns. katumapäälle ja ottaa viime kauden joukkueensa takaisin esim. rosterimuutosten takia. No, Pok otti Nomadin viime kauden porukan, joten sekin meni siinä. Siitä vielä jännitysmomentti no 2, ottaako Nomad Pokin viime kauden tiimin? Ei ottanut.
Tässä sitten mitään jännää ollutkaan.
Viime yönä juuri esitin ennustuksen, että Boston, Dallas, Florida, Philadelphia ja San Jose ovat aika lailla etunenässä varausjonossa (tosin henkilökohtaiset suosikkijoukkueet ovat aina luku sinänsä). Mutta rostereiden perusteella siis nuo viisi ja mahdollisesti vielä Chicago saattaisivat mennä seuraavina - tai ainakin lähiaikoina.
Kaksi varausta tehty ja saan poistaa kaksi tiimiä listastani, ei hassumpaa.
Kumpikaan varaus ei ollut minulle siis sinänsä yllätys, eikä minulla ole kunniaa tuntea Pokkia eikä Nomadia viime kauden pelikohtaamisia kummemmin. Ainoa mitä odotin jännityksellä oli se, onko kumpikaan herroista tullut ns. katumapäälle ja ottaa viime kauden joukkueensa takaisin esim. rosterimuutosten takia. No, Pok otti Nomadin viime kauden porukan, joten sekin meni siinä. Siitä vielä jännitysmomentti no 2, ottaako Nomad Pokin viime kauden tiimin? Ei ottanut.
Tässä sitten mitään jännää ollutkaan.
torstaina, elokuuta 04, 2005
So long, Scott
Scott Niedermayer NJ Devils ---> Anaheim Mighty Ducks
Näin arki nauraa minulle. Sitä vaan pitää päättää, nauraako mukana. P¤~k#§E!
Edit: Hetken kuohunnan jälkeen pitänee jo analysoida puolustuksen tilannetta. Niedermayerin lähtö on toki ISO menetys, mutta mutta...
Vaan eipä taida palkkahatussa olla tilaa.
Jaa niin, jokohan Zach Parise vastaa odotuksiin?
Näin arki nauraa minulle. Sitä vaan pitää päättää, nauraako mukana. P¤~k#§E!
Edit: Hetken kuohunnan jälkeen pitänee jo analysoida puolustuksen tilannetta. Niedermayerin lähtö on toki ISO menetys, mutta mutta...
- Niedermayerin nopeus ja hyökkäävyys tuotti ongelmiakin
- nyt tilalle tuli kaksi kelpo puolustajaa, joista McGillisiä itse asiassa jo toivoinkin korvaajaksi, jos paikattavaa tulisi
- jos puolustus on nyt tämän näköinen: Stevens(?), Rafalski, Malakhov, McGillis, White(?), Matvichuk, Martin(?), Brown(?), Hale(?) niin ei se nyt ihan toivottomalta näytä - oikeastaan kaikkea muuta
Vaan eipä taida palkkahatussa olla tilaa.
Jaa niin, jokohan Zach Parise vastaa odotuksiin?
Oikaisu
Korjaus tuohon eiliseen uutiseeni Modanon pysymisestä Dallasissa:
Modano ei pysykään Dallasissa.
Ei kun pysyy se.
Ei vaan ei kun se menee Bostoniin.
Ei, vaan Modano on solminut sopimuksen Dallasin kanssa.
Noin.
Modano ei pysykään Dallasissa.
Ei kun pysyy se.
Ei vaan ei kun se menee Bostoniin.
Ei, vaan Modano on solminut sopimuksen Dallasin kanssa.
Noin.
Että minä VIHAAN huhuja!
Varsinkin ikäviä sellaisia. Niin kuin esimerkiksi sellaista sitkeätä pirulaista, joka kertoo että Scott Niedermayer olisi menossa Anaheimiin. Pelaamaan.
MIGHTY DUCKS OF ANAHEIMiin! Tiedättekös, mikä minua tuossa eniten tökkii?
MIGHTY DUCKS OF ANAHEIMiin! Tiedättekös, mikä minua tuossa eniten tökkii?
keskiviikkona, elokuuta 03, 2005
Kolmas päivä toden sanoo
Olisin voinut valita Floridan auringon, Minnesotan havumetsät, Phoenixin polttavan auringon, Bostonin original six -perinteet, joukon hyviä pelaajia San Josesta tai vaikka öljyisen Edmontonin tai Dallasin.
Vielä mitä. Valitsin New Yorkin nukkumalähiön ja eekkereittäin suota. Valitsin tiimin, joka merkitsee minulle kaikkein eniten NHL:ssä ja täst'edes myös ICL:ssä. Tein valintani täysin sokkona siltä osin, että NJ ei ole julkistanut vielä yhtään uutta sopimusta. Päätinkin siis, etteivät Scott Niedermayer tai Scott Stevens ole yhtä kuin New Jersey Devils.
Sitten harhauduin kelailemaan, onko kukaan. Olisinko ottanut Devilsin, vaikka edellämainittujen lisäksi rosterista olisivat kadonneet Brodeur, Brylin, Gomez, Gionta ja vaikka Pandolfo? Vastaus lienee, että en olisi. Jos joukkueesta katoaisivat kaikki siihen mielessäni liittyvät nimet, niiden korvaaminen olisi vaikeaa - ainakin kertarysäyksellä. En siis kuitenkaan mennyt pelkän logon perässä. Minkä sitten? Ääh, helvetistäkö minä tiedän.
Menen kaivamaan pihatöissä ryvettyneen Devils-lippikseni vaatehuoneen pimeimmästä nurkasta ja jynssään sen kynsiharjalla puhtoiseksi. Sillä puhtaus on puoli voittoa.
Vielä mitä. Valitsin New Yorkin nukkumalähiön ja eekkereittäin suota. Valitsin tiimin, joka merkitsee minulle kaikkein eniten NHL:ssä ja täst'edes myös ICL:ssä. Tein valintani täysin sokkona siltä osin, että NJ ei ole julkistanut vielä yhtään uutta sopimusta. Päätinkin siis, etteivät Scott Niedermayer tai Scott Stevens ole yhtä kuin New Jersey Devils.
Sitten harhauduin kelailemaan, onko kukaan. Olisinko ottanut Devilsin, vaikka edellämainittujen lisäksi rosterista olisivat kadonneet Brodeur, Brylin, Gomez, Gionta ja vaikka Pandolfo? Vastaus lienee, että en olisi. Jos joukkueesta katoaisivat kaikki siihen mielessäni liittyvät nimet, niiden korvaaminen olisi vaikeaa - ainakin kertarysäyksellä. En siis kuitenkaan mennyt pelkän logon perässä. Minkä sitten? Ääh, helvetistäkö minä tiedän.
Menen kaivamaan pihatöissä ryvettyneen Devils-lippikseni vaatehuoneen pimeimmästä nurkasta ja jynssään sen kynsiharjalla puhtoiseksi. Sillä puhtaus on puoli voittoa.
Hirveä kalabaliikki
...jatkuu siirtomarkkinoilla. Huippupelaajat vaihtavat seuraa, sellaisetkin jotka ovat jo muuttuneet seurojensa ikoneiksi. Modano sentään pysyi Dallasissa, vaikka muutakin huhuiltiin.
Myös New Jersey Devilsin rosteri on myllerryksessä, puolustuksen kolme kovinta - Scottit Stevens ja Niedermayer sekä HIFKinkin ajoilta tuttu Brian Rafalski ovat kaikki liipasimella. Jos Niedermayer ja Stevens molemmat lähtevät, isku on melkoinen. Ja kuitenkaan, en jaksaisi kärkkyä pelaajia, valita jotakin Columbusta tai Floridaa vain sen takia, että ne ovat aktiivisia pelaajamarkkinoilla. Minulle ne ovat kuitenkin vain joukko pelaajia. Devils on minulle SEURA. Vaikkakin tuossa juuri haikeudella muistelin ensimmäisen Stanley Cupin aikaisia sankareita, John McLeania, Mike Pelusoa, Claude Lemieuxia, Bruce Driveria, Bobby Holikia (olisivat nyt edes sen napanneet!!!), Stephane Richeria ja muita. Montaa ei ole jäljellä kymmenen vuoden takaa, Brodeur ja Brylin tuon puolustajakaksikon lisäksi.
Noh, taidan turhaan potkia tutkainta vastaan... Beam me up, Scott!
Myös New Jersey Devilsin rosteri on myllerryksessä, puolustuksen kolme kovinta - Scottit Stevens ja Niedermayer sekä HIFKinkin ajoilta tuttu Brian Rafalski ovat kaikki liipasimella. Jos Niedermayer ja Stevens molemmat lähtevät, isku on melkoinen. Ja kuitenkaan, en jaksaisi kärkkyä pelaajia, valita jotakin Columbusta tai Floridaa vain sen takia, että ne ovat aktiivisia pelaajamarkkinoilla. Minulle ne ovat kuitenkin vain joukko pelaajia. Devils on minulle SEURA. Vaikkakin tuossa juuri haikeudella muistelin ensimmäisen Stanley Cupin aikaisia sankareita, John McLeania, Mike Pelusoa, Claude Lemieuxia, Bruce Driveria, Bobby Holikia (olisivat nyt edes sen napanneet!!!), Stephane Richeria ja muita. Montaa ei ole jäljellä kymmenen vuoden takaa, Brodeur ja Brylin tuon puolustajakaksikon lisäksi.
Noh, taidan turhaan potkia tutkainta vastaan... Beam me up, Scott!
tiistaina, elokuuta 02, 2005
KUULAPÄÄ KESÄLEIRILLÄ ELI KIKKAKOPOSEN IHMEELLISET SEIKKAILUT osa 2
Koska en halunnut mennä nhlgameriin paukuttelemaan henskeleitäni olemalla jo kokenut peluri, en maininnut mitään siitä, että olin pelannut vajaan kauden ICL:ssä, vaan annoin ymmärtää olevani uusi verkkopelaamisessa, mutta toki pelanneeni 94:ää Segalla (niin kuin olenkin). Ratkaisu oli ainoa oikea, koska tietenkin meikäläistä vietiin kuin litran mittaa, kun pelaamaan pääsin. Pelaamaan pääseminen oli kuitenkin työn takana, koetin olla aktiivis- positiivinen ja kysellä peliä, mutta usein vastausta ei tullut tai jos tuli, se saattoi olla tyyliä ”mee harkkaan mummoas” (tämä on ensimmäinen muistikuvani eräästä nimeltämainitse- mattomasta rääväsuisesta #nhl94-kanavalaisesta). Jouduin kertomaan, että mummoni oli jo kuollut.
Ajattelin pelailevani siellä oppiakseni uusia asioita ensi syksyä varten, kun liiga taas alkaisi. Ja tietysti ennen kaikkea tyydyttääkseni sisintäni kalvavaa pelihimoa, joka saa minut anelemaan peliseuraa illasta toiseen tappioputkeni pituudesta piittaamatta. Näin jälkeenpäin ajatellen olen oppinut ainakin suuren määrän uusia tapoja herjata kanssaihmisiäni. Onhan sekin parempi kuin ei mitään. Onhan?
jatkuu
Ajattelin pelailevani siellä oppiakseni uusia asioita ensi syksyä varten, kun liiga taas alkaisi. Ja tietysti ennen kaikkea tyydyttääkseni sisintäni kalvavaa pelihimoa, joka saa minut anelemaan peliseuraa illasta toiseen tappioputkeni pituudesta piittaamatta. Näin jälkeenpäin ajatellen olen oppinut ainakin suuren määrän uusia tapoja herjata kanssaihmisiäni. Onhan sekin parempi kuin ei mitään. Onhan?
jatkuu
Toisen päivän vuoro
Jos DD oli jännityksen mestari, soho oli yllätyksen. Kuin salama kirkkaalta yötaivaalta tuli jo reilun tunnin yli puolen yön lyhyt tiedonanto: Pittsburgh Penguins.
Siis Pittsburgh Penguins.
Tässä enää tiedä, mitä sanoa.
Kauheinta on, että seuraavaksi pitäisi osata sanoa jotain harkittua ja kestävää. Menen ihan riekaleiksi. Olen lukenut koko viime yön netistä erilaisia rosterihuhuja. Kohta otan Anaheimin...
Onnekseni huomasin, etten olekaan liian vanha. Minulla oli vain t-paita takaperin päälläni. Kinnaahan se.
Siis Pittsburgh Penguins.
Tässä enää tiedä, mitä sanoa.
Kauheinta on, että seuraavaksi pitäisi osata sanoa jotain harkittua ja kestävää. Menen ihan riekaleiksi. Olen lukenut koko viime yön netistä erilaisia rosterihuhuja. Kohta otan Anaheimin...
Onnekseni huomasin, etten olekaan liian vanha. Minulla oli vain t-paita takaperin päälläni. Kinnaahan se.
maanantaina, elokuuta 01, 2005
Ensimmäisen vuoron päivä
Ihan ensimmäiseksi on todettava, että Dirty deed on todellinen dramaturgi ja Hitchcockin veroinen jännityksen mestari, siitä iso peukku miehelle! Koko päivän itseään odotuttaen hän testasi meidän kaikkien sietokyvyn ja onnistuikin jo murtamaan ainakin yhden tulokkaan hermot. Henkinen yliote on otettava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Ja draaman taitojen lisäksi jannulla on myös älyä ja taktista silmää - höperehtii jotakin epämääräistä Pittsburgheista syöttäen muille kelakaupalla pajunköyttä ja pari pitkääsiimaa laatikoineen.
Ja sinne meni Toronto, tuo kunniakas seura, joka - kuten olen aiemminkin todennut - olisi ehdottomasti ansainnut olla mukana jo pilottikaudella. Nyt se on mukana, ja peräsimessä on sellainen mies, joka voi viedä tiimin korkeimmalle huipulle. Ellei sitten Maple Leafseja vaivaa ICL:ssä sama kirous kuin NHL:ssäkin, putoaminen ennakolta heikommalle porukalle pudotuspelien ekalla kierroksella...
Taidan olla liian vanha tähän kaikkeen.
Ja draaman taitojen lisäksi jannulla on myös älyä ja taktista silmää - höperehtii jotakin epämääräistä Pittsburgheista syöttäen muille kelakaupalla pajunköyttä ja pari pitkääsiimaa laatikoineen.
Ja sinne meni Toronto, tuo kunniakas seura, joka - kuten olen aiemminkin todennut - olisi ehdottomasti ansainnut olla mukana jo pilottikaudella. Nyt se on mukana, ja peräsimessä on sellainen mies, joka voi viedä tiimin korkeimmalle huipulle. Ellei sitten Maple Leafseja vaivaa ICL:ssä sama kirous kuin NHL:ssäkin, putoaminen ennakolta heikommalle porukalle pudotuspelien ekalla kierroksella...
Taidan olla liian vanha tähän kaikkeen.
lauantaina, heinäkuuta 30, 2005
KUULAPÄÄ KESÄLEIRILLÄ ELI KIKKAKOPOSEN IHMEELLISET SEIKKAILUT osa 1
Kun pudotuspelit jäivät hiuksenhienosti saavuttamatta, vaivuin kevätmasennukseen. Tilastojen pito ei lievittänyt tyhjyyden tunnetta riittävästi, vaikka hengissä pitikin. Harjoituspeliä sai pelata Taiteilijan kanssa, mutta sekään ei tehnyt aina hyvää itsetunnolle, vieläkin on mielessäni eräs keväinen iltapuhde, jonka kahden pelin maalisuhde oli 21-1 eikä tosiaankaan minun hyväkseni. Googlailin NHL94 –hakusanan erilaisilla versioilla ja löysin mielenkiintoisia sivuja, mm. Evanin pitämän www.nhl94.com -sivuston, jossa oli monenlaista mukavaa asiaa ja tietoa The Pelistä. Ja sieltä löytyi myös linkkejä. Niiden kautta löysin muutaman mutkan jälkeen suomalaisille nhlgamer-sivuille. Siellä kehotettiin kiinnostuneita tulemaan irc-kanavalle #nhl94. ”Mikähän helvetti se on”, mietin itsekseni, ja pitkään. Olinhan toki kuullut ja vähän nähnytkin irkkaamis(es)ta, mutta että… No, lopulta tuska kasvoi kauhua suuremmaksi ja rekisteröidyttyäni nhlgameriin kikkakoposena painuin ircciin ihmettelemään.
jatkuu
Se siitä sitten
...nimittäin skouttaamisesta. Jos rosterit valmistuu vasta kuukausi draftin jälkeen (jos silloinkaan), ovat helteiset kesäpäiväni nhl2005a.binin parissa menneet hukkaan. Mutta olen ehkä säästynyt melanoomalta.
Onhan se kuitenkin mukavaa, kun saadaan mahdollisimman todellisen oloiset kokoonpanot liigaan. Paitsi jos Devils ei teekään sopimusta Patrik Eliasin, Jeff Friesenin, Brian Giontan, Scott Gomezin, Jan Hrdinan, Viktor Kozlovin, Jamie Langenbrunnerin, Paul Martinin, David Halen, Sean Brownin, Colin Whiten, Scott Niedermayerin, Brian Rafalskin, Scott Stevensin, Corey Schwabin ja Tommy Albelinin kanssa. Tai itse asiassa Hrdina, Hale, Rafalski, Schwab ja Albelin saavat mennä, kunhan hankitaan korvaajia tilalle. Pitääkin laittaa sähköpostia sinnepäin. Kozlovinkin saisivat vaihtaa vähän nopeampaan menijään...
Itse asiassa en ole vieläkään aivan varma, valitsenko New Jerseytä. En ole aivan varma siitäkään, onko se vapaana, kun minun vuoroni tulee. Molempien mahdollisuuksien todennäköisyysprosentti on kuitenkin samaa luokkaa.
Tänään on muuten NHL:n draftitilaisuus (IRL). Mutta mitäpä noista maallisista asioista.
Onhan se kuitenkin mukavaa, kun saadaan mahdollisimman todellisen oloiset kokoonpanot liigaan. Paitsi jos Devils ei teekään sopimusta Patrik Eliasin, Jeff Friesenin, Brian Giontan, Scott Gomezin, Jan Hrdinan, Viktor Kozlovin, Jamie Langenbrunnerin, Paul Martinin, David Halen, Sean Brownin, Colin Whiten, Scott Niedermayerin, Brian Rafalskin, Scott Stevensin, Corey Schwabin ja Tommy Albelinin kanssa. Tai itse asiassa Hrdina, Hale, Rafalski, Schwab ja Albelin saavat mennä, kunhan hankitaan korvaajia tilalle. Pitääkin laittaa sähköpostia sinnepäin. Kozlovinkin saisivat vaihtaa vähän nopeampaan menijään...
Itse asiassa en ole vieläkään aivan varma, valitsenko New Jerseytä. En ole aivan varma siitäkään, onko se vapaana, kun minun vuoroni tulee. Molempien mahdollisuuksien todennäköisyysprosentti on kuitenkin samaa luokkaa.
Tänään on muuten NHL:n draftitilaisuus (IRL). Mutta mitäpä noista maallisista asioista.
torstaina, heinäkuuta 21, 2005
Skouttaamassa
Pelaajien ominaisuuksiin perehtyminen eli skouttaaminen on kovaa työtä. Jos olisin jonkin seuran GM, en ikipäivänä palkkaisi itseäni siihen tehtävään. Mutta kun asiat nyt ovat niin kuin ovat, pitää kaikki tehdä itse. En ole tehnyt varsinaisia löytöjä, sen sijaan olen keskittynyt viiden tiimin keskinäisten erojen esiin kaivamiseen. Boston, Dallas, New Jersey, San Jose ja Toronto ovat olleet periskoopin edessä, mikroskoopin alla ja myrskyn silmässä viime päivien ajan. Silmissä vilisee lukuja, NHL94:n tarttuva musiikki soi päässä ja paniikki kasvaa. No eipä vainkaan, päätös tulee olemaan helppo kaikessa ilmeisyydessään.
Aloin myös samalla tutkia erästä pelaajaa, joka jo viime keväänä herätti minussa kauhun ja ihailun sekaista kummastusta. Montrealin #11, kapteeni itse, Saku Koivu. Pelailin konetta vastaan Montrealilla ja kyllä, jopa minä taoin maaleja one-timereilla aivan toiseen tahtiin kuin muilla joukkueilla pelaillessani. On toki myönnettävä, että Saku on todellisuudessakin (IRL) erikoisen taitava pelaaja, mutta...
Niin, mutta mitä? Jos virtuaali-Saku olisi todellisen kaltainen, hänen pitäisi joka pelissä loukkaantua ainakin yhden kokonaisen erän ajaksi. Ja ainakin kerran kymmenessä pelissä koko ottelun ajaksi. V-Saku on kuitenkin kestävyytensä lisäksi myös uskomaton kiekonriistäjä, vastustajat lakoavat hänen ympärillään, vaikka hän ei ehdi vielä edes osoittaa mailallaan jokaista. Olenkin tullut siihen tulokseen, että ellei V-Saku ole NHL94@2003/2005:n RoboSniper, pelaajan jäänteiden ympärille koottu maalikone, hän on ainakin saanut käyttöönsä superpähkinöitä,
joita napsien pysyy pelin ajan kasassa. Pukukopissa vaikutus lakkaa ja mies huomaa, että "oho, mullahan on jalka polvesta irti". Enkä hämmästyisi, vaikka Taiteilijakin olisi päässyt samalle pussille, niin ylivertaista peliä mies esittää. Vaikka mikäpäs minä olen sanomaan - mies joka ei palkkaisi edes itse itseään.
On se ilmoja pidellyt.
Aloin myös samalla tutkia erästä pelaajaa, joka jo viime keväänä herätti minussa kauhun ja ihailun sekaista kummastusta. Montrealin #11, kapteeni itse, Saku Koivu. Pelailin konetta vastaan Montrealilla ja kyllä, jopa minä taoin maaleja one-timereilla aivan toiseen tahtiin kuin muilla joukkueilla pelaillessani. On toki myönnettävä, että Saku on todellisuudessakin (IRL) erikoisen taitava pelaaja, mutta...
Niin, mutta mitä? Jos virtuaali-Saku olisi todellisen kaltainen, hänen pitäisi joka pelissä loukkaantua ainakin yhden kokonaisen erän ajaksi. Ja ainakin kerran kymmenessä pelissä koko ottelun ajaksi. V-Saku on kuitenkin kestävyytensä lisäksi myös uskomaton kiekonriistäjä, vastustajat lakoavat hänen ympärillään, vaikka hän ei ehdi vielä edes osoittaa mailallaan jokaista. Olenkin tullut siihen tulokseen, että ellei V-Saku ole NHL94@2003/2005:n RoboSniper, pelaajan jäänteiden ympärille koottu maalikone, hän on ainakin saanut käyttöönsä superpähkinöitä,
joita napsien pysyy pelin ajan kasassa. Pukukopissa vaikutus lakkaa ja mies huomaa, että "oho, mullahan on jalka polvesta irti". Enkä hämmästyisi, vaikka Taiteilijakin olisi päässyt samalle pussille, niin ylivertaista peliä mies esittää. Vaikka mikäpäs minä olen sanomaan - mies joka ei palkkaisi edes itse itseään.On se ilmoja pidellyt.
keskiviikkona, heinäkuuta 20, 2005
Tulossa lähiaikoina...
Tähän väliin sopii tunnelmaa nostattava ennakkomainos:
Lähiaikoina odotettavissa jatkokertomus
KUULAPÄÄ KESÄLEIRILLÄ ELI
KIKKAKOPOSEN IHMEELLISET SEIKKAILUT
Lähiaikoina odotettavissa jatkokertomusKUULAPÄÄ KESÄLEIRILLÄ ELI
KIKKAKOPOSEN IHMEELLISET SEIKKAILUT
Hermojen sota
Valmistautuminen uuteen kauteen on alkanut. Kausi on minulle tärkeä, pääsenhän nyt alusta saakka mukaan ja saan valita itse joukkueeni, mutta samalla kausi tulee myös olemaan totisempaa leikkiä kuin edellinen - nythän tiedetään jo alusta, mistä on kyse. Lisäksi mukaan tulee myös kuusi konkaria aidan toiselta puolen, ja silloin on leikki kaukana, p%¤k~#e!
Taiteilija palasi tauon jälkeen verkon ääreen ja antoi minulle kevyen oppitunnin, MTL-DAL 6-2. Markus otti yhteyttä iltana eräänä ja otimme kaksi matsia, COL-DAL 7-4 ja DAL-COL 6-4. Siinä siis kotietu oli lähes saman arvoinen molemmille. Ja viime yönä Waylerin kanssa otimme kaksi peliä 5 min erillä, NJ-SJ 1-3 ja DAL-CHI 2-4. Ei ihan mahottomia tuloksia, vaikkakaan en ole varma, mitä Waykka toisella kädellään teki (tässä vihjauksessa ei ole mitään kaksimielistä, kaksimielisyys on päässäsi).
Olen pelannut liikaa Dallasilla, se alkaa nimittäin tuntua aina vain paremmalta valinnalta. TARKOITAN, ETTÄ SE ON AJAMASSA DEVILSIEN OHI!!! Se ei tunnu hyvältä!
Olisinpa saanut varausnumeroksi vaikka kuutosen, olisi paljon vähemmän huolia...
Taiteilija palasi tauon jälkeen verkon ääreen ja antoi minulle kevyen oppitunnin, MTL-DAL 6-2. Markus otti yhteyttä iltana eräänä ja otimme kaksi matsia, COL-DAL 7-4 ja DAL-COL 6-4. Siinä siis kotietu oli lähes saman arvoinen molemmille. Ja viime yönä Waylerin kanssa otimme kaksi peliä 5 min erillä, NJ-SJ 1-3 ja DAL-CHI 2-4. Ei ihan mahottomia tuloksia, vaikkakaan en ole varma, mitä Waykka toisella kädellään teki (tässä vihjauksessa ei ole mitään kaksimielistä, kaksimielisyys on päässäsi).
Olen pelannut liikaa Dallasilla, se alkaa nimittäin tuntua aina vain paremmalta valinnalta. TARKOITAN, ETTÄ SE ON AJAMASSA DEVILSIEN OHI!!! Se ei tunnu hyvältä!
Olisinpa saanut varausnumeroksi vaikka kuutosen, olisi paljon vähemmän huolia...
lauantaina, heinäkuuta 16, 2005
Hullun tuuria ja mielenhäiriöitä
Ykkösvuoron saanut Dirty deed riemuitsi hyvää arpaonneaan, ja jonkin aikaa myöhemmin oli miltei valmis lyömään vetoa, ettei Toronto kiinnosta häntä. Kertoipa vielä, että Super-Mario ja Pittsburgh tuntuivat houkuttavilta.
Pittsburgh?
Mario
Le
mieu
x?
Uuh. Toronto tippuu sohon syliin kuin Sundinin kypsyttämä hedelmä. Ja kun DD myöhemmin kaudella tuskailee, miksei Brooks Orpik pelaa hyvin Dick Tärnströmin eikä Josef Melicharin parina ja mistä löytää vielä kolmas hyökkääjä Lemieuxin ja Recchin ketjuun, minä kiristän solmiotani ennen kuin lähetän jäälle Stevensin pakkipariksi vaikkapa Niedermayerin tai Rafalskin. Tai maalintekoon vitjan V. Bure-Modano-Guerin.
Omituinen asia tuo arpaonni.
Pittsburgh?
Mario
Le
mieu
x?
Uuh. Toronto tippuu sohon syliin kuin Sundinin kypsyttämä hedelmä. Ja kun DD myöhemmin kaudella tuskailee, miksei Brooks Orpik pelaa hyvin Dick Tärnströmin eikä Josef Melicharin parina ja mistä löytää vielä kolmas hyökkääjä Lemieuxin ja Recchin ketjuun, minä kiristän solmiotani ennen kuin lähetän jäälle Stevensin pakkipariksi vaikkapa Niedermayerin tai Rafalskin. Tai maalintekoon vitjan V. Bure-Modano-Guerin.
Omituinen asia tuo arpaonni.
Lähtölaukaus ammuttiin
Tänään se alkoi, todellinen valmistautuminen uuteen kauteen. Draftijärjestys arvottiin ja kuin merkkinä itse NHL94:n jumalattarilta, sain onnennumeroni kolmosen. Onhan minulla noita onnennumeroita puoli korttipakallista, mutta kolmonen on niistä pienin, joten...
Toronto tulee menemään sivu suun ja jokin muu, mutta mikä se mahtaa olla? Dallas? New Jersey? San Jose? No, kaksi muuta noistakin jää minulle valittavaksi, joten ei tässä tosiaankaan hullummin käynyt.
Anaheim on siis ainakin varmasti menneen talven lu... jäitä, joten sinne mennään ainoastaan noutamaan pisteet ensi kaudella. Eivät kuitenkaan vaivojeni säästämiseksi lähetä niitä postitse.
Toronto tulee menemään sivu suun ja jokin muu, mutta mikä se mahtaa olla? Dallas? New Jersey? San Jose? No, kaksi muuta noistakin jää minulle valittavaksi, joten ei tässä tosiaankaan hullummin käynyt.
Anaheim on siis ainakin varmasti menneen talven lu... jäitä, joten sinne mennään ainoastaan noutamaan pisteet ensi kaudella. Eivät kuitenkaan vaivojeni säästämiseksi lähetä niitä postitse.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
