NJ Devils, ICL 2005-06

Kauden loppuyhteenveto on jäänyt ja jäänyt. Nyt ei enää jää.

Itse kaudesta aivan lyhyesti ja vanhaa toistaen: Devils lähti kauteen vähän sekavin tuntein, mutta kuitenkin hienoisen toiveikkaana. Toiveet karisivat kuitenkin alkuunsa, kun voitetun avausottelun jälkeiset seitsemän seuraavaa peliä jättivät käteen kaikkiaan yhden pisteen jatkoaikatappiosta. Oli uudelleenarvioinnin ja -asennoitumisen aika.
Kausi jatkui samaa rataa, paras putki oli neljä voittoa, tämä tapahtui lännenkiertueella, mikä muutenkin oli parhaiten onnistunut osa koko kautta.
Lopulta playoff-paikkakin varmistui, tosin vasta viimeisessä ottelussa, mutta kun sijoittuu runkosarjassa kahdeksanneksi, on vastus pleijareiden ensimmäisellä kierroksella yleensä aika kova. Ja se siitä sitten.

Pelaaja-arviot

Runkosarjassa rosteriin kuului kauden aikana kaikkiaan 28 pelaajaa. Heistä neljä, Darren Langdon, Krzysztof Oliwa, Tuomas Pihlman ja Pascal Rheaume eivät esiintyneet yhdessäkään ICL-ottelussa. Pihlman oli ainoa, jota edes harkittiin kentälle (no ehkä Rheaumea ihan alkukaudella...).


Mutta mennäänpä tuosta sitten missikisamaisesti käännetyssä järjestyksessä läpi koko porukka oneliner-tyyppisesti arvioiden:
Tommy Albelin - hitaampi kuin kankea, pelasi kuudetta kauttaan Devilsissä kun tämä historiallinen NHL94-peli julkaistiin...
Erik Rasmussen - periaatteessa hyvä kolmoskentän mies ja jäähyntappaja, Devilsissä näitä tyyppejä vain on muutenkin kaksi kentällistä
Vladimir Malakhov - pelasi yli puolet otteluista, kunnes nuoriso-osasto nosti tasoaan ja paineli ohi, ei ihan parhaita hankintoja Loulta (ja näitä piisaa tällä kaudella)
Barry Tallackson - tuleva stara (tai sitten ei), tuli joulun jälkeen mukaan, väläytteli parissa pelissä, mutta katosi sitten kuvioista
Sean Brown - alkukaudella vieroksuin tätä kimpaletta, mutta kauden edetessä mies täytti paikkansa yhä useammin, miinuksena hitaus ja jäähyherkkyys (sitä ei kyllä tilastoista huomaa...)
David Hale - kauden nuori yllättäjä, nousi lähes luottopakiksi ohi toisen nousevan puolustajan, Paul Martinin, varmaotteinen ja sopusuhtainen peruspuolustaja
Paul Martin - pisteiden valossa edellistä parempi, mutta jäi pelimäärissä selkeästi toiseksi tässä kisassa, ehkä liiankin rafalskimainen, hyökkäilevä puolustaja
Jay Pandolfo - listan ensimmäinen kaikki pelit pelannut peruspirulainen, omassa roolissaan korvaamaton, tehot jäivät vähän alas kuitenkin
Zach Parise - ei saanut kahtakaankymmentä peliä täyteen tämä rimpula, liian kevyet olivat Sakarin eväät vielä tosipeleihin
Colin White - mieluisin puolustajistamme, riittävästi kokoa, vauhtia ja puolustustahtoa - näitä lisää!
Grant Marshall - pelasi välillä pelkkää alivoimaa, välillä kolmosketjussakin - nousi yllättävän korkealle maalipörssissä
Richard Matvichuk - astetta nopeampana olisi ohittanut Whiten minun arvoasteikossani, nyt miinuksen verran perässä, selvästi plussalla kuitenkin
Brian Rafalski - saattaisi olla parempi laitahyökkääjänä, puolustajana mies-ei-paikallaan
Dan McGillis - kauden suurin mysteeri, tuli ilmeisesti avaruusolioiden sieppaamaksi joululomalla ja lost it all
John Madden - vaikea tapaus, liian hyvä kolmosketjuun mutta liian kova puolustamaan ollakseen huippu hyökkäyspäässä
Sergei Brylin - käyttökelpoinen kakkosketjun murmeli
Viktor Kozlov - jos se olisi minusta kiinni, tämä tyyppi olisi lähtenyt jo aikaa sitten, pumpulinpehmoinen pilvi housuissa
Brian Gionta - mainio pelaaja, mutta miehelle ei vain tahtonut löytyä sopivia kavereita vierelle, hyökkääjistön positiivisin yllätys tällä kaudella
Jamie Langenbrunner - salaa tärkeä mies, iski eniten voittomaaleja, pelasi yli- ja alivoimia sekä kaikissa ketjuissa kaikissa rooleissa
Patrik Elias - pistepörssin kolmen kärki pääsi kaikki yli piste/peli -tahtiin, Eliasin kauden pilasi kuitenkin tuo mystinen sairaus, joka piti hänet poissa neljäsosan kaudesta
Alexander Mogilny - kiitos kaikesta, Almo, kuitenkin, vaikka jotain jäi puuttumaan...
Scott Gomez - voitti kaikki pörssit, piste-, maali-, syöttö- ja jopa jäähypörssin, joukkueen ylivoimainen ykköspelaaja


Scott Clemmensen - jäi Brodeurin varjoon ehkä turhankin paljon
Martin Brodeur - ei niin hyvä kuin arvot antaisivat odottaa, yhtä epätasainen kuin koko joukkueen esitykset

Kolme parasta, kolme suurinta floppia

Kolme positiivisinta suorittajaa kaudelta 2005-06 olivat:

1. Scott Gomez
2. David Hale
3. Jamie Langenbrunner

Kolme suurinta floppaajaa olivat (näitä on niin monta, että valinta on vaikeaa...):

1. Viktor Kozlov
2. Martin Brodeur
3. Dan McGillis

Playoffien lyhyt virsi

Pelejä kertyi neljä, ja ainoa mainittava positiivinen asia oli Patrik Eliasin 8 maalia neljässä pelissä. Ensimmäisessä ottelussa mies teki kuusi osumaa (sekään ei tietenkään riittänyt, takkiin tuli 7-8 jatkoajalla).

Toinen mainittavan arvoinen seikka on Clemmensenin nouseminen selkeästi ohi Brodeurin, mitä tilastoihin tulee. Tosin tätä asiaa auttoi Montrealin pelitaktiikka, pelissä jossa Clemmensen oli maalilla, laukauksia sateli kohti häntä ja taas pelissä, jossa maalilla oli Brodeur, vetoja tuli vain ns. varmoista maalipaikoista. Enivei, Scott oli pleijareiden ykkösmaalivahti Devilsissä, tähän tilastoon palataan vielä jossakin palkkaneuvottelussa (ei Clemmensenin sellaisessa).

Palkitsemistilaisuus

Scott Gomez saa matkan Havaijille viikoksi. David Hale pääsee viikonlopuksi Disney Worldiin Jamie Langenbrunnerin kanssa. Dan McGillis saa menolipun haluamaansa kohteeseen. Martin Brodeur pääsee viikoksi Stuttgartiin, oppaana Seppo Räty. Viktor Kozlov saa kahden viikon matkan Thaimaahan Matti Nykäsen ja Kimi Räikkösen kanssa tai viikon vapaalipun (pakko käyttää) Lamminpään Brooke's Pubiin (onkohan se vielä olemassa?).

Tulevaisuudesta

Kolmoskautta ollaan ilmeisesti jo suunnittelemassa. Myös minä joudun mietiskelemään asiaa ankarasti. Keväällä alkaneet työni saattavat jatkua syksylläkin, mutta vaikka niinkin kävisi, uskon että aikaa peleille riittää. Toinen asia on sitten se, jatkanko Devilsin ohjissa vai en. Toisaalta rautakorpimainen poukkoilu ei ole mistään kotoisin, toisaalta taas suosikkitiimin luotsaaminen nostaa toisinaan ylimääräisiä paineita. Onneksi aikaa on vielä punnita asiaa monelta kantilta. Ja rosterin kehittymistäkin pitää seurata tarkasti.

Nous' Sh. Pehvonen puuhun laulamaan

Paljon on aikaa kulunut Tammerkoskessa siitä, kun sain suostuteltua tarkkisaikaisen kaverini, sosiaalipsykopatiaa, voodoota ja Bernard Lonerganin ajatuksia jääkiekkoon saumattomasti yhdistelevän Shitteri Pehvosen taas hedelmöittämään blogiani viisautensa siemensyöksyllä.

Mitä kuuluu, Shitteri?
Nythän elämme jääkiekkoilullisesti hektisintä ja sikäli parasta aikaa vuodesta, mestaruuksia ratkeilee harva se päivä ja tarkkanenäisin voi nähdä uusien dynastioiden syntyvän edellisten romahduksen jälkeisen pölyn edes ehtimättä laskeutumaan. Henkilökohtaisella tasolla minulle ei edelleenkään kuulu mitään, Helsingin Yliopisto ei ole vieläkään ymmärtänyt perustaa minulle jääkiekkotieteen professuuria.

Tyvestä asiaan, mikä on mielestäsi ollut kevään suurin jääkiekkoyllätys tähän mennessä, Shitteri?
Ehdottomasti Peter Forsbergin loukkaantuminen. (Pitkä hiljaisuus.) No se oli yritykseni tuoda huumoria tähän haastatteluun, anti olla sitten. Jätetään tuo SM-liigan vatvominen niihin haastatteluihin, joista maksetaankin jotakin, mutta olihan tuo Kärppien putoaminen Ässille aikasmoinen pommi. Ja Jokerien rämpiminen oli liukumiina... heh heh. Ai niin, anti olla. ICL:n puolella ei juuri pommeja putoillut. Runkosarjan lopussa mukana olleista "nhlgamerilaisista" seitsemän kahdeksasta meni pudotuspeleihin (tosin yksi ilman omia ansioitaan ja vastaavasti ainoa pudonnut hyppäsi mukaan jo valmiiksi miltei uponneeseen laivaan, jota ei enää ollut nostaminen). Toiselle kierrokselle selvisi mukaan 6 "gamerilaista" ja kaksi "vanhan liiton" miestä ja konferenssifinaalit mentiin "gamerilaisten" voimin. Mestaruus meni suurimmalle ennakkosuosikille, vaikkei finaalien lopputulos mitenkään kirkossa kuulutettu ollutkaan. Enpä olisi hämmästynyt enkä pommiksi kutsunut sitäkään, vaikka finaalit olisivat päättyneet swosin juhliin.

Onko siis niin, Shitteri, että ICL:n kausi meni nuottien mukaan ja kello on kaksitoista ja maassa rauha?
Ei suinkaan. Kausi kakkonen saattaa olla kausi viiminen ICL:lle, niin paljon p*skaa lensi tuulettimeen pitkin matkaa. Oikeastaan vain kourallinen valmentajia on kauden jälkeen vakuutellut tyytyväisyyttään. Suurin osa heistä oli kauden tulokkaita, joka tietysti sinänsä osoittaa, että kyllä tästäkin voisi jatkaa. Mutta jos sarjan puuhamiehet ovat puutuneet, on jatkoon vaikeampaa uskoa.

Mikä siis lääkkeeksi, jotta kolmas kerta sanoisi toden ICL:ssä, Shitteri?
Kyllä 28 joukkueen sarja on liian laaja, sen supistaminen enintään 20 tiimiin on ensimmäinen tehtävä. Valitsemalla liigaan osallistuvat valmentajat liigan johto voi pitkälti vaikuttaa siihen, millaiseksi liiga muotoutuu. Tähän valitsemiseen siis pitäisi kiinnittää huomiota erittäin tarkasti. Sitähän voisi oikeastaan tehdä aika mielenkiintoisia kokeiluja valitsemalla vaikkapa ainoastaan vasenkätisiä padilla pelaavia valmentajia... Niin, siis tarkoitan sitä, että näillä valinnoilla voi vaikuttaa aika moneen asiaan liigan toimivuudesta pelien tasoon saakka.

No mihin, Shitteri, ICL:n olisi paras suuntautua tulevalla kaudella? Yhä ylös yrittää, vai?
What goes up, must come down. Eiköhän ICL:n ole parasta pysyä lestissään, nimensä mukaisesti Ilves.comin liigana. Suomen parasta nhl94-kiekkoa pelataan muualla, Ilves.comin parasta nhl94-kiekkoa pelataan ICL:ssä. Ei SM-liigankaan kannata tavoitella maailman kovatasoisimman liigan statusta, ei siihen riitä rahkeet eikä resurssit.

Mitäs odotat tältä kiekkovuodelta, ratkomatta on vielä erinäisiä mestaruuksia, Shitteri?
No, Ruotsi vie maailmanmestaruuden, jokunen suomalainen voittaa pytyn Sveitsissä ja ehkä Ruotsissa, entinen Ilves-valmentaja juhlii Suomen mestaruutta ja Devils vie Stanley Cupin. Ugh, olen puhunut.

Shitterin haastattelutuokioiden päättyminen tulee aina kuin salama kirkkaalta taivaalta kahteen kertaan, jossa on toki se hyvä puoli, ettei tarvitse paljon kahveja keitellä. Ja koska Shittis on minulle isosti velkaa, suostui mies jopa lukemaan omien kristallisoitumiensa lomaan pari ns. maksettua "mainosta".