Pelistä runkosarjassa
Devilsin kannalta päättynyt kausi sujui itse asiassa suhteellisen hyvin. Tasoa ja tasaisuutta toki olisi saanut olla enemmänkin, mutta toisaalta runkosarjassa ei koettu suurempia sukelluksia tai syviä murheen alhoja. Kahdesti kauden aikana Devils hävisi kaksi ottelua peräkkäin ja se oli pisin tappioputki runkosarjassa. Vastaavasti voittoputkiakin tuli kaksi samanmittaista eli neljä perättäistä voittoa, toinen syksyllä ja toinen keväällä.
Devilsin otteista numeroiden valossa on ensinnäkin todettava, että maalinteko ei ollut joukkueen parhaita puolia. Sen sijaan minutkin managerina yllätti se, että erikoistilannepelaaminen sujui kauden mittaan erinomaisesti. Devilsin peleissä taidettiin jakaa jäähyjä keskimääräistä vähemmän, joka sekin oli edistystä menneiden kausien joukkueitteni peleihin, mutta ylivoimalla Devils oli oman konferenssinsa toiseksi paras joukkue ja viides koko liigassa. Alivoimalla Devils olikin sitten koko liigan paras joukkue ja kun siihen lisää vielä 13 alivoimalla tehtyä maalia (neljänneksi eniten liigassa), on todettava, että nämä pelin osiot sujuivat häkellyttävän hyvin.
Pelaajista
Devilsin pelaajamateriaali ei itse asiassa tällä kaudella ollut kovin hyvä. Puolustuspäästä puuttui johtaja ja hyökkääjistöstä maalintekovoimaa. Pelaajamateriaali oli kärjen takana tasapaksun tuntuista ja roolittaminen oli vaikeata. Maalivahtitilanne sentään oli yksioikoinen, Brodeur oli selkeä ykkösvahti eikä Weekes päässyt edes näyttämään kykyjään kuin yhdessä aloittamassaan ottelussa ja pari kertaa kesken pelin vaihdettuna.
Kiitettävät:
1. Joukkueen ykköspelaaja oli I-ketjun keskelle kotiutunut Patrik Elias, joka runkosarjan 27 ottelussa teki 35 maalia. Meillä mies ei kapteenin C:tä menetä ja mukavaa on ajatella, että sopimustakin on jäljellä vielä 5 vuotta.
2. Martin Brodeur. Toissa kaudella olin kerran jos toisenkin valmis heivaamaan miehen milloin minnekin, mutta nyt pelit sujuivat eri malliin.
3. Sergei Brylin. Runkosarjan suurin yllättäjä ja sisäisen pistepörssin kakkonen, yleispelaaja joka onnistui pelissään oikeastaan täysin siitä riippumatta, kenen kanssa ja missä ketjussa pelasi.
4.-6. Paul Martin. Nuori Martin nousi täyttämään puolustuksen johtovajetta osaltaan. Oikeastaan samalle sijalle nousevat myös astetta kokemattomampi Andy Greene, joka yllätti Martinia enemmän pelinsä valmiudella sekä Colin White, joka siivosi luotettavimmin oman maalin edustaa.
7. Jay Pandolfo. Tämä vääntäjä nousi sisäisen maalipörssin kakkoseksi pitkälti av-maaliensa turvin. Todella arvokas raataja, jolle toivottavasti sorvataan jatkosopimus nyt päättyvän sopparin jatkeeksi.
Hyvät:
8. Travis Zajac. II-ketjun laidalla pelannut Zajac teki tärkeitä maaleja, mutta vaipui ajoittain näkymättömiin. Kehityksen jatkuessa on ensi kaudella taas numeroa isompi.
9. Karel Rachunek. Rachunek putosi tähän kategoriaan lähinnä ennakko-odotusten takia. Meillä odotettiin hänestä sitä ykköspakkia, mutta kun ei niin ei. Toki voitti puolustajien maalipörssin - kahdella maalillaan.
10. Johnny Oduya. Mies pääsi kokeilemaan Richard Matvichukin paikalla tämän flopattua peleissään pahoin. Kerran pelipaikan saatuaan Oduya ei enää siitä luopunut, vaan pelasi luotettavasti stay-at-home -pakkina kolmosparissa ja myös loistavasti toimineessa alivoimassa.
11. John Madden. Madden olisi voinut olla enemmänkin, mutta jotenkin värittömän ja hajuttoman kauden mies nyt onnistui pelaamaan. Toki joutui pelaamaan itselleen epätyypillisissä ketjuissa ja pelipaikoissa, kun ykkösen ja kakkosen laidoille oli pakko hakea lisävoimaa.
12. Dainius Zubrus. Pahasti toissa kauden Devilsin Viktor Kozlovia muistuttanut jätti ei ollut I-ketjuainesta. Koska mies kuitenkin sille paikalle hankittiin, ei tämän korkeammalle ollut listalla asiaa. Hivenen hirvittää, kun miehellä on vielä viisi kautta sopimusta jäljellä - kai hänestä jollakin konstilla hyöty irti otetaan tulevaisuudessa. Jos ei muuten niin treidaamalla?
Parannettavaa:
13. Zach Parise. On toki melko julmaa heittää sisäisen pörssin viitoseksi sijoittunut nuori pelaaja näin alas listalla, mutta niin se vain on, että enemmän odotettiin ja enempään olisi ollut eväitä.
14. Brian Gionta. Joukkueen kakkosmaalintekijäksi etukäteen arvioitu Gionta haahuili varjojen mailla pitkin kautta ja oli hintaansa nähden kauden suurin floppi.
15. Jamie Langenbrunner. Langs ei ollut oikein sitä eikä tätä, miestä ei saatu sovitettua juuri mihinkään rooliin toimivasti.
16. Vitaly Vishnevski. Itse asiassa mies oli muuten ihan paikallaan, mutta nopeutta pitäisi ehdottomasti saada lisää. Taitaa kuitenkin olla turha toivo.
17. David Clarkson. Clarkson pääsi jäälle peräti yhdeksässä matsissa, mutta yleensä ainoastaan loukkaantumisia paikkaamaan. Melko raakileen oloinen pelaaja, mahdollisuuksia uudeksi voimahyökkääjäksi á la Pandolfo?
Kiitos ja näkemiin:
18. Arron Asham. Ei annettavaa, saman tyylinen kuin esim. Brylin, Langenbrunner ja muut yleishyökkääjät, mutta paria luokkaa heikompi.
19. Richard Matvichuk. Liian hidas. Ehdottomasti liian hidas.
En kommentoi:
Kevin Weekes. On ihan kelpo kakkosmaalivahti, mutta kun ei tule näytön paikkoja, ei tule arvioitakaan.
Rosterissa olivat kauden mittaan myös seuraavat pelaajat: Nicklas Bergfors, Sheldon Brookbank, Cam Janssen, Olli Malmivaara, Mike Mottau, Rod Pelley ja Mike Rupp. Heille ei minuutteja herunut, joten heistä ei sen enempää.
Tulevaisuus
Olettaen, että ICL jatkuu ensi syksynä ja että myös omat mahdollisuudet osallistua pysyvät edes samalla tasolla kuin viime kaudella, nousee taas eteen kysymys siitä, minkä joukkueen värejä ensi kaudella kannetaan. Totuushan nimittäin on, että tähän mennessä olen vaihtanut maisemaa joka kauden jälkeen. Ensimmäisen kauden jälkeen se oli toki ymmärrettävää, sainhan silloin Anaheimin hylkynä käsiini kesken kauden. Toisen kauden jälkeen sukset olivat ristissä monen pelaajan kanssa sen verran pahoin, että oli parempi jättää New Jerseyn suistomaat taakseen. Lisäsyynä oli myös se, että oman ikiaikaisen suosikin luotsaaminen synnytti ylimääräisiä paineita ja ne haittasivat peliä. Nashvillen jättäminen oli taas helppoa, kun joukkueen rosteri heikkeni huomattavasti. Mutta nyt... Luulen, että jos nyt suljen Devilsin toimiston oven takanani, se sulkeutuu minulta lopullisesti. Siinäpä makusteltavaa kesäkuukausiksi.
Play-offit
Playoffien ensimmäinen kierros sujui hienosti. Dallas oli pelannut huikeita pelejä runkosarjan lopussa ja olipa se silpaissut meitäkin turpaan heti kevään aluksi. Niinpä monissa veikkauksissa Starsin odotettiin menevän jatkoon paristamme. Mutta kyllä Devilsilläkin oli oma kannatuksensa ja olipa niin tai näin, sarjasta veikattiin tiukkaa.
Vaikka pelit olivatkin tiukkoja, Devils piti kotiedun ja johti sarjaa 2-0 pelien siirtyessä Dallasiin. Kolmannen pelin voi näin jälkikäteen sanoa ratkaisseen ottelusarjan, sillä Devils kuritti isäntiään 6-0. Lopultahan ottelusarja meni poikki suoraan neljässä pelissä ja näin minun luotsaamani joukkue eteni ensi kertaa toiselle kierrokselle.
Odotukset ottelusarjasta Predatorsia vastaan olivat korkealla, olihan Devils voittanut molemmat keskinäiset runkosarjapelit. Varsin nopeasti kävi kuitenkin ilmi, että Nashville oli kohentanut pelinsä tasoa todella huimasti ja pelasikin yhtäkkiä sellaista kiekkoa, jota oltiin totuttu näkemään lähinnä kakkoskaudella, jolloin ICL:ssä vaikuttivat monet muumeiksi nimitellyt huippunimet. Ko. kauden jälkeen samanlaista peliä ovat esittäneet vain Wayler ja Taiteilija. Ilmeisesti Avaruuspiimä oli löytänyt huippuluokan mentorin tai UFO oli ampunut miestä säteellä päähän, niin erinäköistä oli hänen pelaamisensa runkosarjapeleihimme verrattuna.
Vaikka kaikki ottelut eivät päättyneet rökäletappioihin, ei missään vaiheessa pelejä ollut hetkeäkään sellaista tunnetta, että Devilsin olisi ollut mahdollista nousta taistelemaan ottelun voitosta. Nashville teki sen verran kuin oli tarpeen ja piti Devilsin pelaajat kaukana omalta maaliltaan. Muuta ottelusarjan suoraan 4-0 -voittoon ei tarvittukaan. Ja pikku muistona vielä tästä ottelusarjasta (kirjoitan sen tähän, koska aika tuppaa kultaamaan muistoja), pelien järjestäminen alkoi yllättäen tökkiä ja hetken näytti jo siltä, että minun olisi joko pitänyt harrastaa autoilua 2 x 1h 45min /päivä parina-kolmena päivänä tai luovuttaa koko sarja. Lopulta sitten pelejä pelattiin pienellä varoitusajalla ja keskellä yötä. Onneksi pelejä ei noita neljää enempää tullut, koska siinä tapauksessa olisin joutunut rikkomaan pyhimmänkin lupauksistani ja pelaamaan useampia pelejä putkeen.
Pelaajat play-offeissa
En nyt mitään samanmoista listaa tee pleijareista, mutta joitakin huomioita kuitenkin:
- Zach Parise nosti tasoaan runkosarjasta ja oli ylivoimaisesti joukkueen paras pelaaja.
- Elias oli hyvin esillä Stars -sarjassa, mutta ei pystynyt Predatorsia vastaan maalintekoon ennen kuin sarjan viimeisessä pelissä.
- Oduya sai play-offien kahdeksassa pelissä enemmän tehopisteitä tililleen kuin runkosarjan 21 matsissa (2-1)
- Brodeurin torjuntalukemat putosivat Predatorsin jäätävän tehokkaan viimeistelyn myötä surkean näköisiksi, mutta ei mies pettänyt pleijareissakaan
- Play-offeihin kokoonpanoa muutettiin niin, että mukaan pääsi pari runkosarjassa penkkiä kuluttanutta pelaajaa; näistä parissa pelissä esiintynyt Nicklas Bergfors ei erityisemmin säväyttänyt, mutta Mike Rupp, joka pelasi kaikkiaan kuudessa ottelussa nostatti jonkinlaisia toiveita tulevaa kautta ajatellen - mies jopa tekaisi pari maaliakin.
Toiveita kesälle
Ensimmäiseen kentälliseen olisi todella tärkeätä saada ykköspuolustaja (joku Reddenin tyylinen kävisi) ja terävä hyökkääjä kuten Rolston. Tai tulisikohan Brendan Morrison takaisin? Tai sitten [yök] Sudden[/yök]? Kärkihankintojen tieltä pitäisi toki siivota pois muitakin kuin nuo kaksi nimeämääni pelaajaa, mutta jos kaupat ovat hyviä, niitä kannattaa tehdä. Mutta vain siinä tapauksessa.
torstaina, huhtikuuta 24, 2008
tiistaina, maaliskuuta 04, 2008
Playoffien II kierros
Nashville Predators - NJ Devils 9-3 (3-3, 3-0, 3-0)
Ensimmäisen kierroksen puhtaan pelin ja sitä seuranneen yli viikon pelitauon jälkeen Devils pääsi taas tositoimiin tiistai-iltana Nashvillessa. Runkosarjassa Devils otti voiton molemmista keskinäisistä kohtaamisista ja lähtikin peliin luottavaisin mielin. Melko nopeasti vieraat tulivat kuitenkin huomaamaan, että nyt oli vastassa aivan eri joukkue kuin sarjapelien Predators.
1. erä
Devils aloitti terävästi ja pitikin kiekkoa isäntien maalin edustalla, kunnes 27 sekunnin pelin jälkeen Marek Zidlicky tyrmäsi John Maddenin keskellä Nashvillen puolustusaluetta. Seuranneen neliminuuttisen jäähyn aikana maalinteossa onnistui kotijoukkue ja jopa kahteen kertaan. Erän puolivälin jälkeen Zach Parise kavensi hieman onnekkaastikin kaukaa tulleella vedolla, joka upposi tolpan vierestä Chris Masonin maaliin, mutta jo parisenkymmentä sekuntia kavennuksen jälkeen isäntien sankariksi pelissä noussut David Legwand pääsi yksin läpi ja vei kotijoukkueen taas kahden maalin johtoon.
Ajassa 7.06 Arron Asham avasi kauden maalitilinsä viimeistellen väkevän punnerruksen päätteeksi maalin Jamie Langenbrunnerin syötöstä ja vain neljä sekuntia ennen summeria Travis Zajac lirutti kiekon maaliin Masonin syötettyä kiekon suoraan Zajacin lapaan. Tilannetta edelsi Masonin harhasyöttö Zubrusille, jonka epäonnistuneen vedon Mason vielä torjui.
Laukaukset NAS 4 - NJ 8, jäähyt NAS 1x4 min - NJ 0 min.
2. erä
Ajassa 13.10 oli J.P. Dumontin vuoro viimeistellä läpiajosta. Puolisen minuuttia myöhemmin vieraat ajoivat Masonin maalille voimakkaasti, mutta kiekon sijasta maaliin ajautuikin Jay Pandolfo, joka palkittiin yritteliäisyydestään kahden minuutin rangaistuksella. Jäähyn aikana vaarallisemmat tilanteet olivat Masonin maalin edustalla, mutta maaleja ei syntynyt kummassakaan päädyssä. Vasta ajassa 17.38 tuli seuraava maali, tällä kertaa Radek Bonkin toimesta. Ja vielä yhdeksän sekuntia ennen erän loppua isännät iskivät kerran, kun syöttö livahti koko Devils-puolustuksen läpi maalin takanurkalle, josta Scott Nichol (lähes nollakulmasta) pääsi iskemään kiekon maaliin.
Laukaukset NAS 5 - NJ 5, jäähyt NAS 0 min - NJ 1x2 min.
3. erä
Kotijoukkue iski jo lopullisen tuntuisesti, kun Legwand pääsi maalintekoon jo 25 sekunnin pelin jälkeen. Devils ei kuitenkaan luovuttanut ihan täysin, vaan yritti löytää tietä kotijoukkueen maalille. Sitä tietä ei kuitenkaan löytynyt, mutta sen sijaan ajassa 26.37 Legwand viimeisteli hattutemppunsa. Ottelun viimeisen maalin iski sitten Martin Erat hetkeä myöhemmin.
Laukaukset NAS 9 - NJ 3, jäähyt NAS 0 min - NJ 1x2 min.
Predatorsin nopeat pelin käännöt olivat myrkkyä Devilsille ja kotijoukkue takoikin läpiajoista varmasti ainakin viisi maalia. Maaleja syntyi etunurkkaan ja takanurkkaan, rystyltä ja kämmenpuolelta. Ensimmäisen läpiajotorjunnan Brodeur taisi esittää kolmannen erän puolivälin tienoilla. Muutenkin Martin oli vaisu, suuria torjuntoja nähtiin koko pelissä vain pari kappaletta, helpohkoja maaleja miehen taakse meni useampiakin. Mutta totuuden nimessä on myönnettävä, että oli Brodeur usein varsin yksin koko puolustusalueellaan. Pelin kulusta vielä sen verran, että vieraat pitivät kiekkoa hyökkäysalueella lähes neljä minuuttia isäntiä pidempään, mutta kuten loppunumerot ja laukauksetkin kertovat, meni peli kulmissa pyörimiseksi.
Travis Zajacin tehot 1+1 sekä Arron Ashamin kauden ensimmäinen maali ovat ainoat sellaiset asiat, joita kannattaa hengennostatusmielessä ottaa esiin tästä pelistä. Parannettavaa sen sijaan olisi niin paljon, ettei aika riitä kaiken läpikäymiseen. Täytyy siis toivoa ihmeparantumista, sarja kun saattaa jatkua jo keskiviikkoiltana.
Nashville Predators - NJ Devils 6-3 (2-1, 2-1, 2-1)
Ottelusarja jatkuikin vasta lauantain ensimmäisellä tunnilla keskiviikon kovasta yrityksestä huolimatta. Ja kuten numerot yllä näyttävät, ihmeparannusta ei koettu - itse asiassa siedettävämmistä loppunumeroista huolimatta itse peli ei antanut yhtään enempää lupauksia tulevasta kuin ensimmäinenkään koitos. Predatorsin uskomaton viimeistelyvarmuus vaatisi Devilsiltä käytännöllisesti katsoen virheetöntä suoritusta kummankin päädyn pelissä ja sellaista on turha odottaa.
1. erä
Vieraat olivat hereillä pelin alussa ja pystyivät häiritsemään kotijoukkueen keskialueen peliä niin, että yrityksistään huolimatta Predators ei päässyt nopeisiin vastahyökkäyksiin. Kaiken lisäksi ensimmäisessä Predatorsin läpiajossa kiekko pysähtyi Brodeurin suojiin ja se jos mikä nostatti toiveita vierasjoukkueen vaihtoaitiossa. Ja kun vieraat pelin kolmannella minuutilla onnistuivat jopa avausmaalin teossa ylivoimalla, oli usko tulevaisuuteen todella korkealla. Maalintekijänä Zubrus Eliasin taidokkaasta viivytetystä syötöstä.
Predators jatkoi jäähyilyään pitkin erää ja, kuten ensimmäisessäkin ottelussa, alkoi myös mättää alivoimamaaleja. Näyttää siltä, että koko Predatorsin joukkue on Devilsiä kaksi potkua nopeampi, koska läpiajojen tullen vieraat eivät koskaan saa ajettua murtautujaa kiinni, toisin kuin kotijoukkueen pelaajat Devilsien harvoissa yrityksissä. Kotijoukkueen molemmista maaleista vastasi Vernon Fiddler ja molemmat tulivat siis alivoimalla.
Laukaukset NAS 5 - NJ 2, rangaistukset NAS 3x2 min - NJ ei jäähyjä.
2. erä
Kotijoukkueen ensi erän viimeinen jäähy jatkui toisen erän puolelle ja se kostautui, vaikka ylivoimamaalia Devils ei kyennytkään tekemään. Zubrus runnoi kuitenkin kiekon maaliin vain kuusi sekuntia jäähyn loppumisen jälkeen ja tasoitti pelin antaen taas vieraille aihetta uskoa huomispäivään. Elias sai tähänkin maaliin syöttöpisteen, toisena syöttäjänä Gionta.
Sitten tuli takaisinmaksun aika ja tuomari pisti kaksi Devils-pelaajaa jäähylle 16 sekunnin välein. Varsinkin jälkimmäinen jäähyistä oli varsin kyseenalainen, mutta ei auttanut itku markkinoilla. Lisää kyyneliä pukkasi silmään, kun kotijoukkue rankaisi armotta kahden miehen ylivoimallaan ja meni jälleen johtoon. Enempää maaleja rangaistuksista ei kuitenkaan seurannut ja taistelu jatkui.
Paha kolhu taistelutahdolle tuli vain kuusi sekuntia ennen erän loppua, kun Aleksander Radulov vei isännät kahden maalin johtoon. Maali oli oivallinen osoitus siitä, että vaikka puolustus on paikalla ja ryhmittyneenä, rakentaa kova joukkue maalin siitä huolimatta.
Laukaukset NAS 3 - NJ 5, rangaistukset NAS 1x2 min - NJ 2x2 min.
3. erä
Jos toisen erän loppuun tullut kotijoukkueen 4-2 -osuma kolhaisi taistelumieltä, kolmannen erän alussa ajassa 21.09 syntynyt viides osuma teki siitä miltei lopun. Eihän kolme maalia ole NHL94:ssä ero eikä mikään, mutta kun vastus on niin kivikova kuin nyt, se on paljon. Ja tasan minuuttia myöhemmin ero olikin jo neljä maalia. Hanskoja ei sentään lyöty tiskiin, mutta silti Parisen maali parisen minuuttia ennen ottelun loppua oli lähinnä kosmetiikkaa ja johtui suurelta osin siitä, että Predators hellitti erän jälkipuolella hieman.
Laukaukset NAS 6 - NJ 5, ei rangaistuksia.
Runkosarjassa vastassa ollut a-piimän Nashville on pessyt kasvonsa playoffeihin ja tuntuukin, että a-piimä on hakenut puikkoihin isoveljensä Avaruuspiimän, kun tosipelit alkoivat. Itse asiassa Nashvillen pelin muuttuminen runkosarjasta pleijareihin on ollut lähes waylermaista. Kahdessa pelissä Nashvillen mättämistä 15 maalista ainakin puolet ovat sellaisia, joita kukaan vastustaja tällä kaudella ei ole Devilsin verkkoon tehnyt.
Vierasjoukkueen ryhtipalkinto menee Zubrusille, kaksi maalia oli ihan kelvollinen saavutus, jota Elias säesti syötöillään hyvin. Brodeur on edelleen yksin ja peloissaan, puolustajat vastustajan ylivertaisuuden sokaisemia ja siksi hukassa ja koko joukkue aika riekaleina kahden pässiä-narussa -näytöksen jälkeen. Otteluiden nyt siirtyessä Prudentialiin olisi korkea aika ryhtiliikkeelle, voitto tai pari olisi raavittava, että voisi edes kokea kaatuneensa saappaat jalassa eikä reikäisissä sukissa.
NJ Devils - Nashville Predators 4-8 (1-2, 0-2, 3-4)
Sunnuntai-iltana, ottelusirkuksen matkattua itärannikolle ja Devilsin uuteen halliin, odottivat kotijoukkueen kannattajat tahdin muuttuvan. Devilsin ensimmäisen pudotuspelikierroksen hallinta oli vaihtunut varsin surkeaan esitykseen Nashvillessa, jossa kahden ottelun yhteistulos oli paljon puhuvasti 15-6 isännille. Devilsin ensimmäinen kotiottelu oli kulminaatiopiste, tämän ottelun jälkeen sarja olisi joko tilanteessa 0-3 tai 1-2.
1. erä
Predators oli hereillä heti pelin alusta ja onnistuikin menemään kahden maalin johtoon. Kaksi minuuttia ennen erän loppua Zubrus kuitenkin kavensi tilanteen 1-2:een Rachunekin ansiokkaan hyökkäyssinisen taklauspelin jälkeen. Erä oli tiukkaa ja tarkkaa punnerrusta, laukaukset NJ 3 - NAS 7, ei rangaistuksia.
2. erä
Heti erän alkupuolella sattui kaksi merkittävää tapahtumaa, kun ensin jo 41 sekunnin jälkeen Devils-kapteeni ja joukkueen tärkein mies Patrik Elias telottiin sairastuvalle erän ajaksi todella tehokkaasti ja lähes harjoitellun näköisessä tilanteessa, jossa mies ei päässyt eteen eikä taakse ja hänen kyljessään ollut Predators-pelaaja heilui mailoineen samuraimaisesti, kunnes Elias putosi jään pintaan. Kaksi minuuttia ja kolme sekuntia myöhemmin kakkosketjun vasen laitamies Travis Zajac lähti pitämään Eliasille seuraa tavanomaisemman ryntäystaklauksen jäljiltä. Devils joutui siis pelaamaan yli yhdeksän minuuttia ilman ykkösmiestään ja 7.16 samaan aikaan ilman kakkosketjun vasenta laituria, joten toinen erä oli tuskainen taival. Nashville iski alivoimamaaleja ottelusarjassa siihen tahtiin, että Devils olisi voinut olla melkein tyytyväinen siitä, että ylivoimalla ei oma maaliverkko tällä kertaa soinut. Mutta erän lopussa väsyneen ja puolijalkaisen Devilsin katsoessa perästä Nashville iski nopeassa tahdissa kaksi maalia ja tuntui vievän ottelun jo tässä vaiheessa.
Laukaukset NJ 3 - NAS 4, jäähyt NJ 1x2 min, NAS 2x4 min.
3. erä
Erän alussa kotijoukkue piiskasi itsensä vielä kerran taisteluun. Ajoissa 23.26 ja 24.40 isännät iskivät maalit ja nousivat yhden maalin päähän erinomaisiin takaa-ajoasemiin. Tässä tilanteessa Zubrus sai puolestaan paaripiletin sairastuvalle, tällä kertaa törmäilystä maalivahdin kanssa. Heti tämän pelikatkon jälkeen vierasjoukkue otti vielä oman pelikatkonsa, jossa se järjesteli mm. alivoimaketjujaan ilmeisenä tarkoituksenaan rikkoa loputkin siitä momentumista, joka kahdesta kotijoukkueen kavennusmaalista oli syntynyt. Kuitenkin vain vajaa minuutti myöhemmin, ajassa 25.38 isännät nousivat tasoihin.
Ajassa 27.11 ja 27.38 Predators teki kuitenkin aika leikitellen kaksi maalia ja ottelun viimeisellä minuutilla vielä kaksi lisää, joten lopulta peli päättyi selvään neljän maalin voittoon.Tunnelma oli matalalla sekä katsomossa että ottelun jälkeen pukuhuoneessa.
Tässä ottelussa korostui fyysisen pelaamisen tärkeys. Vaikka en tällä tarkoitakaan taitoa teloa vastustajia sairastuvalle, oli sekin taito merkitsevässä osassa. Kyky laittaa vastustajan pelaaja jäihin suunnasta kuin suunnasta ja vauhdilla millä hyvänsä oli kuitenkin teloittajan taitoa tärkeämpää ja ratkaisevampaa, varsinkin kun vastausta ei kotijoukkueen taholta tullut lainkaan.
Brodeur nappasi kaksi syöttöpistettä ja huomattavasti useamman läpiajon kuin sarjan ensimmäisessä pelissä, mutta ottelun pelastajaksi miehestä ei ollut. Hänen syyksensä ei häviötä kuitenkaan tänäänkään voinut laittaa. Parise teki tehot 1+1 ja oli kotijoukkueen paras pistemies.
NJ Devils - Nashville Predators 3-5 (1-2, 1-2, 1-1)
Ottelusarja oli katkolla tiistai-iltana Prussa. Kovin luottavaisin mielin ei peliin lähdetty, mutta itsekunnioitusta oli korostettu ennen peliä ja tarkoitus olikin lähteä peliin täysillä ja tilanteesta piittaamatta.
1. erä
Peli alkoi mainiosti, kun vieraiden hyökkäyksen jälkeen Devils pääsi Predatorsin alueelle ja Elias onnistui syöttämään oikeasta laidasta maalin kulmalla väijyneelle Giontalle, joka hakkasi kiekon maaliin. Aikaa oli tällöin kulunut 56 sekuntia.
Sen jälkeen erää väännettiin pitkään ilman tilastomainintoja. Ajassa 6.39 vieraiden Bonk pääsi kuitenkin ajamaan maalille ja ujutti kiekon tolpan juuresta sisään. Vajaat pari minuuttia myöhemmin Legwand teki samoin.
Laukaukset NJ 6 - NAS 4, rangaistukset NJ 1x2 min - NAS 1x2 min.
2. erä
Ensimmäisen erän jo päätyttyä vihellettiin vielä jäähy Martin Eratille. Tämä rangaistus ja sen kärsiminen oli seuraava kulminaatiopiste koko ottelusarjaa ajatellen. Ajassa 10.36 nimittäin Steve Sullivan onnistui alivoimamaalissa. Tätä maalia edelsi tilanne, jossa Sullivan piti kiekkoa kotijoukkueen alueella vasemman laidan tuntumassa kolmen Devils-pelaajan piirittämänä. Kuvaavaa ja oireellista oli se, että tuosta joukosta kiekon kanssa ulos tuli Predators -pelaaja jättäen vastustajat taakseen horisontaalissa asennossa ja purjehtien maalille. Turhautunut Mike Rupp otti jäähyn kahdeksan sekuntia maalin jälkeen, mutta Predatorsin ylivoima ei tällä kertaa onnistunut. Seuraava jäähyilijä oli sitten taas vierasjoukkueesta, kun Legwand joutui boksiin ennen Ruppin jäähyn umpeutumista. Ja tällä kertaa ylivoima toimi, vasta jäähyillyt Rupp iski kavennusmaalin.
Erän puolivälin jälkeen Legwand otti jällee jäähyn ja tällä kertaa onnistui jälleen kerran Predators alivoimallaan. Zidlicky valmisteli lopun alkua soolomaalillaan ajassa 16.13.
Laukaukset NJ 2 - NAS 4, rangaistukset NJ 2x2 min - NAS 3x2 min.
3. erä
Kolmas ja samalla kauden viimeinen erä sujui melko rauhallisissa tunnelmissa. Tosin heti erän alkuun Sullivan otti jäähyn ja aiheutti Predatorsille jopa hetken ajaksi kahden miehen alivoiman. Tästä huolimatta Nashville ei onnistunut maalinteossa. Vasta erän jälkipuoliskolla kissa-hiiri -leikki keskeytyi vierasmaalin takia, Predatorsin viimeisen välierämaalin iski Gelinas. Runsas minuutti ennen pelin loppua Elias puolestaan iski Devilsin kauden viimeisen osuman - ja mikä kauheinta ensimmäisen ja ainoan ottelusarjassa Predatorsia vastaan.
Laukaukset NJ 4 - NAS 3, rangaistukset NJ ei jäähyjä - NAS 1x2 min.
Numerollisesti tiukin välieräsarjan otteluista sujui pelillisesti kuitenkin samassa Predatorsin talutusnuorassa kuin aiemmatkin pelit. Todennäköisesti vieraat olivat todenneet Devilsin vaarattomuuden ja ottivat ottelun puolustuspään treenin kannalta. Ja kuten tilastotkin taas kertoivat, oli vieraiden puolustusryhmitys maalin edessä jälleen todellista myrkkyä isännille. Hyökkäysalueella viihdyttiin yli kokonaisen erän verran, mutta laukauksia saatiin aikaiseksi 12 kappaletta koko ottelussa viimeistelyprosentin ollessa 25.
Viimeisen pelin vaisut otteet eivät oikeuta nostamaan yhdenkään pelaajan nimeä esiin loppukommenteissa. Tosin Predators oli aivan omaa luokkaansa tässäkin ottelussa, kuten koko sarjan ajan, ja näyttääkin siltä, että runkosarjan kahden voitetun keskinäisen pelin jälkeen New Jersey lähti tähän sarjaan takki auki ja joutui yllätetyksi ei ainoastaan housut kintuissa vaan myös **** kädessä. Toisin sanoen Nashville oli parempi myös taktisesti.
Kauden päätössanat, yhteenvedot ja loppuanalyysit tulevat perästä. Sano torventekijä.
Ensimmäisen kierroksen puhtaan pelin ja sitä seuranneen yli viikon pelitauon jälkeen Devils pääsi taas tositoimiin tiistai-iltana Nashvillessa. Runkosarjassa Devils otti voiton molemmista keskinäisistä kohtaamisista ja lähtikin peliin luottavaisin mielin. Melko nopeasti vieraat tulivat kuitenkin huomaamaan, että nyt oli vastassa aivan eri joukkue kuin sarjapelien Predators.
1. erä
Devils aloitti terävästi ja pitikin kiekkoa isäntien maalin edustalla, kunnes 27 sekunnin pelin jälkeen Marek Zidlicky tyrmäsi John Maddenin keskellä Nashvillen puolustusaluetta. Seuranneen neliminuuttisen jäähyn aikana maalinteossa onnistui kotijoukkue ja jopa kahteen kertaan. Erän puolivälin jälkeen Zach Parise kavensi hieman onnekkaastikin kaukaa tulleella vedolla, joka upposi tolpan vierestä Chris Masonin maaliin, mutta jo parisenkymmentä sekuntia kavennuksen jälkeen isäntien sankariksi pelissä noussut David Legwand pääsi yksin läpi ja vei kotijoukkueen taas kahden maalin johtoon.
Ajassa 7.06 Arron Asham avasi kauden maalitilinsä viimeistellen väkevän punnerruksen päätteeksi maalin Jamie Langenbrunnerin syötöstä ja vain neljä sekuntia ennen summeria Travis Zajac lirutti kiekon maaliin Masonin syötettyä kiekon suoraan Zajacin lapaan. Tilannetta edelsi Masonin harhasyöttö Zubrusille, jonka epäonnistuneen vedon Mason vielä torjui.
Laukaukset NAS 4 - NJ 8, jäähyt NAS 1x4 min - NJ 0 min.
2. erä
Ajassa 13.10 oli J.P. Dumontin vuoro viimeistellä läpiajosta. Puolisen minuuttia myöhemmin vieraat ajoivat Masonin maalille voimakkaasti, mutta kiekon sijasta maaliin ajautuikin Jay Pandolfo, joka palkittiin yritteliäisyydestään kahden minuutin rangaistuksella. Jäähyn aikana vaarallisemmat tilanteet olivat Masonin maalin edustalla, mutta maaleja ei syntynyt kummassakaan päädyssä. Vasta ajassa 17.38 tuli seuraava maali, tällä kertaa Radek Bonkin toimesta. Ja vielä yhdeksän sekuntia ennen erän loppua isännät iskivät kerran, kun syöttö livahti koko Devils-puolustuksen läpi maalin takanurkalle, josta Scott Nichol (lähes nollakulmasta) pääsi iskemään kiekon maaliin.
Laukaukset NAS 5 - NJ 5, jäähyt NAS 0 min - NJ 1x2 min.
3. erä
Kotijoukkue iski jo lopullisen tuntuisesti, kun Legwand pääsi maalintekoon jo 25 sekunnin pelin jälkeen. Devils ei kuitenkaan luovuttanut ihan täysin, vaan yritti löytää tietä kotijoukkueen maalille. Sitä tietä ei kuitenkaan löytynyt, mutta sen sijaan ajassa 26.37 Legwand viimeisteli hattutemppunsa. Ottelun viimeisen maalin iski sitten Martin Erat hetkeä myöhemmin.
Laukaukset NAS 9 - NJ 3, jäähyt NAS 0 min - NJ 1x2 min.
Predatorsin nopeat pelin käännöt olivat myrkkyä Devilsille ja kotijoukkue takoikin läpiajoista varmasti ainakin viisi maalia. Maaleja syntyi etunurkkaan ja takanurkkaan, rystyltä ja kämmenpuolelta. Ensimmäisen läpiajotorjunnan Brodeur taisi esittää kolmannen erän puolivälin tienoilla. Muutenkin Martin oli vaisu, suuria torjuntoja nähtiin koko pelissä vain pari kappaletta, helpohkoja maaleja miehen taakse meni useampiakin. Mutta totuuden nimessä on myönnettävä, että oli Brodeur usein varsin yksin koko puolustusalueellaan. Pelin kulusta vielä sen verran, että vieraat pitivät kiekkoa hyökkäysalueella lähes neljä minuuttia isäntiä pidempään, mutta kuten loppunumerot ja laukauksetkin kertovat, meni peli kulmissa pyörimiseksi.
Travis Zajacin tehot 1+1 sekä Arron Ashamin kauden ensimmäinen maali ovat ainoat sellaiset asiat, joita kannattaa hengennostatusmielessä ottaa esiin tästä pelistä. Parannettavaa sen sijaan olisi niin paljon, ettei aika riitä kaiken läpikäymiseen. Täytyy siis toivoa ihmeparantumista, sarja kun saattaa jatkua jo keskiviikkoiltana.
Nashville Predators - NJ Devils 6-3 (2-1, 2-1, 2-1)
Ottelusarja jatkuikin vasta lauantain ensimmäisellä tunnilla keskiviikon kovasta yrityksestä huolimatta. Ja kuten numerot yllä näyttävät, ihmeparannusta ei koettu - itse asiassa siedettävämmistä loppunumeroista huolimatta itse peli ei antanut yhtään enempää lupauksia tulevasta kuin ensimmäinenkään koitos. Predatorsin uskomaton viimeistelyvarmuus vaatisi Devilsiltä käytännöllisesti katsoen virheetöntä suoritusta kummankin päädyn pelissä ja sellaista on turha odottaa.
1. erä
Vieraat olivat hereillä pelin alussa ja pystyivät häiritsemään kotijoukkueen keskialueen peliä niin, että yrityksistään huolimatta Predators ei päässyt nopeisiin vastahyökkäyksiin. Kaiken lisäksi ensimmäisessä Predatorsin läpiajossa kiekko pysähtyi Brodeurin suojiin ja se jos mikä nostatti toiveita vierasjoukkueen vaihtoaitiossa. Ja kun vieraat pelin kolmannella minuutilla onnistuivat jopa avausmaalin teossa ylivoimalla, oli usko tulevaisuuteen todella korkealla. Maalintekijänä Zubrus Eliasin taidokkaasta viivytetystä syötöstä.
Predators jatkoi jäähyilyään pitkin erää ja, kuten ensimmäisessäkin ottelussa, alkoi myös mättää alivoimamaaleja. Näyttää siltä, että koko Predatorsin joukkue on Devilsiä kaksi potkua nopeampi, koska läpiajojen tullen vieraat eivät koskaan saa ajettua murtautujaa kiinni, toisin kuin kotijoukkueen pelaajat Devilsien harvoissa yrityksissä. Kotijoukkueen molemmista maaleista vastasi Vernon Fiddler ja molemmat tulivat siis alivoimalla.
Laukaukset NAS 5 - NJ 2, rangaistukset NAS 3x2 min - NJ ei jäähyjä.
2. erä
Kotijoukkueen ensi erän viimeinen jäähy jatkui toisen erän puolelle ja se kostautui, vaikka ylivoimamaalia Devils ei kyennytkään tekemään. Zubrus runnoi kuitenkin kiekon maaliin vain kuusi sekuntia jäähyn loppumisen jälkeen ja tasoitti pelin antaen taas vieraille aihetta uskoa huomispäivään. Elias sai tähänkin maaliin syöttöpisteen, toisena syöttäjänä Gionta.
Sitten tuli takaisinmaksun aika ja tuomari pisti kaksi Devils-pelaajaa jäähylle 16 sekunnin välein. Varsinkin jälkimmäinen jäähyistä oli varsin kyseenalainen, mutta ei auttanut itku markkinoilla. Lisää kyyneliä pukkasi silmään, kun kotijoukkue rankaisi armotta kahden miehen ylivoimallaan ja meni jälleen johtoon. Enempää maaleja rangaistuksista ei kuitenkaan seurannut ja taistelu jatkui.
Paha kolhu taistelutahdolle tuli vain kuusi sekuntia ennen erän loppua, kun Aleksander Radulov vei isännät kahden maalin johtoon. Maali oli oivallinen osoitus siitä, että vaikka puolustus on paikalla ja ryhmittyneenä, rakentaa kova joukkue maalin siitä huolimatta.
Laukaukset NAS 3 - NJ 5, rangaistukset NAS 1x2 min - NJ 2x2 min.
3. erä
Jos toisen erän loppuun tullut kotijoukkueen 4-2 -osuma kolhaisi taistelumieltä, kolmannen erän alussa ajassa 21.09 syntynyt viides osuma teki siitä miltei lopun. Eihän kolme maalia ole NHL94:ssä ero eikä mikään, mutta kun vastus on niin kivikova kuin nyt, se on paljon. Ja tasan minuuttia myöhemmin ero olikin jo neljä maalia. Hanskoja ei sentään lyöty tiskiin, mutta silti Parisen maali parisen minuuttia ennen ottelun loppua oli lähinnä kosmetiikkaa ja johtui suurelta osin siitä, että Predators hellitti erän jälkipuolella hieman.
Laukaukset NAS 6 - NJ 5, ei rangaistuksia.
Runkosarjassa vastassa ollut a-piimän Nashville on pessyt kasvonsa playoffeihin ja tuntuukin, että a-piimä on hakenut puikkoihin isoveljensä Avaruuspiimän, kun tosipelit alkoivat. Itse asiassa Nashvillen pelin muuttuminen runkosarjasta pleijareihin on ollut lähes waylermaista. Kahdessa pelissä Nashvillen mättämistä 15 maalista ainakin puolet ovat sellaisia, joita kukaan vastustaja tällä kaudella ei ole Devilsin verkkoon tehnyt.
Vierasjoukkueen ryhtipalkinto menee Zubrusille, kaksi maalia oli ihan kelvollinen saavutus, jota Elias säesti syötöillään hyvin. Brodeur on edelleen yksin ja peloissaan, puolustajat vastustajan ylivertaisuuden sokaisemia ja siksi hukassa ja koko joukkue aika riekaleina kahden pässiä-narussa -näytöksen jälkeen. Otteluiden nyt siirtyessä Prudentialiin olisi korkea aika ryhtiliikkeelle, voitto tai pari olisi raavittava, että voisi edes kokea kaatuneensa saappaat jalassa eikä reikäisissä sukissa.
NJ Devils - Nashville Predators 4-8 (1-2, 0-2, 3-4)
Sunnuntai-iltana, ottelusirkuksen matkattua itärannikolle ja Devilsin uuteen halliin, odottivat kotijoukkueen kannattajat tahdin muuttuvan. Devilsin ensimmäisen pudotuspelikierroksen hallinta oli vaihtunut varsin surkeaan esitykseen Nashvillessa, jossa kahden ottelun yhteistulos oli paljon puhuvasti 15-6 isännille. Devilsin ensimmäinen kotiottelu oli kulminaatiopiste, tämän ottelun jälkeen sarja olisi joko tilanteessa 0-3 tai 1-2.
1. erä
Predators oli hereillä heti pelin alusta ja onnistuikin menemään kahden maalin johtoon. Kaksi minuuttia ennen erän loppua Zubrus kuitenkin kavensi tilanteen 1-2:een Rachunekin ansiokkaan hyökkäyssinisen taklauspelin jälkeen. Erä oli tiukkaa ja tarkkaa punnerrusta, laukaukset NJ 3 - NAS 7, ei rangaistuksia.
2. erä
Heti erän alkupuolella sattui kaksi merkittävää tapahtumaa, kun ensin jo 41 sekunnin jälkeen Devils-kapteeni ja joukkueen tärkein mies Patrik Elias telottiin sairastuvalle erän ajaksi todella tehokkaasti ja lähes harjoitellun näköisessä tilanteessa, jossa mies ei päässyt eteen eikä taakse ja hänen kyljessään ollut Predators-pelaaja heilui mailoineen samuraimaisesti, kunnes Elias putosi jään pintaan. Kaksi minuuttia ja kolme sekuntia myöhemmin kakkosketjun vasen laitamies Travis Zajac lähti pitämään Eliasille seuraa tavanomaisemman ryntäystaklauksen jäljiltä. Devils joutui siis pelaamaan yli yhdeksän minuuttia ilman ykkösmiestään ja 7.16 samaan aikaan ilman kakkosketjun vasenta laituria, joten toinen erä oli tuskainen taival. Nashville iski alivoimamaaleja ottelusarjassa siihen tahtiin, että Devils olisi voinut olla melkein tyytyväinen siitä, että ylivoimalla ei oma maaliverkko tällä kertaa soinut. Mutta erän lopussa väsyneen ja puolijalkaisen Devilsin katsoessa perästä Nashville iski nopeassa tahdissa kaksi maalia ja tuntui vievän ottelun jo tässä vaiheessa.
Laukaukset NJ 3 - NAS 4, jäähyt NJ 1x2 min, NAS 2x4 min.
3. erä
Erän alussa kotijoukkue piiskasi itsensä vielä kerran taisteluun. Ajoissa 23.26 ja 24.40 isännät iskivät maalit ja nousivat yhden maalin päähän erinomaisiin takaa-ajoasemiin. Tässä tilanteessa Zubrus sai puolestaan paaripiletin sairastuvalle, tällä kertaa törmäilystä maalivahdin kanssa. Heti tämän pelikatkon jälkeen vierasjoukkue otti vielä oman pelikatkonsa, jossa se järjesteli mm. alivoimaketjujaan ilmeisenä tarkoituksenaan rikkoa loputkin siitä momentumista, joka kahdesta kotijoukkueen kavennusmaalista oli syntynyt. Kuitenkin vain vajaa minuutti myöhemmin, ajassa 25.38 isännät nousivat tasoihin.
Ajassa 27.11 ja 27.38 Predators teki kuitenkin aika leikitellen kaksi maalia ja ottelun viimeisellä minuutilla vielä kaksi lisää, joten lopulta peli päättyi selvään neljän maalin voittoon.Tunnelma oli matalalla sekä katsomossa että ottelun jälkeen pukuhuoneessa.
Tässä ottelussa korostui fyysisen pelaamisen tärkeys. Vaikka en tällä tarkoitakaan taitoa teloa vastustajia sairastuvalle, oli sekin taito merkitsevässä osassa. Kyky laittaa vastustajan pelaaja jäihin suunnasta kuin suunnasta ja vauhdilla millä hyvänsä oli kuitenkin teloittajan taitoa tärkeämpää ja ratkaisevampaa, varsinkin kun vastausta ei kotijoukkueen taholta tullut lainkaan.
Brodeur nappasi kaksi syöttöpistettä ja huomattavasti useamman läpiajon kuin sarjan ensimmäisessä pelissä, mutta ottelun pelastajaksi miehestä ei ollut. Hänen syyksensä ei häviötä kuitenkaan tänäänkään voinut laittaa. Parise teki tehot 1+1 ja oli kotijoukkueen paras pistemies.
NJ Devils - Nashville Predators 3-5 (1-2, 1-2, 1-1)
Ottelusarja oli katkolla tiistai-iltana Prussa. Kovin luottavaisin mielin ei peliin lähdetty, mutta itsekunnioitusta oli korostettu ennen peliä ja tarkoitus olikin lähteä peliin täysillä ja tilanteesta piittaamatta.
1. erä
Peli alkoi mainiosti, kun vieraiden hyökkäyksen jälkeen Devils pääsi Predatorsin alueelle ja Elias onnistui syöttämään oikeasta laidasta maalin kulmalla väijyneelle Giontalle, joka hakkasi kiekon maaliin. Aikaa oli tällöin kulunut 56 sekuntia.
Sen jälkeen erää väännettiin pitkään ilman tilastomainintoja. Ajassa 6.39 vieraiden Bonk pääsi kuitenkin ajamaan maalille ja ujutti kiekon tolpan juuresta sisään. Vajaat pari minuuttia myöhemmin Legwand teki samoin.
Laukaukset NJ 6 - NAS 4, rangaistukset NJ 1x2 min - NAS 1x2 min.
2. erä
Ensimmäisen erän jo päätyttyä vihellettiin vielä jäähy Martin Eratille. Tämä rangaistus ja sen kärsiminen oli seuraava kulminaatiopiste koko ottelusarjaa ajatellen. Ajassa 10.36 nimittäin Steve Sullivan onnistui alivoimamaalissa. Tätä maalia edelsi tilanne, jossa Sullivan piti kiekkoa kotijoukkueen alueella vasemman laidan tuntumassa kolmen Devils-pelaajan piirittämänä. Kuvaavaa ja oireellista oli se, että tuosta joukosta kiekon kanssa ulos tuli Predators -pelaaja jättäen vastustajat taakseen horisontaalissa asennossa ja purjehtien maalille. Turhautunut Mike Rupp otti jäähyn kahdeksan sekuntia maalin jälkeen, mutta Predatorsin ylivoima ei tällä kertaa onnistunut. Seuraava jäähyilijä oli sitten taas vierasjoukkueesta, kun Legwand joutui boksiin ennen Ruppin jäähyn umpeutumista. Ja tällä kertaa ylivoima toimi, vasta jäähyillyt Rupp iski kavennusmaalin.
Erän puolivälin jälkeen Legwand otti jällee jäähyn ja tällä kertaa onnistui jälleen kerran Predators alivoimallaan. Zidlicky valmisteli lopun alkua soolomaalillaan ajassa 16.13.
Laukaukset NJ 2 - NAS 4, rangaistukset NJ 2x2 min - NAS 3x2 min.
3. erä
Kolmas ja samalla kauden viimeinen erä sujui melko rauhallisissa tunnelmissa. Tosin heti erän alkuun Sullivan otti jäähyn ja aiheutti Predatorsille jopa hetken ajaksi kahden miehen alivoiman. Tästä huolimatta Nashville ei onnistunut maalinteossa. Vasta erän jälkipuoliskolla kissa-hiiri -leikki keskeytyi vierasmaalin takia, Predatorsin viimeisen välierämaalin iski Gelinas. Runsas minuutti ennen pelin loppua Elias puolestaan iski Devilsin kauden viimeisen osuman - ja mikä kauheinta ensimmäisen ja ainoan ottelusarjassa Predatorsia vastaan.
Laukaukset NJ 4 - NAS 3, rangaistukset NJ ei jäähyjä - NAS 1x2 min.
Numerollisesti tiukin välieräsarjan otteluista sujui pelillisesti kuitenkin samassa Predatorsin talutusnuorassa kuin aiemmatkin pelit. Todennäköisesti vieraat olivat todenneet Devilsin vaarattomuuden ja ottivat ottelun puolustuspään treenin kannalta. Ja kuten tilastotkin taas kertoivat, oli vieraiden puolustusryhmitys maalin edessä jälleen todellista myrkkyä isännille. Hyökkäysalueella viihdyttiin yli kokonaisen erän verran, mutta laukauksia saatiin aikaiseksi 12 kappaletta koko ottelussa viimeistelyprosentin ollessa 25.
Viimeisen pelin vaisut otteet eivät oikeuta nostamaan yhdenkään pelaajan nimeä esiin loppukommenteissa. Tosin Predators oli aivan omaa luokkaansa tässäkin ottelussa, kuten koko sarjan ajan, ja näyttääkin siltä, että runkosarjan kahden voitetun keskinäisen pelin jälkeen New Jersey lähti tähän sarjaan takki auki ja joutui yllätetyksi ei ainoastaan housut kintuissa vaan myös **** kädessä. Toisin sanoen Nashville oli parempi myös taktisesti.
Kauden päätössanat, yhteenvedot ja loppuanalyysit tulevat perästä. Sano torventekijä.
tiistaina, helmikuuta 26, 2008
Millä eväillä Dallas kaatui?
Devils kaatoi Dallasin yllättävän selvin numeroin kevään 2008 ICL-playoffien ensimmäisellä kierroksella. Vaikka voitto olikin monelta osin sattumien summaa, voidaan silti kaivella erilaisia tekijöitä pelien takaa ja arvailla, paljonko niillä oli vaikutusta nähtyyn lopputulokseen.
1. Ennakko-odotukset
Ennen pudotuspelien alkua useat kanssamanagerit ennustelivat Dallasin jatkoonmenoa tästä parista. Kuinka paljon tämä asetelma mahtoi antaa lisäpotkua ja näyttämisenhalua Devilsille, jolla sentään oli takanaan kuulapään tähän mennessä ehdottomasti paras kausi ICL:ssä?
2. Harjoittelu
Playoffeihin New Jersey otti käyttöönsä uuden ja melko tiuhaan käytetyn harjoittelumetodin. Toistaiseksi peleissä on nähty pari-kolme väläystä, jotka antavat ymmärtää, että ko. harjoitusmuoto on tuonut Devilsin peliin uutta kipinää. Saa sitten nähdä, miten jatkossa?
3. Musiikki
Kauden aikana tiuhaan vaihtunut ja linjaton pelaamisen taustamusiikin valinta muuttui playoffeihin kertaheitolla. Nyt musiikki valitaan tukemaan peliä ja auttamaan keskittymisessä. Pelaamista siivitti kahdessa kotiottelussa Rolling Stonesin Exile on Main Street. Kolmannessa pelissä vaihdettiin Led Zeppelinin Physical Graffitiin ja tuon pelin pelottavan hyvän lopputuloksen takia neljänteen peliin vaihdettiin takaisin tuo Rollareitten levy. Toisella kierroksella saattaa olla aihetta vaihtaa punkin puolelle, jotta saadaan energiatasoja ylös?
4. Rohkeus
Devils lähti tämän kauden pudotuspeleihin monella tapaa rohkeasti. Ketjukoostumuksia vaihdettiin, vaikka ne olivat toimineet mainiosti runkosarjassa. Uusia pelaajia otettiin mukaan pelaavaan kokoonpanoon, vaikka heidän kaikki ominaisuutensa eivät olleetkaan kovin hyviä. Lähdettiin myös pelaamaan rohkeaa peliä, vaikka vastustajan kevät olikin sujunut pelottavan hyvin. Mutta mistä moinen rohkeus? Uudelta psykologiselta valmentajalta? Vakavasta päävammasta? Uudesta padista? Foliohatusta?
1. Ennakko-odotukset
Ennen pudotuspelien alkua useat kanssamanagerit ennustelivat Dallasin jatkoonmenoa tästä parista. Kuinka paljon tämä asetelma mahtoi antaa lisäpotkua ja näyttämisenhalua Devilsille, jolla sentään oli takanaan kuulapään tähän mennessä ehdottomasti paras kausi ICL:ssä?
2. Harjoittelu
Playoffeihin New Jersey otti käyttöönsä uuden ja melko tiuhaan käytetyn harjoittelumetodin. Toistaiseksi peleissä on nähty pari-kolme väläystä, jotka antavat ymmärtää, että ko. harjoitusmuoto on tuonut Devilsin peliin uutta kipinää. Saa sitten nähdä, miten jatkossa?
3. Musiikki
Kauden aikana tiuhaan vaihtunut ja linjaton pelaamisen taustamusiikin valinta muuttui playoffeihin kertaheitolla. Nyt musiikki valitaan tukemaan peliä ja auttamaan keskittymisessä. Pelaamista siivitti kahdessa kotiottelussa Rolling Stonesin Exile on Main Street. Kolmannessa pelissä vaihdettiin Led Zeppelinin Physical Graffitiin ja tuon pelin pelottavan hyvän lopputuloksen takia neljänteen peliin vaihdettiin takaisin tuo Rollareitten levy. Toisella kierroksella saattaa olla aihetta vaihtaa punkin puolelle, jotta saadaan energiatasoja ylös?
4. Rohkeus
Devils lähti tämän kauden pudotuspeleihin monella tapaa rohkeasti. Ketjukoostumuksia vaihdettiin, vaikka ne olivat toimineet mainiosti runkosarjassa. Uusia pelaajia otettiin mukaan pelaavaan kokoonpanoon, vaikka heidän kaikki ominaisuutensa eivät olleetkaan kovin hyviä. Lähdettiin myös pelaamaan rohkeaa peliä, vaikka vastustajan kevät olikin sujunut pelottavan hyvin. Mutta mistä moinen rohkeus? Uudelta psykologiselta valmentajalta? Vakavasta päävammasta? Uudesta padista? Foliohatusta?
tiistaina, helmikuuta 19, 2008
11.2.2008 Detroit Red Wings - NJ Devils 0-3 kabinettituomiolla
Runkosarjan viimeinen peli, vierasottelu Detroitia vastaan piti pelata viikonloppuna, mutta jotenkin kävi niin, että kun Devils matkusti Motor Cityyn ja käveli sisään Joe Louis Arenaan, hallissa oli meneillään Michiganin osavaltion narsissinkasvattajien vuotuinen sipulinvaihtoilta. Niinpä hallissa ei ollut jäätä laisinkaan ja kotijoukkueesta olivat jostakin syystä paikalla vain Johan Franzen, Tomas Holmström, Niklas Kronwall, Andreas Lilja (!), Mikael Samuelsson ja Henrik Zetterberg. Nicklas "Lidas" Lidström oli kuulemma Peter Forsbergin kanssa samaan aikaan Philadelphiassa järjestetyillä orkideafestivaaleilla.
Peli siis tuomittiin näin vierasjoukkueen voitoksi. Sekä joukkueen sisäiset että liigan tilastot jäivät tämän vuoksi hieman vinoiksi, joka harmittaa, mutta minkäs teet. Tämä oli ensimmäinen hallituksen tuomitsema joukkueeni peli sinä aikana, kun olen ICL:ää tahkonnut - ja toivottavasti myös viimeinen.
Peli siis tuomittiin näin vierasjoukkueen voitoksi. Sekä joukkueen sisäiset että liigan tilastot jäivät tämän vuoksi hieman vinoiksi, joka harmittaa, mutta minkäs teet. Tämä oli ensimmäinen hallituksen tuomitsema joukkueeni peli sinä aikana, kun olen ICL:ää tahkonnut - ja toivottavasti myös viimeinen.
maanantaina, helmikuuta 18, 2008
PLAYOFFIEN I KIERROS
18.2.2008 NJ Devils - Dallas Stars 6-3 (3-2, 2-1, 1-0)
Kevään huipennus, playoffit, alkoivat Devilsin osalta kotiluolassa Prudential Centerissä. Viimeisen runkosarjaottelun Devilsille tuomituista kabinettipisteistä huolimatta kotietu hankittiin pelaamalla ja pelaamalla se aiottiin myös pitää. Koko päivän jatkuneet mielikuvaharjoitukset olivat erittäin epätyypillisiä kotijoukkueen valmentajaportaalle, mutta koska edellisestä tosikoitoksesta oli kulunut jo lähes kaksi viikkoa, katsoi Devilsin johto, että kaikki keinot on otettava käyttöön.
Ottelusarjaanhan lähdettiin sellaisista asetelmista, että Starsia pidettiin hienoisena ennakkosuosikkina hurjan kevätkierroksen jäljiltä. Joulun jälkeen Pokin joukkio kaatoi mm. juuri Devilsin, Vancouverin ja Buffalon sekä pelasi tasan Detroitin kanssa. Devils sen sijaan hävisi vastaavista otteluista muut Detroit-kabinettipeliä lukuunottamatta. Devilsin saavutuksia taas olivat voitto konferenssin kärkijoukkue Predatorsista sekä neljän pelin voittoputki taulukossa hieman alempana olleista joukkueista. Itse asiassa pelaamalla Devils otti kevätkierroksella yhtä monta voittoa kuin Stars.
1. erä
Devils-johto oli takonut koko päivän joukkueelle muutamia avainlauseita. Pelisuunnitelman osana oli pelata oma alue tarkasti. Tämä ei kuitenkaan alussa ottanut onnistuakseen, sen sijaan pelin alku muistutti kuulapään edellisviikonlopun painajaisia. Ajassa 0.37 vierasjoukkue avasi maalitilinsä ensimmäisellä vastahyökkäyksellään, joka lähti kotijoukkueen hyökkäysalueen harhasyötöstä. Onetimer-maalin viimeisteli Morrow, maalille ei merkitty syöttäjää(??). Aloitusta seuranneessa kotijoukkueen hyökkäyksessä kiekko poltteli Dallasin alueella monessakin lavassa, mutta lopulta se löysi tiensä Zach Pariselle, jonka poikittaissyötöstä Dainius Zubrus tälläsi onetimerin Turcon selän taakse ajassa 1.01. Ja seuraavalla hyökkäyksellä vieraat siirtyivät taas johtoon, tällä kertaa tekijöiksi merkittiin Jokinen (Hagman, Norström) ja ajaksi 1.35. Eikä siinäkään vielä kaikki. Kotijoukkueen valmentajan kirkuvanpunainen kalju tulkittiin pelaajien toimesta oikein ja peliä pyrittiin rauhoittamaan, joten seuraava maali syntyi vasta minuutti edellisen jälkeen, tekijänä John Madden ja syöttäjinä Patrik Elias ja Paul Martin. Tämän jälkeen peli todellakin rauhoittui ja puolustus pääsi mukaan kentän kummassakin päässä. Mutta kun pelattiin tasavajaalla erän jälkipuoliskolla, vei nuori ja nopea Devils-puolustaja kiekon oikeaa laitaa Starsin alueelle ja imi puolustajat kimppuunsa. Sen jälkeen pieni vempautus ja lätty maalin takanurkalle, jonne ilmestyi Travis Zajac ja pisti kiekon tyhjiin vieden kotijoukkueen ensi kertaa johtoon. Erän lopussa nähtiin vielä Jay Pandolfon rautainen veto, joka kuitenkin kimposi tolpasta kentälle, joten loput nelisen minuuttia erästä pelattiin ilman maalimerkintöjä. Laukaukset erässä NJ 9 - DAL 4, jäähyt NJ 2 min - DAL 2 min.
2. erä
Parin minuutin pelin jälkeen kotijoukkueen kapteeni Patrik Elias vahvisti Devilsin johtoa viemällä kiekon lähes väkisin Turcon vartioimaan maaliin Colin Whiten mainion vapauttavasta syötöstä. Tämän jälkeen pelattiin tarkkaa ja fyysiseksi muuttunutta peliä yli erän puolivälin, kunnes Sergei Brylin pääsi viimeistelemään onetimer-maalin alivoimalla aivan maalin nurkalta. Maaliin ei merkitty Jamie Langenbrunneria eikä ketään muutakaan syöttäjäksi (??) Brylinin protestoinnista huolimatta. Kuuden minuutin pelin jälkeen kaksikko Modano (Ribeiro) yrittivät vielä nostaa vieraita mukaan otteluun, mutta enempää osumia ei toiseen erään mahtunut. Laukaukset NJ 4 - DAL 5, jäähyt NJ 2 min - DAL 0 min.
3. erä
Kahden maalin johtoasemassa ollut kotijoukkue onnistui kolmannessa erässä hyvin jäädyttämään peliä ja koska vieraiden ratkaisuyritykset menivät usein sooloiluksi, ei tehtävä ollut edes kovin hankala. Myös Brodeurin ennakkotietojen vastainen varmuus oli avainasemassa pelin lopputuloksen suhteen. Viimeisessä erässä ainoa maali nähtiinkin
lopulta vasta ajassa 27.16, kun pian vierasjoukkueen aikalisän jälkeen Madden sai tilaa hyökkäysalueen oikeassa laidassa ja onnistui syöttämään keskelle leikanneelle Paul Martinille, joka sinetöi hienon iltansa maalilla. Runkosarjassa mies ei maalia tehnytkään, joten jo oli aikakin. Laukaukset NJ 6 - DAL 5, ei jäähyjä.
Alun kaahotuksen jälkeen kotijoukkue sai varsin hyvin otteen pelistä ja mitä pidemmälle mentiin, sitä selvemmin Devils ohjasi peliä. Tämä oli toivomusten mukainen alku sarjalle, mutta vasta ensimmäinen pieni onnistuminen, seuraava peli tuleekin vasta näyttämään missä tosiasiassa mennään. Pelin jälkeen kotijoukkueen valmentaja kiteyttikin tilanteen seuraavasti: "nyt molemmat joukkueet tietävät mihin ME pystymme, me sen sijaan emme vielä tiedä mihin he pystyvät". Pelin tähtinä palkittiin Elias, Madden ja Martin, mutta tärkeintä oli tänään se, että koko joukkueessa kukaan ei pettänyt. Tästä on siis hyvä jatkaa huomisiltaiseen toiseen kohtaamiseen Prussa.
20.2.2008 NJ Devils - Dallas Stars 5-3 (1-2, 2-1, 2-0)
Toista ottelua ei pelattukaan heti tiistaina, vaan aidon kaavan mukaisesti yhden välipäivän jälkeen keskiviikkoiltana. Tällä kertaa molemmat tiimit olivat paremmin orientoituneita, ja aloittivat pelin suoraan pleijarivaihteella. Kotijoukkueen kokoonpano oli voitto-ottelun jälkeen muuttunut, joka oli monien katsojien mielestä tavatonta. Pelin edetessä muutokset tai ainakin toinen niistä osoittautui varsin hyväksi ratkaisuksi.
1. erä
Kuten alussa jo vihjaisinkin, peli alkoi paljon ensimmäistä ottelua tarkemmin ja rauhallisemmin. Pahasti röpyliäinen jää aiheutti kyllä kiekon menetyksiä, mutta kaahotusvaihteelle ei tänä iltana ajauduttu missään vaiheessa. Ensimmäinen tilastomerkintä tehtiin vasta erän puolivälin jälkeen, kun vieraiden Ribeiron hermokontrolli petti ja mies pudotti Devilsin Johnny Oduyan jäähän selvästi päähän kohdistuneella taklauksella. Rauhallisesti tilanteita rakennellut kotijoukkue rankaisi yv-maalilla ajassa 7.30. Maalin viimeisteli kasvaneesta vastuusta selkeästi piristynyt Brian Gionta, syöttöpisteen sai Dainius Zubrus. Ajassa 8.33 Dallas tasoitti, maalin tekijänä Hagman (Jokinen, Norstrom). Maali oli tekemällä tehty, Hagmanille pedattiin takatolpalle täysin vapaa paikka. Ja vain 36 sekuntia edellisestä Morrow (Turco) vei vieraat johtoon, tässä maalissa Brodeur jäi omituisesti maalilleen, vaikka olisi voinut katkaista rännikiekon.
Laukaukset NJ 3 - DAL 8, jäähyt NJ 0 - DAL 1x4 min.
2. erä
Erä alkoi isäntien kannalta lähes painajaismaisesti. Jo 37 sekunnin pelin jälkeen tilanne oli 1-3, tällä kertaa maalin luritti Brodeurille etunurkasta Modano (Boucher, Morrow). Tämän jälkeen alkoivat sitten vieraiden vaikeudet, ajassa 11.16 ja 11.25 ottivat pienen rangaistuksen ensin Norstrom kampituksesta ja sitten Modano koukkaamisesta.
Ja jo ajassa 11.35 kotijoukkueen kakkosylivoimaan nostettu ja kauden avauspeliään pelannut Mike Rupp pääsi viimeistelemään isäntien kavennusmaalin lähes tyhjiin Zajacin ja Parisen rakentelemasta tilanteesta. Tämän jälkeen vieraat muuttivat taktiikkaansa puhtaasti rikkovan suuntaan ja tappoivat toisen jäähyn ilman lisätakaiskuja. Ajassa 14.58 vieraiden Boucher otti turhanoloisen koukkaamisjäähyn ja vieraat jatkoivat roikkukiekkojen heittelemistä vastustajan päätyyn. Peliä oli kuitenkin jäljellä vielä puolet, joten pikku hiljaa kotijoukkue alkoi saada otteen pelistä. Jäähyn vieraat onnistuvatkin tällä kertaa tappamaan, mutta ajassa 17.50 Brylin teki maalin katkaistuaan Starsin syötön keskialueella ja päästyään kahden Turcon kanssa.
Laukaukset NJ 9 - DAL 3, jäähyt NJ 0 - DAL 3x2 min.
3. erä
Kolmanteen erään kotijoukkue tuli vieraita valmiimpana, ja jo ajassa 21.32 Elias sohelsi kiekon maaliin maalinedusruuhkasta ja vei isännät johtoon. Dallasilla oli selvästi vaikeuksia muuttaa pelitapaansa puolustavasta hyökkääväksi ja isännät veivätkin peliä melko suvereenisti. Ajassa 25.48 Elias viimeisteli loppunumerot Giontan ja Martinin esityöstä. Kiekko livahti maaliin Turcon patjan alta hieman helpon näköisesti.
Erästä hyvän kuvan antaa laukaustilasto, NJ 13 - DAL 3. Ei jäähyjä.
Tavallaan peli toisti ensimmäisen ottelun kaavaa, alussa rynnisti vierasjoukkue, mutta mitä pidemmälle päästiin, sen vahvemmin ote siirtyi isännille. Toisaalta peli oli kuitenkin toisinnon sijasta jatkoa ensimmäiselle, nyt pelissä oli tolkku mukana alusta saakka ja playoff-pelin tunnelma vallitsi alusta loppuun.
Patrik Elias on ollut Devilsin ykköshahmo molemmissa peleissä, mutta tänään Gionta otti odotetun askeleen ja oli vahvasti mukana ratkaisemassa peliä. Brodeurin peli ilahduttaa tällä hetkellä samoin kuin Paul Martinin ja tämän illan erikoismaininnan ansaitsee Mike Rupp tärkeästä kavennusmaalistaan kauden (!) ensimmäisessä pelissään.
22.2.2008 Dallas Stars - NJ Devils 0-6 (0-2, 0-2, 0-2)
Kahden voiton jälkeen oli yhtä aikaa helppoa ja pirun vaikeata matkustaa Texasiin kolmanteen otteluun. Välillä tuntui siltä, että homma on hanskassa, välillä taas kädet tärisivät holtittomasti. Jotenkin paketti kuitenkin pysyi naruissa pelin aloitukseen saakka, ja kun kiekko putosi jäähän, kaikki ylimääräinen katosi - oli vain peli.
Tällä kertaa peliin lähdettiin samalla miehityksellä kuin edelliseen, ainoastaan pieniä ketjumuutoksia oli tehty aamujäiden perusteella. Ja viimeisen raportin mukaan kylmänä ollut Zach Parise lykättiin kakkosylivoimaan, ihan vain varuiksi.
1. erä
Alkuun nähtiin vieraiden terävä hyökkäys, mutta se unohtui pian, sillä kun Stars sai kiekon, se toi sen Devilsin alueelle ja pyöritti siellä peliä todella pitkään ja vaarallisesti. Jollakin kumman tavalla vain lopullisen vaaralliset laukaukset jäivät tulematta ja ikuisuudelta tuntuneen kieputuksen jälkeen Brodeur onnistui vangitsemaan kiekon tiikerisyöksyllään. Tämän jälkeen pelattiin tovin vuorohyökkäyksiä, kunnes ajassa 3.10 Dallasin Miettinen sai kakkosen ryntäyksestä. Devilsin ylivoima on toiminut mallikkaasti playoffeissa, ja niin se toimi nytkin, kun Devils käänsi peliä nopeasti keskialueella isäntien puolittaisen purun jälkeen ja Elias onnistui harhauttamaan Turcon sen verran, että kiekko lurahti maaliin. Tämän jälkeen peliä pelattiin taas vuoroin vieraissa, mutta maaleitta. Brodeur torjui pari kertaa vakuuttavasti ja tämä tilanne saattoi alkaa syödä miestä isäntien vaihtopenkillä. Ja jos se ei vielä alkanutkaan, niin viimeistään se alkoi, kun Zajac karvasi kiekon isäntien päädyssä rajulla taklauspelillään ja kaarsi sen jälkeen maalille onnistuen syöttämään Parisen avoimeen maalipaikkaan, josta tämä ei erehtynyt. Erää oli silloin jäljellä 12 sekuntia.
Laukaukset DAL 7 - NJ 5, rangaistukset DAL 1x2 min - NJ 0 min.
2. erä
Toinen erä alkoi lähes kirjaimellisesti siitä, mihin ensimmäinen päättyi, sillä 44 sekunnin pelin jälkeen Parise sooloili toisen maalinsa Turcon selän taakse (sooloili sikäli, että syöttöpiste olisi pitänyt merkitä juuri Turcolle...). Sen jälkeen toimitsijoita työllistivätkin pitkään vain jäähyilijät, sillä ajassa 10.54 Morrow otti kakkosen kampituksesta ja ajassa 13.45 vieraiden Martin sai neliminuuttisen tyrmättyään isäntien Halpernin. Kumpikaan näistä rangaistuksista ei poikinut maalia päähän tai toiseen ja kun jo alkoi näyttää, että tauko koittaa, iski vieraiden kakkosketju jälleen. Ajassa 19.35 Zajac ohjasi vieraiden neljännen maalin Parisen nopeasta ja kovasta syötöstä.
Laukaukset DAL 5 - NJ 8, rangaistukset DAL 1x2 min - NJ 1x4 min.
3. erä
Oppikirjatyylinen peli jatkui, kun vieraat onnistuivat viimeistelemään viidennen maalinsa vain 20 sekunnin pelin jälkeen. Maalin teki Elias nopeasta vastahyökkäyksestä, jossa Turcon torjuntatyöskentelyä haittasi väliin yrittänyt Dallasin pakki. Tämän jälkeen seuraava merkittävä asia oli vieraiden kaksi peräkkäistä jäähyä, jotka eivät kuitenkaan muuttaneet tilannetta. Pelin viimeinen maali nähtiin, kun vaihdosta tullut Parise kiiti ohi koko Stars-puolustuksen ja pääsi melko vapaasti maalille nostaen kiekon verkkoon ohi jäihin menneen Turcon.
Laukaukset DAL 7 - NJ 8, rangaistukset DAL 0 min - NJ 2x2 min.
Kolme tähteä saanut Martin Brodeur oli oikeastikin pelin ratkaisuhahmoja. Mies otti lähes pari gamesaveria joka erään ja lannisti osaltaan Starsin hyökkääjät. Myös oman päädyn rajut taklaukset veivät niin tilaa kuin henkeä kotijoukkueelta. Hyökkäyspäädyn taklauspeli ei tosin jäänyt juurikaan jälkeen puolustusalueen pommeista, siitä parhaana esimerkkinä tuo Zajacin alustama Devilsin toinen maali. Kaikkiaan voi sanoa, että Devils pelasi parasta peliään juuri nyt, tähän mennessä tärkeimmässä ottelussaan.
Brodeurin lisäksi erityisen kiitoksen ansaitsee etenkin Zach Parise, joka takoi tehot 3+1. Sellaisiin lukemiin ei Devilsissä ole koko kauden aikana ylletty montaakaan kertaa, hattutemppuja tuli koko kaudella kaksi, joten nyt kelpaa viskoa niin stetsonia kuin lippapipoakin. Myös Elias ja Zajac ansaitsevat erityismaininnan, mutta tosiasiassa tämä peli oli kyllä lopulta koko joukkueen voitto, joten bonuspussukka tyhjenee tänä iltana huimalla vauhdilla.
25.2.2008 Dallas Stars - NJ Devils 5-7 (1-2, 2-2, 2-3)
Ottelusarjan neljättä peliä odotettiin päivää pidempään kuin edellisiä, joten toisaalta palautteluaikaa oli enemmän, mutta toisaalta taas piti myös pitää ajatukset kasassa päivän kauemmin. Kolmannen ottelun yllättävän selkeänumeroinen voitto ei helposti nollaantunut, vaan vähän väliä hotellin käytäviltä löytyi tyhjyyteen tuijottavia ja typerästi hymyileviä Devilsin pelaajia, jotka paukuttelivat transsissaan henkseleitään monotonista rytmiä toistaen.
Kun kuvaan tulee mukaan mahdollisuus katkaista pudotuspelisarja, muuttuvat pelit vaikeammiksi. Näin ainakin väitetään, itselläni ei ole ollut tähän mennessä kunniaa kokea jatkoonmenon paineita, ei likikään. Viime kaudella voittoja pleijareissa tuli kaksi, edellisenä keväänä joukkue ainoastaan osallistui pudotuspeleihin. Mutta kun isommat pojat kerta sanoo, että se on vaikeaa, niin se on. Niin se on.
1. erä
Erän alkuun vieraat hyökkäsivät parikin kertaa melko terävästi, mutta tolppaa lähemmäs Dallasin maalia kiekko ei löytänyt. Parin minuutin pelin jälkeen Devilsin Rachunekille vihellettiin kaksiminuuttinen ryntäyksestä ja tällä kertaa tähän saakka virheettömästi toiminut alivoimapeli ei toiminut. Heti aloituksesta kiekko jäi pyörimään Devilsin alueelle ja vaikka vieraiden puolustus siivosikin ensimmäisen miehen kiekosta, ajautui kiekko maalin eteen, josta sen nappasi Lehtinen ja jatkoi sen nopeasti maalin takanurkalla vapaana naputelleelle Morrowille. Brodeur jäätyi keskelle maaliaan eikä yrittänytkään ehtiä peittämään avopaikkaa.
Kaksi minuuttia myöhemmin Rachunek paikkasi jäähynsä syöttämällä Parisen vapaaksi. Kaksi edellistä vieraiden vastaavanlaista tilannetta torjunut Turco joutui tällä kertaa antautumaan. Ja suoraan maalin jälkeisestä aloituksesta Brylin toi kiekon taas Starsin alueelle. Hetken syöttelyn päätteeksi Langenbrunner löysi maalin edestä Pandolfon, joka napautti kiekon maaliin.
Tämän enempää maaleja ei erässä nähtykään, vaikka isännille tuomittiin rangaistuslaukauskin. Modano ajautui yrityksessään niin pieneen kulmaan, että Brodeurin oli helppo torjua kiekko. Laukaukset DAL 7 - NJ 8, jäähyt DAL 0 min - NJ 1x2 min.
2. erä
Aivan erän alussa isännät painoivat lujasti peliä Brodeurin maalille, mutta Devils kesti. Eikä itse asiassa ainoastaan kestänyt, vaan Brodeur lähetti Parisen keskeltä nopeaan vastahyökkäykseen, jonka Zach päätti hallitusti maaliin.
Neljän minuutin pelin jälkeen Modano pääsi nokikkain Brodeurin kanssa ja onnistui löytämään tyhjän raon tolpan juuresta tuoden isännät taas maalin päähän. Mutta ajassa 15.59 oli taas vieraiden vuoro. Pariselle tuomittiin rangaistuslaukaus, jonka hän onnistuneesti suoritti. Tähän kuittauksena Zubov onnistui myös rangaistuslaukauksessa ajassa 18.39.
Laukaukset DAL 6 - NJ 7, ei jäähyjä.
3. erä
Ja jälleen vieraat olivat terävinä erän alussa. Stars tukki hyvin siniviivan eikä päästänyt Devilsin ykkösnyrkin miehiä siitä läpi kiekon kanssa. Jäihin taklatun Maddenin jäljiltä kiekko kuitenkin livähti linjasta läpi ja laidasta nopeasti perään puikahtanut Gionta ajoi maalille nostaen kiekon ohi Turcon. Ajassa 23.19 kotijoukkue tuli sitten taas maalin päähän, kun vanhat sotaratsut Lehtinen ja Modano viimeistelivät maalin Turcon avauksen jäljiltä. Maali syntyi omituiselle lörppyvedolla, joka upposi helposti Brodeurin hanskakäden puolelle.
Ajassa 25.02 vieraiden kolmosketju rakensi sitten Devilsin tähän mennessä komeimman maalin pudotuspeleissä. Kiekko kulki usealla nopealla syötöllä lopulta Pandolfolle, joka laukoi maalin helposti ohi pöllämystyneen Turcon. Mutta vieläkään kotijoukkue ei luovuttanut, vaan Lehtinen runnoi kiekon lähes väkisin tolpan juuresta Brodeurin maaliin ajassa 27.05. Tämän jälkeen kotijoukkue otti aikalisän sekä hieman myöhemmin Turcon pois maaliltaan. Kertaalleen Devils sai kiekon jo keskialueelle, mutta laukausyrityksen peitti Stars-puolustaja. Tämän jälkeen Morrowilla oli avopaikka takanurkalla, mutta mies ajautui miinuskulmaan ja laukoi maalin taakse. Kun vieraat hetkeä myöhemmin saivat kiekon uudelleen keskialueelle, ei siellä enää hätäilty, vaan ajettiin aina Dallasin alueelle asti, missä Pandolfo toimitti kiekon maaliin viimeisen kerran tässä ottelusarjassa.
Harmillisesti peli katkesi yhdeksän sekuntia ennen loppusummeria. Koska eroa oli kuitenkin kaksi maalia, kiekko oli keskialueella eikä kumpikaan osapuoli nähnyt tarpeelliseksi aloittaa uutta peliä yhdeksän sekunnin pelaamiseksi, jäi tämän ottelun mitaksi 29.51.
Laukaukset DAL 4 - NJ 7, ei jäähyjä.
Vaikka ottelussa tehtiin kaksi hattutemppua ja vaikka sarja katkesi suoraan neljässä pelissä, minusta on ihan ensimmäiseksi aiheellista kiittää Pokia hienoista peleistä. Kuten mies itse jälkilöylyissä totesi, ei yksikään peleistä ollut mikään läpihuutojuttu, jopa tuo sarjan kolmas peli olisi saattanut kääntyä aivan toiseen suuntaan, ellei Brodeur olisi ottanut muutamaa hyvää torjuntaa heti alkuun. Oli muutenkin kaikin puolin ilo ja kunnia saada pelata playoffeja Pokin kaltaisen konkarin kanssa, kaikki sujui ja sopiminen toimi. Kiitos!
Sitten niihin hattutemppuihin, kumpikin niistä oli tietyllä tapaa epäpuhdas, koska Parise teki yhden maaleistaan rangaistuslaukauksella ja Pandolfo tyhjiin, mutta ei niiden arvo siitä alennu. Itse asiassa niiden arvo jopa ylenee ensinnäkin siksi, että niitä tuli kaksi samaan peliin, toiseksi sen takia että Pariselle tämä oli toinen perättäinen ja kolmanneksi siksi, että kun Elias jäi maaleitta, nousi seuraavista ketjuista ratkaisijoita. Elias oli nimittäin viimeistellyt kaikkien kolmen edellisen pelin voittomaalin, tänäänhän siitä vastasi Pandolfo.
Oduya, joka runkosarjan 21 ottelussaan sai yhden syöttöpisteen nappasi niitä nyt kaksi yhdessä matsissa. Ja vaikka Brodeurille meni tässä ottelussa ainakin kaksi omituisen helpon oloista maalia, otti mies niin monta tyrmäävän hyvää koppia, ettei häntäkään voi tänään paljon moittia. Itse asiassa ei nyt ketään moitita, nyt otetaan rennosti - mahdollisesti jopa keskiviikkoon asti.
Kevään huipennus, playoffit, alkoivat Devilsin osalta kotiluolassa Prudential Centerissä. Viimeisen runkosarjaottelun Devilsille tuomituista kabinettipisteistä huolimatta kotietu hankittiin pelaamalla ja pelaamalla se aiottiin myös pitää. Koko päivän jatkuneet mielikuvaharjoitukset olivat erittäin epätyypillisiä kotijoukkueen valmentajaportaalle, mutta koska edellisestä tosikoitoksesta oli kulunut jo lähes kaksi viikkoa, katsoi Devilsin johto, että kaikki keinot on otettava käyttöön.
Ottelusarjaanhan lähdettiin sellaisista asetelmista, että Starsia pidettiin hienoisena ennakkosuosikkina hurjan kevätkierroksen jäljiltä. Joulun jälkeen Pokin joukkio kaatoi mm. juuri Devilsin, Vancouverin ja Buffalon sekä pelasi tasan Detroitin kanssa. Devils sen sijaan hävisi vastaavista otteluista muut Detroit-kabinettipeliä lukuunottamatta. Devilsin saavutuksia taas olivat voitto konferenssin kärkijoukkue Predatorsista sekä neljän pelin voittoputki taulukossa hieman alempana olleista joukkueista. Itse asiassa pelaamalla Devils otti kevätkierroksella yhtä monta voittoa kuin Stars.
1. erä
Devils-johto oli takonut koko päivän joukkueelle muutamia avainlauseita. Pelisuunnitelman osana oli pelata oma alue tarkasti. Tämä ei kuitenkaan alussa ottanut onnistuakseen, sen sijaan pelin alku muistutti kuulapään edellisviikonlopun painajaisia. Ajassa 0.37 vierasjoukkue avasi maalitilinsä ensimmäisellä vastahyökkäyksellään, joka lähti kotijoukkueen hyökkäysalueen harhasyötöstä. Onetimer-maalin viimeisteli Morrow, maalille ei merkitty syöttäjää(??). Aloitusta seuranneessa kotijoukkueen hyökkäyksessä kiekko poltteli Dallasin alueella monessakin lavassa, mutta lopulta se löysi tiensä Zach Pariselle, jonka poikittaissyötöstä Dainius Zubrus tälläsi onetimerin Turcon selän taakse ajassa 1.01. Ja seuraavalla hyökkäyksellä vieraat siirtyivät taas johtoon, tällä kertaa tekijöiksi merkittiin Jokinen (Hagman, Norström) ja ajaksi 1.35. Eikä siinäkään vielä kaikki. Kotijoukkueen valmentajan kirkuvanpunainen kalju tulkittiin pelaajien toimesta oikein ja peliä pyrittiin rauhoittamaan, joten seuraava maali syntyi vasta minuutti edellisen jälkeen, tekijänä John Madden ja syöttäjinä Patrik Elias ja Paul Martin. Tämän jälkeen peli todellakin rauhoittui ja puolustus pääsi mukaan kentän kummassakin päässä. Mutta kun pelattiin tasavajaalla erän jälkipuoliskolla, vei nuori ja nopea Devils-puolustaja kiekon oikeaa laitaa Starsin alueelle ja imi puolustajat kimppuunsa. Sen jälkeen pieni vempautus ja lätty maalin takanurkalle, jonne ilmestyi Travis Zajac ja pisti kiekon tyhjiin vieden kotijoukkueen ensi kertaa johtoon. Erän lopussa nähtiin vielä Jay Pandolfon rautainen veto, joka kuitenkin kimposi tolpasta kentälle, joten loput nelisen minuuttia erästä pelattiin ilman maalimerkintöjä. Laukaukset erässä NJ 9 - DAL 4, jäähyt NJ 2 min - DAL 2 min.
2. erä
Parin minuutin pelin jälkeen kotijoukkueen kapteeni Patrik Elias vahvisti Devilsin johtoa viemällä kiekon lähes väkisin Turcon vartioimaan maaliin Colin Whiten mainion vapauttavasta syötöstä. Tämän jälkeen pelattiin tarkkaa ja fyysiseksi muuttunutta peliä yli erän puolivälin, kunnes Sergei Brylin pääsi viimeistelemään onetimer-maalin alivoimalla aivan maalin nurkalta. Maaliin ei merkitty Jamie Langenbrunneria eikä ketään muutakaan syöttäjäksi (??) Brylinin protestoinnista huolimatta. Kuuden minuutin pelin jälkeen kaksikko Modano (Ribeiro) yrittivät vielä nostaa vieraita mukaan otteluun, mutta enempää osumia ei toiseen erään mahtunut. Laukaukset NJ 4 - DAL 5, jäähyt NJ 2 min - DAL 0 min.
3. erä
Kahden maalin johtoasemassa ollut kotijoukkue onnistui kolmannessa erässä hyvin jäädyttämään peliä ja koska vieraiden ratkaisuyritykset menivät usein sooloiluksi, ei tehtävä ollut edes kovin hankala. Myös Brodeurin ennakkotietojen vastainen varmuus oli avainasemassa pelin lopputuloksen suhteen. Viimeisessä erässä ainoa maali nähtiinkin
lopulta vasta ajassa 27.16, kun pian vierasjoukkueen aikalisän jälkeen Madden sai tilaa hyökkäysalueen oikeassa laidassa ja onnistui syöttämään keskelle leikanneelle Paul Martinille, joka sinetöi hienon iltansa maalilla. Runkosarjassa mies ei maalia tehnytkään, joten jo oli aikakin. Laukaukset NJ 6 - DAL 5, ei jäähyjä.Alun kaahotuksen jälkeen kotijoukkue sai varsin hyvin otteen pelistä ja mitä pidemmälle mentiin, sitä selvemmin Devils ohjasi peliä. Tämä oli toivomusten mukainen alku sarjalle, mutta vasta ensimmäinen pieni onnistuminen, seuraava peli tuleekin vasta näyttämään missä tosiasiassa mennään. Pelin jälkeen kotijoukkueen valmentaja kiteyttikin tilanteen seuraavasti: "nyt molemmat joukkueet tietävät mihin ME pystymme, me sen sijaan emme vielä tiedä mihin he pystyvät". Pelin tähtinä palkittiin Elias, Madden ja Martin, mutta tärkeintä oli tänään se, että koko joukkueessa kukaan ei pettänyt. Tästä on siis hyvä jatkaa huomisiltaiseen toiseen kohtaamiseen Prussa.
20.2.2008 NJ Devils - Dallas Stars 5-3 (1-2, 2-1, 2-0)
Toista ottelua ei pelattukaan heti tiistaina, vaan aidon kaavan mukaisesti yhden välipäivän jälkeen keskiviikkoiltana. Tällä kertaa molemmat tiimit olivat paremmin orientoituneita, ja aloittivat pelin suoraan pleijarivaihteella. Kotijoukkueen kokoonpano oli voitto-ottelun jälkeen muuttunut, joka oli monien katsojien mielestä tavatonta. Pelin edetessä muutokset tai ainakin toinen niistä osoittautui varsin hyväksi ratkaisuksi.
1. erä
Kuten alussa jo vihjaisinkin, peli alkoi paljon ensimmäistä ottelua tarkemmin ja rauhallisemmin. Pahasti röpyliäinen jää aiheutti kyllä kiekon menetyksiä, mutta kaahotusvaihteelle ei tänä iltana ajauduttu missään vaiheessa. Ensimmäinen tilastomerkintä tehtiin vasta erän puolivälin jälkeen, kun vieraiden Ribeiron hermokontrolli petti ja mies pudotti Devilsin Johnny Oduyan jäähän selvästi päähän kohdistuneella taklauksella. Rauhallisesti tilanteita rakennellut kotijoukkue rankaisi yv-maalilla ajassa 7.30. Maalin viimeisteli kasvaneesta vastuusta selkeästi piristynyt Brian Gionta, syöttöpisteen sai Dainius Zubrus. Ajassa 8.33 Dallas tasoitti, maalin tekijänä Hagman (Jokinen, Norstrom). Maali oli tekemällä tehty, Hagmanille pedattiin takatolpalle täysin vapaa paikka. Ja vain 36 sekuntia edellisestä Morrow (Turco) vei vieraat johtoon, tässä maalissa Brodeur jäi omituisesti maalilleen, vaikka olisi voinut katkaista rännikiekon.
Laukaukset NJ 3 - DAL 8, jäähyt NJ 0 - DAL 1x4 min.
2. erä
Erä alkoi isäntien kannalta lähes painajaismaisesti. Jo 37 sekunnin pelin jälkeen tilanne oli 1-3, tällä kertaa maalin luritti Brodeurille etunurkasta Modano (Boucher, Morrow). Tämän jälkeen alkoivat sitten vieraiden vaikeudet, ajassa 11.16 ja 11.25 ottivat pienen rangaistuksen ensin Norstrom kampituksesta ja sitten Modano koukkaamisesta.
Ja jo ajassa 11.35 kotijoukkueen kakkosylivoimaan nostettu ja kauden avauspeliään pelannut Mike Rupp pääsi viimeistelemään isäntien kavennusmaalin lähes tyhjiin Zajacin ja Parisen rakentelemasta tilanteesta. Tämän jälkeen vieraat muuttivat taktiikkaansa puhtaasti rikkovan suuntaan ja tappoivat toisen jäähyn ilman lisätakaiskuja. Ajassa 14.58 vieraiden Boucher otti turhanoloisen koukkaamisjäähyn ja vieraat jatkoivat roikkukiekkojen heittelemistä vastustajan päätyyn. Peliä oli kuitenkin jäljellä vielä puolet, joten pikku hiljaa kotijoukkue alkoi saada otteen pelistä. Jäähyn vieraat onnistuvatkin tällä kertaa tappamaan, mutta ajassa 17.50 Brylin teki maalin katkaistuaan Starsin syötön keskialueella ja päästyään kahden Turcon kanssa.Laukaukset NJ 9 - DAL 3, jäähyt NJ 0 - DAL 3x2 min.
3. erä
Kolmanteen erään kotijoukkue tuli vieraita valmiimpana, ja jo ajassa 21.32 Elias sohelsi kiekon maaliin maalinedusruuhkasta ja vei isännät johtoon. Dallasilla oli selvästi vaikeuksia muuttaa pelitapaansa puolustavasta hyökkääväksi ja isännät veivätkin peliä melko suvereenisti. Ajassa 25.48 Elias viimeisteli loppunumerot Giontan ja Martinin esityöstä. Kiekko livahti maaliin Turcon patjan alta hieman helpon näköisesti.
Erästä hyvän kuvan antaa laukaustilasto, NJ 13 - DAL 3. Ei jäähyjä.
Tavallaan peli toisti ensimmäisen ottelun kaavaa, alussa rynnisti vierasjoukkue, mutta mitä pidemmälle päästiin, sen vahvemmin ote siirtyi isännille. Toisaalta peli oli kuitenkin toisinnon sijasta jatkoa ensimmäiselle, nyt pelissä oli tolkku mukana alusta saakka ja playoff-pelin tunnelma vallitsi alusta loppuun.
Patrik Elias on ollut Devilsin ykköshahmo molemmissa peleissä, mutta tänään Gionta otti odotetun askeleen ja oli vahvasti mukana ratkaisemassa peliä. Brodeurin peli ilahduttaa tällä hetkellä samoin kuin Paul Martinin ja tämän illan erikoismaininnan ansaitsee Mike Rupp tärkeästä kavennusmaalistaan kauden (!) ensimmäisessä pelissään.
22.2.2008 Dallas Stars - NJ Devils 0-6 (0-2, 0-2, 0-2)
Kahden voiton jälkeen oli yhtä aikaa helppoa ja pirun vaikeata matkustaa Texasiin kolmanteen otteluun. Välillä tuntui siltä, että homma on hanskassa, välillä taas kädet tärisivät holtittomasti. Jotenkin paketti kuitenkin pysyi naruissa pelin aloitukseen saakka, ja kun kiekko putosi jäähän, kaikki ylimääräinen katosi - oli vain peli.
Tällä kertaa peliin lähdettiin samalla miehityksellä kuin edelliseen, ainoastaan pieniä ketjumuutoksia oli tehty aamujäiden perusteella. Ja viimeisen raportin mukaan kylmänä ollut Zach Parise lykättiin kakkosylivoimaan, ihan vain varuiksi.
1. erä
Alkuun nähtiin vieraiden terävä hyökkäys, mutta se unohtui pian, sillä kun Stars sai kiekon, se toi sen Devilsin alueelle ja pyöritti siellä peliä todella pitkään ja vaarallisesti. Jollakin kumman tavalla vain lopullisen vaaralliset laukaukset jäivät tulematta ja ikuisuudelta tuntuneen kieputuksen jälkeen Brodeur onnistui vangitsemaan kiekon tiikerisyöksyllään. Tämän jälkeen pelattiin tovin vuorohyökkäyksiä, kunnes ajassa 3.10 Dallasin Miettinen sai kakkosen ryntäyksestä. Devilsin ylivoima on toiminut mallikkaasti playoffeissa, ja niin se toimi nytkin, kun Devils käänsi peliä nopeasti keskialueella isäntien puolittaisen purun jälkeen ja Elias onnistui harhauttamaan Turcon sen verran, että kiekko lurahti maaliin. Tämän jälkeen peliä pelattiin taas vuoroin vieraissa, mutta maaleitta. Brodeur torjui pari kertaa vakuuttavasti ja tämä tilanne saattoi alkaa syödä miestä isäntien vaihtopenkillä. Ja jos se ei vielä alkanutkaan, niin viimeistään se alkoi, kun Zajac karvasi kiekon isäntien päädyssä rajulla taklauspelillään ja kaarsi sen jälkeen maalille onnistuen syöttämään Parisen avoimeen maalipaikkaan, josta tämä ei erehtynyt. Erää oli silloin jäljellä 12 sekuntia.
Laukaukset DAL 7 - NJ 5, rangaistukset DAL 1x2 min - NJ 0 min.
2. erä
Toinen erä alkoi lähes kirjaimellisesti siitä, mihin ensimmäinen päättyi, sillä 44 sekunnin pelin jälkeen Parise sooloili toisen maalinsa Turcon selän taakse (sooloili sikäli, että syöttöpiste olisi pitänyt merkitä juuri Turcolle...). Sen jälkeen toimitsijoita työllistivätkin pitkään vain jäähyilijät, sillä ajassa 10.54 Morrow otti kakkosen kampituksesta ja ajassa 13.45 vieraiden Martin sai neliminuuttisen tyrmättyään isäntien Halpernin. Kumpikaan näistä rangaistuksista ei poikinut maalia päähän tai toiseen ja kun jo alkoi näyttää, että tauko koittaa, iski vieraiden kakkosketju jälleen. Ajassa 19.35 Zajac ohjasi vieraiden neljännen maalin Parisen nopeasta ja kovasta syötöstä.
Laukaukset DAL 5 - NJ 8, rangaistukset DAL 1x2 min - NJ 1x4 min.
3. erä
Oppikirjatyylinen peli jatkui, kun vieraat onnistuivat viimeistelemään viidennen maalinsa vain 20 sekunnin pelin jälkeen. Maalin teki Elias nopeasta vastahyökkäyksestä, jossa Turcon torjuntatyöskentelyä haittasi väliin yrittänyt Dallasin pakki. Tämän jälkeen seuraava merkittävä asia oli vieraiden kaksi peräkkäistä jäähyä, jotka eivät kuitenkaan muuttaneet tilannetta. Pelin viimeinen maali nähtiin, kun vaihdosta tullut Parise kiiti ohi koko Stars-puolustuksen ja pääsi melko vapaasti maalille nostaen kiekon verkkoon ohi jäihin menneen Turcon.
Laukaukset DAL 7 - NJ 8, rangaistukset DAL 0 min - NJ 2x2 min.
Kolme tähteä saanut Martin Brodeur oli oikeastikin pelin ratkaisuhahmoja. Mies otti lähes pari gamesaveria joka erään ja lannisti osaltaan Starsin hyökkääjät. Myös oman päädyn rajut taklaukset veivät niin tilaa kuin henkeä kotijoukkueelta. Hyökkäyspäädyn taklauspeli ei tosin jäänyt juurikaan jälkeen puolustusalueen pommeista, siitä parhaana esimerkkinä tuo Zajacin alustama Devilsin toinen maali. Kaikkiaan voi sanoa, että Devils pelasi parasta peliään juuri nyt, tähän mennessä tärkeimmässä ottelussaan.
Brodeurin lisäksi erityisen kiitoksen ansaitsee etenkin Zach Parise, joka takoi tehot 3+1. Sellaisiin lukemiin ei Devilsissä ole koko kauden aikana ylletty montaakaan kertaa, hattutemppuja tuli koko kaudella kaksi, joten nyt kelpaa viskoa niin stetsonia kuin lippapipoakin. Myös Elias ja Zajac ansaitsevat erityismaininnan, mutta tosiasiassa tämä peli oli kyllä lopulta koko joukkueen voitto, joten bonuspussukka tyhjenee tänä iltana huimalla vauhdilla.25.2.2008 Dallas Stars - NJ Devils 5-7 (1-2, 2-2, 2-3)
Ottelusarjan neljättä peliä odotettiin päivää pidempään kuin edellisiä, joten toisaalta palautteluaikaa oli enemmän, mutta toisaalta taas piti myös pitää ajatukset kasassa päivän kauemmin. Kolmannen ottelun yllättävän selkeänumeroinen voitto ei helposti nollaantunut, vaan vähän väliä hotellin käytäviltä löytyi tyhjyyteen tuijottavia ja typerästi hymyileviä Devilsin pelaajia, jotka paukuttelivat transsissaan henkseleitään monotonista rytmiä toistaen.
Kun kuvaan tulee mukaan mahdollisuus katkaista pudotuspelisarja, muuttuvat pelit vaikeammiksi. Näin ainakin väitetään, itselläni ei ole ollut tähän mennessä kunniaa kokea jatkoonmenon paineita, ei likikään. Viime kaudella voittoja pleijareissa tuli kaksi, edellisenä keväänä joukkue ainoastaan osallistui pudotuspeleihin. Mutta kun isommat pojat kerta sanoo, että se on vaikeaa, niin se on. Niin se on.
1. erä
Erän alkuun vieraat hyökkäsivät parikin kertaa melko terävästi, mutta tolppaa lähemmäs Dallasin maalia kiekko ei löytänyt. Parin minuutin pelin jälkeen Devilsin Rachunekille vihellettiin kaksiminuuttinen ryntäyksestä ja tällä kertaa tähän saakka virheettömästi toiminut alivoimapeli ei toiminut. Heti aloituksesta kiekko jäi pyörimään Devilsin alueelle ja vaikka vieraiden puolustus siivosikin ensimmäisen miehen kiekosta, ajautui kiekko maalin eteen, josta sen nappasi Lehtinen ja jatkoi sen nopeasti maalin takanurkalla vapaana naputelleelle Morrowille. Brodeur jäätyi keskelle maaliaan eikä yrittänytkään ehtiä peittämään avopaikkaa.
Kaksi minuuttia myöhemmin Rachunek paikkasi jäähynsä syöttämällä Parisen vapaaksi. Kaksi edellistä vieraiden vastaavanlaista tilannetta torjunut Turco joutui tällä kertaa antautumaan. Ja suoraan maalin jälkeisestä aloituksesta Brylin toi kiekon taas Starsin alueelle. Hetken syöttelyn päätteeksi Langenbrunner löysi maalin edestä Pandolfon, joka napautti kiekon maaliin.
Tämän enempää maaleja ei erässä nähtykään, vaikka isännille tuomittiin rangaistuslaukauskin. Modano ajautui yrityksessään niin pieneen kulmaan, että Brodeurin oli helppo torjua kiekko. Laukaukset DAL 7 - NJ 8, jäähyt DAL 0 min - NJ 1x2 min.
2. erä
Aivan erän alussa isännät painoivat lujasti peliä Brodeurin maalille, mutta Devils kesti. Eikä itse asiassa ainoastaan kestänyt, vaan Brodeur lähetti Parisen keskeltä nopeaan vastahyökkäykseen, jonka Zach päätti hallitusti maaliin.
Neljän minuutin pelin jälkeen Modano pääsi nokikkain Brodeurin kanssa ja onnistui löytämään tyhjän raon tolpan juuresta tuoden isännät taas maalin päähän. Mutta ajassa 15.59 oli taas vieraiden vuoro. Pariselle tuomittiin rangaistuslaukaus, jonka hän onnistuneesti suoritti. Tähän kuittauksena Zubov onnistui myös rangaistuslaukauksessa ajassa 18.39.
Laukaukset DAL 6 - NJ 7, ei jäähyjä.
3. erä
Ja jälleen vieraat olivat terävinä erän alussa. Stars tukki hyvin siniviivan eikä päästänyt Devilsin ykkösnyrkin miehiä siitä läpi kiekon kanssa. Jäihin taklatun Maddenin jäljiltä kiekko kuitenkin livähti linjasta läpi ja laidasta nopeasti perään puikahtanut Gionta ajoi maalille nostaen kiekon ohi Turcon. Ajassa 23.19 kotijoukkue tuli sitten taas maalin päähän, kun vanhat sotaratsut Lehtinen ja Modano viimeistelivät maalin Turcon avauksen jäljiltä. Maali syntyi omituiselle lörppyvedolla, joka upposi helposti Brodeurin hanskakäden puolelle.
Ajassa 25.02 vieraiden kolmosketju rakensi sitten Devilsin tähän mennessä komeimman maalin pudotuspeleissä. Kiekko kulki usealla nopealla syötöllä lopulta Pandolfolle, joka laukoi maalin helposti ohi pöllämystyneen Turcon. Mutta vieläkään kotijoukkue ei luovuttanut, vaan Lehtinen runnoi kiekon lähes väkisin tolpan juuresta Brodeurin maaliin ajassa 27.05. Tämän jälkeen kotijoukkue otti aikalisän sekä hieman myöhemmin Turcon pois maaliltaan. Kertaalleen Devils sai kiekon jo keskialueelle, mutta laukausyrityksen peitti Stars-puolustaja. Tämän jälkeen Morrowilla oli avopaikka takanurkalla, mutta mies ajautui miinuskulmaan ja laukoi maalin taakse. Kun vieraat hetkeä myöhemmin saivat kiekon uudelleen keskialueelle, ei siellä enää hätäilty, vaan ajettiin aina Dallasin alueelle asti, missä Pandolfo toimitti kiekon maaliin viimeisen kerran tässä ottelusarjassa.
Harmillisesti peli katkesi yhdeksän sekuntia ennen loppusummeria. Koska eroa oli kuitenkin kaksi maalia, kiekko oli keskialueella eikä kumpikaan osapuoli nähnyt tarpeelliseksi aloittaa uutta peliä yhdeksän sekunnin pelaamiseksi, jäi tämän ottelun mitaksi 29.51.
Laukaukset DAL 4 - NJ 7, ei jäähyjä.
Vaikka ottelussa tehtiin kaksi hattutemppua ja vaikka sarja katkesi suoraan neljässä pelissä, minusta on ihan ensimmäiseksi aiheellista kiittää Pokia hienoista peleistä. Kuten mies itse jälkilöylyissä totesi, ei yksikään peleistä ollut mikään läpihuutojuttu, jopa tuo sarjan kolmas peli olisi saattanut kääntyä aivan toiseen suuntaan, ellei Brodeur olisi ottanut muutamaa hyvää torjuntaa heti alkuun. Oli muutenkin kaikin puolin ilo ja kunnia saada pelata playoffeja Pokin kaltaisen konkarin kanssa, kaikki sujui ja sopiminen toimi. Kiitos!
Sitten niihin hattutemppuihin, kumpikin niistä oli tietyllä tapaa epäpuhdas, koska Parise teki yhden maaleistaan rangaistuslaukauksella ja Pandolfo tyhjiin, mutta ei niiden arvo siitä alennu. Itse asiassa niiden arvo jopa ylenee ensinnäkin siksi, että niitä tuli kaksi samaan peliin, toiseksi sen takia että Pariselle tämä oli toinen perättäinen ja kolmanneksi siksi, että kun Elias jäi maaleitta, nousi seuraavista ketjuista ratkaisijoita. Elias oli nimittäin viimeistellyt kaikkien kolmen edellisen pelin voittomaalin, tänäänhän siitä vastasi Pandolfo.Oduya, joka runkosarjan 21 ottelussaan sai yhden syöttöpisteen nappasi niitä nyt kaksi yhdessä matsissa. Ja vaikka Brodeurille meni tässä ottelussa ainakin kaksi omituisen helpon oloista maalia, otti mies niin monta tyrmäävän hyvää koppia, ettei häntäkään voi tänään paljon moittia. Itse asiassa ei nyt ketään moitita, nyt otetaan rennosti - mahdollisesti jopa keskiviikkoon asti.
lauantaina, helmikuuta 09, 2008
5.2.2008 NJ Devils - Nashville Predators 7-4 (0-1, 3-2, 4-1)
Tiistaina pelattiin New Jerseyssä kauden viimeinen runkosarjaottelu, johon vieraaksi saapui kovassa kunnossa oleva Predators Nashvillen laulumailta. Syksyllä Devils haki pisteet alkukankealta Predatorsilta lukemin 5-1, mutta nyt odotettiin aivan toisenlaista kyytiä.
1. erä
Ottelun alku oli varsinkin kotijoukkueen kannattajille kaameaa katsottavaa. Isäntien peli oli sekaisin ollen parhaimmillakin hetkillä korkeintaan säälittävää punnerrusta. Tuomarin toiminta sekoitti peliä vielä lisää, mies vihelteli kotijoukkueen miehiä penkille pariin otteeseen aika randomilla. Ensimmäisen jäähyn aikana syntyi vieraiden ensimmäinen maalikin, tosin varsinaisesta yv-maalista ei sikäli ollut kyse, että maalin teki Devils-puolustaja katkaistuaan ensin Nashvillen hyökkääjän syötön laidasta maalille. Katkon jälkeen vauhti ei enää pysähtynyt ajoissa, vaan mies ajoi kiekon suoraan omaan maaliin.
Laukaukset kotijoukkueelle 7-3, jäähyt 2x2 min - 0 min.
2. erä
Erää ei ehditty pelata kuin 22 sekuntia, kun kiekko oli taas isäntien maalissa - ja taas oman puolustajan toimittamana. Tällä kertaa söhellyksessä avusti myös Martin Brodeur, jonka taakse kiekollinen puolustaja juuttui. Vajaata minuuttia myöhemmin syntyi Nashvillen kolmas maali, ensimmäinen Nashvillen pelaajien tekemä sellainen. Tämän olisi luullut jo käyvän Devilsin selkärangan päälle, mutta toisin kävi. Joukkue alkoi taklata, luistella ja yrittää joka tilanteessa loppuun asti. Ja kun ajassa 12.26 syntynyt Devilsin avausmaali oli ei ainoastaan oma maali, vaan jopa oma maali tyhjiin Predatorsin Masonin lähdettyä maalinsa suulta Devilsin tulevan jäähyn johdosta (jäähyhän jäi sitten vielä tulematta...), niin se oli omiaan nostattamaan henkeä entisestään. Ja kun ensin Karel Rachunek teki poikkeuksellisen rohkean ratkaisun ja nousi syvältä omalta alueelta maalintekoon ajassa 14.41 ja 17 sekuntia myöhemmin Patrik Elias tasoitti pelin, niin yhtäkkiä Devils oli täysin mukana pelissä. Ratkaisut jäivät sitten kolmanteen erään, sillä enempää maaleja ei enää tässä erässä nähty.
Laukaukset vieraille 4-8, jäähyt isännille 1x2 min - 0 min.
3. erä
Ajassa 22.17 Predators sai ensimmäisen ja ainoan rangaistuksensa. Jäähy vihellettiin Legwandille huitomisesta. Mies ei ehtinyt istua jäähyään puolta minuuttiakaan, kun Travis Zajac ohjasi kiekon maaliin vaikeasta asennosta aloituspisteen kaarelta ja vei isännät johtoon. Erän seitsemännellä ja kahdeksannella minuutilla Elias teki pelin kolmannen ja neljännen maalinsa (avausmaali merkittiin Eliasille) ennen kuin ajassa 27.55 Erat kavensi lukemiksi 6-4. Gionta kuitenkin luikerteli vielä kerran maalintekoon runsas minuutti ennen ottelun loppua ja viimeisteli loppunumeroiksi 7-4.
Laukaukset isännille 8-3, jäähyt 1x2 min - 1x2 min.
Ottelu oli kovin kaksijakoinen, toisen erän alkupuolelle saakka peli oli Predatorsin hallussa ja isännät eivät saaneet juonesta kiinni. Kuten jo aiemmin mainittiin, vieraiden kolmas maali sytytti jostakin syystä isännät ja Devilsin avausmaali antoi uskoa universaalista oikeudenmukaisuudesta. Sen jälkeen kotijoukkueen peli loksahti uomiinsa ja Predators joutui katsomaan sivusta, kun Devils ykköskenttänsä ja Eliasin johdolla meni menojaan.
Patrik Elias oli tulessa ja teki ensimmäisen kerran hattutempun tällä kaudella - ja sai vielä yhden maalin kaupan päälle. Seitsemästä tehdystä huolimatta ainoastaan John Madden sai tililleen enemmän kuin yhden tehopisteen Eliasin lisäksi syötettyään kaksi Eliasin maaleista. Puolustus toimi kokonaisuudessaan hyvin katastrofialun jälkeen ja jos jostakin voi olla tyytyväinen niin siitä, että peli kyettiin kääntämään noinkin hyvin noinkin huonon alun jälkeen. Lisähuomiona on pakko mainita, että Rachunekin maali oli vasta kolmas puolustajan tekemä koko kaudella ja tällä kertaa se oli hyvin ratkaisevassa asemassa siinä mielessä, että juuri pelin siinä vaiheessa toisen maalin saamisen pitkittyminen olisi taas aiheuttanut vakavaa ranteiden kylmettymistä.
1. erä
Ottelun alku oli varsinkin kotijoukkueen kannattajille kaameaa katsottavaa. Isäntien peli oli sekaisin ollen parhaimmillakin hetkillä korkeintaan säälittävää punnerrusta. Tuomarin toiminta sekoitti peliä vielä lisää, mies vihelteli kotijoukkueen miehiä penkille pariin otteeseen aika randomilla. Ensimmäisen jäähyn aikana syntyi vieraiden ensimmäinen maalikin, tosin varsinaisesta yv-maalista ei sikäli ollut kyse, että maalin teki Devils-puolustaja katkaistuaan ensin Nashvillen hyökkääjän syötön laidasta maalille. Katkon jälkeen vauhti ei enää pysähtynyt ajoissa, vaan mies ajoi kiekon suoraan omaan maaliin.
Laukaukset kotijoukkueelle 7-3, jäähyt 2x2 min - 0 min.
2. erä
Erää ei ehditty pelata kuin 22 sekuntia, kun kiekko oli taas isäntien maalissa - ja taas oman puolustajan toimittamana. Tällä kertaa söhellyksessä avusti myös Martin Brodeur, jonka taakse kiekollinen puolustaja juuttui. Vajaata minuuttia myöhemmin syntyi Nashvillen kolmas maali, ensimmäinen Nashvillen pelaajien tekemä sellainen. Tämän olisi luullut jo käyvän Devilsin selkärangan päälle, mutta toisin kävi. Joukkue alkoi taklata, luistella ja yrittää joka tilanteessa loppuun asti. Ja kun ajassa 12.26 syntynyt Devilsin avausmaali oli ei ainoastaan oma maali, vaan jopa oma maali tyhjiin Predatorsin Masonin lähdettyä maalinsa suulta Devilsin tulevan jäähyn johdosta (jäähyhän jäi sitten vielä tulematta...), niin se oli omiaan nostattamaan henkeä entisestään. Ja kun ensin Karel Rachunek teki poikkeuksellisen rohkean ratkaisun ja nousi syvältä omalta alueelta maalintekoon ajassa 14.41 ja 17 sekuntia myöhemmin Patrik Elias tasoitti pelin, niin yhtäkkiä Devils oli täysin mukana pelissä. Ratkaisut jäivät sitten kolmanteen erään, sillä enempää maaleja ei enää tässä erässä nähty.
Laukaukset vieraille 4-8, jäähyt isännille 1x2 min - 0 min.
3. erä
Ajassa 22.17 Predators sai ensimmäisen ja ainoan rangaistuksensa. Jäähy vihellettiin Legwandille huitomisesta. Mies ei ehtinyt istua jäähyään puolta minuuttiakaan, kun Travis Zajac ohjasi kiekon maaliin vaikeasta asennosta aloituspisteen kaarelta ja vei isännät johtoon. Erän seitsemännellä ja kahdeksannella minuutilla Elias teki pelin kolmannen ja neljännen maalinsa (avausmaali merkittiin Eliasille) ennen kuin ajassa 27.55 Erat kavensi lukemiksi 6-4. Gionta kuitenkin luikerteli vielä kerran maalintekoon runsas minuutti ennen ottelun loppua ja viimeisteli loppunumeroiksi 7-4.
Laukaukset isännille 8-3, jäähyt 1x2 min - 1x2 min.
Ottelu oli kovin kaksijakoinen, toisen erän alkupuolelle saakka peli oli Predatorsin hallussa ja isännät eivät saaneet juonesta kiinni. Kuten jo aiemmin mainittiin, vieraiden kolmas maali sytytti jostakin syystä isännät ja Devilsin avausmaali antoi uskoa universaalista oikeudenmukaisuudesta. Sen jälkeen kotijoukkueen peli loksahti uomiinsa ja Predators joutui katsomaan sivusta, kun Devils ykköskenttänsä ja Eliasin johdolla meni menojaan.
Patrik Elias oli tulessa ja teki ensimmäisen kerran hattutempun tällä kaudella - ja sai vielä yhden maalin kaupan päälle. Seitsemästä tehdystä huolimatta ainoastaan John Madden sai tililleen enemmän kuin yhden tehopisteen Eliasin lisäksi syötettyään kaksi Eliasin maaleista. Puolustus toimi kokonaisuudessaan hyvin katastrofialun jälkeen ja jos jostakin voi olla tyytyväinen niin siitä, että peli kyettiin kääntämään noinkin hyvin noinkin huonon alun jälkeen. Lisähuomiona on pakko mainita, että Rachunekin maali oli vasta kolmas puolustajan tekemä koko kaudella ja tällä kertaa se oli hyvin ratkaisevassa asemassa siinä mielessä, että juuri pelin siinä vaiheessa toisen maalin saamisen pitkittyminen olisi taas aiheuttanut vakavaa ranteiden kylmettymistä.
torstaina, tammikuuta 31, 2008
31.1.2008 NJ Devils - Buffalo Sabres 3-4 (1-2, 1-1, 1-1)
Torstai-illan puhteena oli vuorossa Buffalon vierailu New Jerseyssä. VL:n luotsaaman Sabresin kanssa on veivattu monenlaista peliä aikojen kuluessa, mutta tuoreimpana olivat muistissa syyspuolen tappiot niin harjoituskoitoksissa kuin varsinaisessa sarjapelissäkin. Kauden avausottelussa Sabres niisti pisteet Devilsiltä 4-2 -voitolla ja nyt lähdettiin hakemaan revanssia.
1. erä
Buffalo käänsi hanakasti peliä ja ajoi Martin Brodeurin vartioimalle maalille tuon tuostakin. Vain laukaukset jäivät usein puuttumaan joko Devils-puolustuksen ansiosta tai vain sattuman kaupalla. Tosin jo puolentoista minuutin pelin jälkeen laukaus osui ja upposikin, laukojana Paille. Sen jälkeen isännät joutuivat jäähyntappohommiin Andy Greenelle vihelletyn kampitusjäähyn ajaksi. Alivoima onnistuikin ainakin paperilla, tosin yhdeksän sekuntia jäähyn päättymisen jälkeen koko Devils-paketti oli levällään kuin kurpitsapään eväät ja vieraiden Roy vei Sabresin jo kahden maalin johtoon.
Ajassa 6.46 oli sitten vieraiden Paetschin vuoro jäähdytellä hetken jäähylaatikossa. Hetki jäi tosin lyhyeksi, kun jo puoli minuuttia myöhemmin toimitettiin ensin kiekko Millerin syliin, sitten perässä meni Patrik Elias eikä Miller osannut päättää, mitä pitäisi sylissä. Lopulta Miller oli maalinsa takana, Elias maalin edessä ja kiekko maalissa. Hieno kuvio! Siihen erän hehkutushetket sitten loppuivatkin, laukaukset isännille 8-3, jäähyt siis 1x2 min - 1x2 min.
2. erä
Erän ensimmäinen tilastotapahtuma oli Zach Parisen ryntäysjäähy ajassa 11.32. Seuranneella ylivoimalla Buffalon peli oli aivan sekaisin ja isännät olivat pariinkin otteeseen hilkulla tehdä alivoimamaalin - mutta kun ei mene eikä onnistu niin ei eikä ei.
Ottelun puolivälin hetkellä Sabres sitten näytti, että menee ja onnistuu, tekijänä Stafford. Ja jollei Pandolfo-Langenbrunner -kaksikko olisi vain viisikymmentä sekuntia myöhemmin rynninyt tasoitusta Millerin lahjasyötöstä, olisi peli pikku hiljaa alkanut olla ohi. Sen jälkeen väännettiinkin yli neljä minuuttia pystypainia ennen kuin taukosummeri pelasti.
Laukaukset 8-5 isännille, jäähyjä Devilsille 1x2 min.
3. erä
"Langsin" kavennus nostatti henkeä kopissa (sen jälkeen kun henki taas yleensä kulki) niin, että Prudential Centerin jäälle luisteli tasoitusnälkäinen kotijoukkue. Ja jo puolen minuutin pelin jälkeen Brodeur heitti kiekon Colin Whitelle, joka jatkoi Eliasille keskialueelle. Patrik pääsi yksin Milleriä vastaan ja vihdoinkin läpiajo onnistui. Harhautus ei ollut mikään upea, mutta tällä kertaa maaliin päätyi vain kiekko, ja Millerkin pysyi maalin etupuolella.
Tästä oli hyvä jatkaa. Tosin Buffalo ei lannistunut sekään tasoituksesta yhtään, vaan jatkoi omaa ja vaarallista peliään. Ja ajassa 23.17 Devils-pakille tuli oman alueen kulmassa kiire. Mies nakkasi nopean purkusyötön järjenvastaisesti suoraan oman maalin eteen, josta Connolly laittoi sen one-timerilla (ainakin lähes one-timerilla) maaliin ohi hölmistyneen Brodeurin.
Tämän jälkeen Devils yritti taas tasoittaa peliä. Sabres taas purki rauhallisesti ja kylmästi kiekkoa pois alueeltaan, tukki linjat ja pelasi kaikkiaan järkevästi. Ja kun samaan aikaan isäntien ranteet jäätyivät jäätymistään, meni Devilsin peli punnertamiseksi. Runsaat kaksi minuuttia ennen erän loppua Paille sai huitomisjäähyn, mutta sekään ei auttanut kotijoukkuetta, vaan Sabres onnistui pitämään johtonsa loppuun saakka. Laukaukset 7-4, ei muita jäähyjä Paillen rangaistuksen lisäksi.
Devilsin peli oli jälleen/edelleen alusta alkaen todella väkinäistä. Läpiajoja tuhrittiin, laukaukset lähtivät pitkin seiniä, mikäli ollenkaan lähtivät eivätkä syötöt löytäneet perille. Tällä kertaa isännille merkittiin jopa yllättävän paljon laukauksia, mutta nekään eivät nyt paljon lämmittäneet, paitsi Milleriä vieraiden maalilla. Brodeur ei ollut tappioon syypää, päinvastoin mies teki jopa muutaman huippupelastuksen. Puolustuspeli ei vain joukkueelta ottanut sujuakseen edes sen vertaa kuin takkuillut hyökkäyspeli.
Elias sai kahdella maalillaan ykköstähdet, muut menivät vieraiden Paillelle ja Connollylle. Devilsin puolustajista positiivisimman kuvan antoi kylmäksi ennen peliä ennustettu White (saattoi yllättää positiivisesti, koska odotukset olivat niin nollissa...), muista ei ole paljon sanottavaa - ainakaan julkaisukelpoista sellaista. Hyökkääjistä huolestuttavimmin kadoksissa oli koko kakkosketju Zajac-Gionta-Parise. On suorastaan surullista, kun Giontan peli ei ala kulkea, vaikka miestä on kokeiltu vaikka minne. Kolmosketjukomennus alkaa lähestyä, tosin sitten menee pian kolmosen(kin) peli sekaisin. Puhtaahkoin paperein pääsevät vain Elias, Pandolfo, Langenbrunner sekä erikoiskentissä pelanneet Arron Asham ja David Clarkson.
Runkosarjaa on jäljellä New Jerseyn osalta enää kahden pelin verran ja vastaan tulevat konferenssin ykkönen ja kakkonen eli Detroit ja Nashville. Eli nyt on korkea aika saada peli uomiinsa kevään tärkeimpien pelien lähestyessä. Ensi viikko näyttää, kuinka tässä onnistutaan!
1. erä
Buffalo käänsi hanakasti peliä ja ajoi Martin Brodeurin vartioimalle maalille tuon tuostakin. Vain laukaukset jäivät usein puuttumaan joko Devils-puolustuksen ansiosta tai vain sattuman kaupalla. Tosin jo puolentoista minuutin pelin jälkeen laukaus osui ja upposikin, laukojana Paille. Sen jälkeen isännät joutuivat jäähyntappohommiin Andy Greenelle vihelletyn kampitusjäähyn ajaksi. Alivoima onnistuikin ainakin paperilla, tosin yhdeksän sekuntia jäähyn päättymisen jälkeen koko Devils-paketti oli levällään kuin kurpitsapään eväät ja vieraiden Roy vei Sabresin jo kahden maalin johtoon.
Ajassa 6.46 oli sitten vieraiden Paetschin vuoro jäähdytellä hetken jäähylaatikossa. Hetki jäi tosin lyhyeksi, kun jo puoli minuuttia myöhemmin toimitettiin ensin kiekko Millerin syliin, sitten perässä meni Patrik Elias eikä Miller osannut päättää, mitä pitäisi sylissä. Lopulta Miller oli maalinsa takana, Elias maalin edessä ja kiekko maalissa. Hieno kuvio! Siihen erän hehkutushetket sitten loppuivatkin, laukaukset isännille 8-3, jäähyt siis 1x2 min - 1x2 min.
2. erä
Erän ensimmäinen tilastotapahtuma oli Zach Parisen ryntäysjäähy ajassa 11.32. Seuranneella ylivoimalla Buffalon peli oli aivan sekaisin ja isännät olivat pariinkin otteeseen hilkulla tehdä alivoimamaalin - mutta kun ei mene eikä onnistu niin ei eikä ei.
Ottelun puolivälin hetkellä Sabres sitten näytti, että menee ja onnistuu, tekijänä Stafford. Ja jollei Pandolfo-Langenbrunner -kaksikko olisi vain viisikymmentä sekuntia myöhemmin rynninyt tasoitusta Millerin lahjasyötöstä, olisi peli pikku hiljaa alkanut olla ohi. Sen jälkeen väännettiinkin yli neljä minuuttia pystypainia ennen kuin taukosummeri pelasti.
Laukaukset 8-5 isännille, jäähyjä Devilsille 1x2 min.
3. erä
"Langsin" kavennus nostatti henkeä kopissa (sen jälkeen kun henki taas yleensä kulki) niin, että Prudential Centerin jäälle luisteli tasoitusnälkäinen kotijoukkue. Ja jo puolen minuutin pelin jälkeen Brodeur heitti kiekon Colin Whitelle, joka jatkoi Eliasille keskialueelle. Patrik pääsi yksin Milleriä vastaan ja vihdoinkin läpiajo onnistui. Harhautus ei ollut mikään upea, mutta tällä kertaa maaliin päätyi vain kiekko, ja Millerkin pysyi maalin etupuolella.
Tästä oli hyvä jatkaa. Tosin Buffalo ei lannistunut sekään tasoituksesta yhtään, vaan jatkoi omaa ja vaarallista peliään. Ja ajassa 23.17 Devils-pakille tuli oman alueen kulmassa kiire. Mies nakkasi nopean purkusyötön järjenvastaisesti suoraan oman maalin eteen, josta Connolly laittoi sen one-timerilla (ainakin lähes one-timerilla) maaliin ohi hölmistyneen Brodeurin.
Tämän jälkeen Devils yritti taas tasoittaa peliä. Sabres taas purki rauhallisesti ja kylmästi kiekkoa pois alueeltaan, tukki linjat ja pelasi kaikkiaan järkevästi. Ja kun samaan aikaan isäntien ranteet jäätyivät jäätymistään, meni Devilsin peli punnertamiseksi. Runsaat kaksi minuuttia ennen erän loppua Paille sai huitomisjäähyn, mutta sekään ei auttanut kotijoukkuetta, vaan Sabres onnistui pitämään johtonsa loppuun saakka. Laukaukset 7-4, ei muita jäähyjä Paillen rangaistuksen lisäksi.
Devilsin peli oli jälleen/edelleen alusta alkaen todella väkinäistä. Läpiajoja tuhrittiin, laukaukset lähtivät pitkin seiniä, mikäli ollenkaan lähtivät eivätkä syötöt löytäneet perille. Tällä kertaa isännille merkittiin jopa yllättävän paljon laukauksia, mutta nekään eivät nyt paljon lämmittäneet, paitsi Milleriä vieraiden maalilla. Brodeur ei ollut tappioon syypää, päinvastoin mies teki jopa muutaman huippupelastuksen. Puolustuspeli ei vain joukkueelta ottanut sujuakseen edes sen vertaa kuin takkuillut hyökkäyspeli.
Elias sai kahdella maalillaan ykköstähdet, muut menivät vieraiden Paillelle ja Connollylle. Devilsin puolustajista positiivisimman kuvan antoi kylmäksi ennen peliä ennustettu White (saattoi yllättää positiivisesti, koska odotukset olivat niin nollissa...), muista ei ole paljon sanottavaa - ainakaan julkaisukelpoista sellaista. Hyökkääjistä huolestuttavimmin kadoksissa oli koko kakkosketju Zajac-Gionta-Parise. On suorastaan surullista, kun Giontan peli ei ala kulkea, vaikka miestä on kokeiltu vaikka minne. Kolmosketjukomennus alkaa lähestyä, tosin sitten menee pian kolmosen(kin) peli sekaisin. Puhtaahkoin paperein pääsevät vain Elias, Pandolfo, Langenbrunner sekä erikoiskentissä pelanneet Arron Asham ja David Clarkson.
Runkosarjaa on jäljellä New Jerseyn osalta enää kahden pelin verran ja vastaan tulevat konferenssin ykkönen ja kakkonen eli Detroit ja Nashville. Eli nyt on korkea aika saada peli uomiinsa kevään tärkeimpien pelien lähestyessä. Ensi viikko näyttää, kuinka tässä onnistutaan!
keskiviikkona, tammikuuta 30, 2008
29.1.2008 Los Angeles Kings - NJ Devils 2-3 (1-1, 0-0, 1-2)
Kingsin ja Devilsin välinen viikonloppukierroksen peli pelattiin jo tiistai-iltana johtuen lähinnä vieraiden aikataulullisista ongelmista. Kotijoukkueelle täytyykin siksi esittää erityiskiitos siitä, että peliaika järjestyi nopeasti tarjoamistani sangen pienistä aikaikkunoista huolimatta.
Ottelu pelattiin myöhäisotteluna täpötäydessä Staples Centerissä ja se alkoi pirteästi. Jotakin kuitenkin tapahtui ja mitä pidemmälle peli eteni, sitä enemmän pelaajat kipsaantuivat. Lopulta peli oli niin jäykkää, että ottelun jälkeisessä lehdistötilaisuudessa managerit alkoivat yksissä tuumin suunnitella illan otteluun pohjautuvaa elokuvaa, jonka nimeksi tulisi "Pelko ja yliyrittäminen". Asian tiimoilta otettaneen yhteyttä Markus S*liniin (nimi muutettu käräjä*ikeuden mä*räyksestä).
1. erä
Ottelu alkoi vierasjoukkueen hienoisesti hallitessa tapahtumia. Peli aaltoili vauhdikkaasti päästä toiseen ja avoimia tilanteita syntyi, mutta ilman tulosta. Juuri kun pelin toinen minuutti oli täyttymässä, hyökkäsi vieraiden vaarallinen kolmosketju varsin organisoidusti isäntien alueelle ja hetken hakemisen jälkeen Sergei Brylin käänsi syötön ovelasti maalin "väärälle" nurkalle, jonne juuri luisteli Jay Pandolfo, joka sai napauttaa kiekon aika lailla tyhjiin.
Tämän jälkeen ottelu alkoi pikku hiljaa tasaantua ja kun erän puoliväli oli ylitetty, voi sanoa otteen siirtyneen kotijoukkueelle. Useammankin kerran Kings-hyökkääjät pääsivät ylivoimahyökkäyksiin tai jopa läpiajoihin, mutta jos Martin Brodeur ei torjunut, niin kiekko lauottiin yli tai ohi maalista. Samanlaista viimeistelytaitoa nähtiin myös harvenevissa vastahyökkäyksissä LaBarberan maalin tuntumassa. Lopulta ajassa 8.36 Kopitar iski isännät tasoihin kaukaa ammutulla onetimerlaukauksella tolpan juureen, syöttäjänä Nagy. Maalin edessä haahuili maskia tekemässä ja mahdollisesti jopa Brodeuria tönimässä oma mies, nuori puolustaja Johnny Oduya (ruåttalainen, prkl!).
Laukaukset erässä vieraille 4-5, ei jäähyjä.
2. erä
Vieraat pyrkivät saamaan otteen takaisin itselleen heti erän alussa, mutta Kings kesti. Erän edetessä ranteet alkoivat jäätyä puolin ja toisin ja lopulta erän ainoaksi tilastomerkinnäksi jäi vieraiden Brian Giontan kaksiminuuttinen huitomisesta. Laukaukset vieraille 4-7.
3. erä
Erää ei ollut pelattu kuin runsaat puoli minuuttia, kun Devils pelasi kiekkoa taaksepäin keskialueella. Puolustaja ei kuitenkaan saanut lujaa syöttöä kiinni, vaan kiekko meni ränniin ja aina toiseen laitaan asti, josta sen ehti nappaamaan kotijoukkueen Dustin Brown. Mies ajoi kiekon kanssa maalille ja ohitti helposti surullisen yksinäisen oloisen Brodeurin. Vierasjoukkueen peli sekosi tämän nopean ja epäonnisen maalin takia pahoin, mutta Devilsin kannattajien onneksi ei lopullisesti.
Kun minkäänlaiset kuviot eivät tuntuneet onnistuvan, otti Patrik Elias aloitteen omiin käsiinsä ja riisti kiekon keskialueella. Mies toi kiekon isännän ottein Kingsin puolustusalueelle, ajautui ensin kulmaan, otti siellä vastaan parin äijän taklaukset ja pujottautui sitten maalille ja toimitti pelivälineen Los Angelesin maaliin rystylaukauksella. Peli oli tasan ajassa 23.13 eikä maaliin mitenkään voinut löytää syöttäjiä (tai no, ennen vanhaan kun Wayne G vielä pelasi, olisi hänelle varmaan annettu tuostakin syöttöpiste, varsinkin jos olisi pelannut maalin tehneessä joukkueessa...).
Ajassa 24.52 isäntien sankarina hetken paistatelleelle Brownille vihellettiin rangaistus koukkaamisesta. Mies ehti istua laatikossa puolentoista minuuttia odottamassa poispääsyä, kunnes se tarjoutui hänelle aivan liian aikaisin. Brodeur avasi pelin ykkösylivoimasta paikan saaneelle Jamie Langenbrunnerille. "Langs" toi kiekon yli keskialueen ja aina syvälle Kingsin puolustusalueelle asti. Etsittyään ensin turhaan tilaa vasemmalta hän lähti viivan kautta siirtymään oikeaan laitaan. Tässä vaiheessa kotijoukkueen neliö kuitenkin hajosi ja maalin edessä odottaneen Eliasin suuntaan aukeni syötön mentävä väylä. "Langs" pisti nopean kiekon kohti Eliasia ja tämä käänsi sen suoraan maalin ylänurkkaan.
Jäljellä olleiden kolmen ja puolen peliminuutin aikana Kings yritti kaikin keinoin tasoittaa peliä siinä kuitenkaan onnistumatta. Edes viimeisten 26 ylivoimapeli ei auttanut, vaan peli päättyi vieraiden niukkaan voittoon. Laukaukset viimeisessä erässä isännille 4-3, jäähyt LA 1x2 min, NJ 1x2 min.
Ottelu oli tosiaan luonteeltaan hyvin kaksijakoinen, alun iloinen ja avoin peli muuttui ottelun loppua kohden yhä enenevässä määrin väkinäiseksi puurtamiseksi. Syynä tähän oli osaltaan se, että onnistumisia ei esim. toisessa erässä tullut, mutta osaltaan varmasti myös se, että silmiinpistävän usein syötöt eivät menneet osoitteeseensa eivätkä onetimerit lähteneet aiotusti. Nämä ilmiöt johtivat siihen, että kiekkoa alettiin viedä maaliin väkipakolla.
Ottelun tähdistöön nimettiin ansaitusti Elias sekä kotijoukkueen laihahkoksi (?) lohduksi Kopitar ja Brown. Vieraiden onnistujiin lukeutuvat ylivoimassa kunnostautunut Langenbrunner sekä jarrukentän ikinuori Pandolfo, joka jatkaa uskomatonta kauttaan ollen nyt joukkueen sisäisen maalipörssin kakkosena 18 osumalla ja pistepörssissäkin kolmantena Eliasin ja Brylinin jälkeen. Risuja voisi halutessaan jakaa koko joukkueelle siitä, ettei laukauksia saada aikaiseksi tuon enempää (15), mutta antaa nyt olla. Täällä ei joukkuetta piiskata "väärin voitettu" -periaatteella, vaan ihan mielivaltaisesti.
Ottelu pelattiin myöhäisotteluna täpötäydessä Staples Centerissä ja se alkoi pirteästi. Jotakin kuitenkin tapahtui ja mitä pidemmälle peli eteni, sitä enemmän pelaajat kipsaantuivat. Lopulta peli oli niin jäykkää, että ottelun jälkeisessä lehdistötilaisuudessa managerit alkoivat yksissä tuumin suunnitella illan otteluun pohjautuvaa elokuvaa, jonka nimeksi tulisi "Pelko ja yliyrittäminen". Asian tiimoilta otettaneen yhteyttä Markus S*liniin (nimi muutettu käräjä*ikeuden mä*räyksestä).
1. erä
Ottelu alkoi vierasjoukkueen hienoisesti hallitessa tapahtumia. Peli aaltoili vauhdikkaasti päästä toiseen ja avoimia tilanteita syntyi, mutta ilman tulosta. Juuri kun pelin toinen minuutti oli täyttymässä, hyökkäsi vieraiden vaarallinen kolmosketju varsin organisoidusti isäntien alueelle ja hetken hakemisen jälkeen Sergei Brylin käänsi syötön ovelasti maalin "väärälle" nurkalle, jonne juuri luisteli Jay Pandolfo, joka sai napauttaa kiekon aika lailla tyhjiin.
Tämän jälkeen ottelu alkoi pikku hiljaa tasaantua ja kun erän puoliväli oli ylitetty, voi sanoa otteen siirtyneen kotijoukkueelle. Useammankin kerran Kings-hyökkääjät pääsivät ylivoimahyökkäyksiin tai jopa läpiajoihin, mutta jos Martin Brodeur ei torjunut, niin kiekko lauottiin yli tai ohi maalista. Samanlaista viimeistelytaitoa nähtiin myös harvenevissa vastahyökkäyksissä LaBarberan maalin tuntumassa. Lopulta ajassa 8.36 Kopitar iski isännät tasoihin kaukaa ammutulla onetimerlaukauksella tolpan juureen, syöttäjänä Nagy. Maalin edessä haahuili maskia tekemässä ja mahdollisesti jopa Brodeuria tönimässä oma mies, nuori puolustaja Johnny Oduya (ruåttalainen, prkl!).
Laukaukset erässä vieraille 4-5, ei jäähyjä.
2. erä
Vieraat pyrkivät saamaan otteen takaisin itselleen heti erän alussa, mutta Kings kesti. Erän edetessä ranteet alkoivat jäätyä puolin ja toisin ja lopulta erän ainoaksi tilastomerkinnäksi jäi vieraiden Brian Giontan kaksiminuuttinen huitomisesta. Laukaukset vieraille 4-7.
3. erä
Erää ei ollut pelattu kuin runsaat puoli minuuttia, kun Devils pelasi kiekkoa taaksepäin keskialueella. Puolustaja ei kuitenkaan saanut lujaa syöttöä kiinni, vaan kiekko meni ränniin ja aina toiseen laitaan asti, josta sen ehti nappaamaan kotijoukkueen Dustin Brown. Mies ajoi kiekon kanssa maalille ja ohitti helposti surullisen yksinäisen oloisen Brodeurin. Vierasjoukkueen peli sekosi tämän nopean ja epäonnisen maalin takia pahoin, mutta Devilsin kannattajien onneksi ei lopullisesti.
Kun minkäänlaiset kuviot eivät tuntuneet onnistuvan, otti Patrik Elias aloitteen omiin käsiinsä ja riisti kiekon keskialueella. Mies toi kiekon isännän ottein Kingsin puolustusalueelle, ajautui ensin kulmaan, otti siellä vastaan parin äijän taklaukset ja pujottautui sitten maalille ja toimitti pelivälineen Los Angelesin maaliin rystylaukauksella. Peli oli tasan ajassa 23.13 eikä maaliin mitenkään voinut löytää syöttäjiä (tai no, ennen vanhaan kun Wayne G vielä pelasi, olisi hänelle varmaan annettu tuostakin syöttöpiste, varsinkin jos olisi pelannut maalin tehneessä joukkueessa...).
Ajassa 24.52 isäntien sankarina hetken paistatelleelle Brownille vihellettiin rangaistus koukkaamisesta. Mies ehti istua laatikossa puolentoista minuuttia odottamassa poispääsyä, kunnes se tarjoutui hänelle aivan liian aikaisin. Brodeur avasi pelin ykkösylivoimasta paikan saaneelle Jamie Langenbrunnerille. "Langs" toi kiekon yli keskialueen ja aina syvälle Kingsin puolustusalueelle asti. Etsittyään ensin turhaan tilaa vasemmalta hän lähti viivan kautta siirtymään oikeaan laitaan. Tässä vaiheessa kotijoukkueen neliö kuitenkin hajosi ja maalin edessä odottaneen Eliasin suuntaan aukeni syötön mentävä väylä. "Langs" pisti nopean kiekon kohti Eliasia ja tämä käänsi sen suoraan maalin ylänurkkaan.
Jäljellä olleiden kolmen ja puolen peliminuutin aikana Kings yritti kaikin keinoin tasoittaa peliä siinä kuitenkaan onnistumatta. Edes viimeisten 26 ylivoimapeli ei auttanut, vaan peli päättyi vieraiden niukkaan voittoon. Laukaukset viimeisessä erässä isännille 4-3, jäähyt LA 1x2 min, NJ 1x2 min.
Ottelu oli tosiaan luonteeltaan hyvin kaksijakoinen, alun iloinen ja avoin peli muuttui ottelun loppua kohden yhä enenevässä määrin väkinäiseksi puurtamiseksi. Syynä tähän oli osaltaan se, että onnistumisia ei esim. toisessa erässä tullut, mutta osaltaan varmasti myös se, että silmiinpistävän usein syötöt eivät menneet osoitteeseensa eivätkä onetimerit lähteneet aiotusti. Nämä ilmiöt johtivat siihen, että kiekkoa alettiin viedä maaliin väkipakolla.
Ottelun tähdistöön nimettiin ansaitusti Elias sekä kotijoukkueen laihahkoksi (?) lohduksi Kopitar ja Brown. Vieraiden onnistujiin lukeutuvat ylivoimassa kunnostautunut Langenbrunner sekä jarrukentän ikinuori Pandolfo, joka jatkaa uskomatonta kauttaan ollen nyt joukkueen sisäisen maalipörssin kakkosena 18 osumalla ja pistepörssissäkin kolmantena Eliasin ja Brylinin jälkeen. Risuja voisi halutessaan jakaa koko joukkueelle siitä, ettei laukauksia saada aikaiseksi tuon enempää (15), mutta antaa nyt olla. Täällä ei joukkuetta piiskata "väärin voitettu" -periaatteella, vaan ihan mielivaltaisesti.
lauantaina, tammikuuta 26, 2008
25.1.2008 NJ Devils - Washington Capitols 8-5 (2-2, 4-3, 2-0)
Alkuviikolta viikonlopulle siirretty Devilsin ja Capitolsin välinen ottelu pelattiin perjantai-iltana New Jerseyssä. Peli oli varsin avointa ja maaleja syntyi enemmän kuin omiksi tarpeiksi.
1. erä
Peliä pelattiin varsin tunnustellen aina siihen saakka, kun isäntien Johnny Oduya otti vieraiden Bäckströmiä epähuomiossa vähän korkealla mailalla ja sai heti neliminuuttisen. Pian sen jälkeen vieraiden Nylander törkeili itselleen kakkosen ja sitten alkoi soida. Vieraiden Gordon iski kaksi kertaa alle puolessa minuutissa. Onneksi kuitenkin myös kotijoukkue heräsi ja ajassa 7.06 Travis Zajac teki tärkeän kavennusmaalin vahvalla yksilösuorituksella. Minuuttia myöhemmin Patrik Elias nosti kotijoukkueen tasoihin alivoimalla. Laukaukset vieraille 2-7, jäähyt NJ 1x4 min, WSH 2x2 min.
2. erä
Noin puolentoista minuutin pelin jälkeen Elias nosti isännät johtoon. Sitten koittikin isäntien ja etenkin Martin Brodeurin musta hetki. 24 sekuntia Devils-maalin jälkeen vieraat tasoittivat ja 8 sekuntia myöhemmin he olivat johdossa. Tässä tilanteessa Brodeuria oltiin jo ottamassa pois maaliltaan, mutta sitten valmennusjohdon muistui mieleen karvaat kokemukset Dallas-ottelusta ja Martin sai jäädä. Kevin Weekes sai jatkaa "pullaa ja voita" -kuuriaan joukkueen tiloissa. Erän jälkimmäisellä puoliskolla Devils teki kolme lisämaalia Capitolsin yhtä vastaan, joten tilanteessa 6-5 lähdettiin toiselle erätauolle. Devilsin maaleista vastasivat Zach Parise, Jamie Langenbrunner ja Sergei Brylin, vieraiden maalin teki Ovechkin. Langenbrunnerin maali oli myös ns. pikamaali, vain 12 sekuntia tasoituksen jälkeen syntynyt ja lisäksi nollakulmasta lauottuna aiheutti Kölzigille vaihtokomennuksen. Laukaukset 5-7, jäähyt NJ 1x2 min, WSH ei jäähyjä.
3. erä
Viimeisessä erässä Brodeur alkoi yllättäen torjua vetoja ja torjuikin lopulta kaikki vastustajan yritykset. Kun erän yhdeksännellä minuutilla kotijoukkueen Brian Gionta ja Brylin iskivät vielä maalin mieheen, päättyi peli isäntien 8-5 -voittoon. Laukaukset 3-7 vieraille, jäähyt NJ 1x2 min, WSH 1x2 min.
Takkuileva alku kääntyi tällä kertaa parempaan pelin edetessä. Brodeur hoiti kolmannen erän niin hyvin, että on suuresti mahdollista, että kaksi ensimmäistä erää pyyhkiytyvät tyystin pois muistista. Tähdistöön ei kuitenkaan tällä myöhäisellä parannuksella enää vääntäydytty.
Kotijoukkueen sankareiksi nousivat kaksi maalia tehneet Brylin (VoM) ja Elias sekä nuori puolustajalupaus Andy Greene kolmella maaliin johtaneella syötöllään. Greene on pelannut kaikki tämän kauden pelit ja oli tähän mennessä koonnut kuusi syöttöpistettä ja nyt siis sai siihen puolet lisää yhdessä ottelussa. Toinen, hieman kyseenalaisempi parantaja oli Johnny Oduya, joka edellisissä 17 pelaamassaan ottelussa ei ollut saanut yhtään rangaistusta ja hankki nyt kuusi minuuttia yhdessä pelissä.
Pelin viralliseen tähdistöön nousivat Brylin, Greene ja Capitolsin Gordon.
1. erä
Peliä pelattiin varsin tunnustellen aina siihen saakka, kun isäntien Johnny Oduya otti vieraiden Bäckströmiä epähuomiossa vähän korkealla mailalla ja sai heti neliminuuttisen. Pian sen jälkeen vieraiden Nylander törkeili itselleen kakkosen ja sitten alkoi soida. Vieraiden Gordon iski kaksi kertaa alle puolessa minuutissa. Onneksi kuitenkin myös kotijoukkue heräsi ja ajassa 7.06 Travis Zajac teki tärkeän kavennusmaalin vahvalla yksilösuorituksella. Minuuttia myöhemmin Patrik Elias nosti kotijoukkueen tasoihin alivoimalla. Laukaukset vieraille 2-7, jäähyt NJ 1x4 min, WSH 2x2 min.
2. erä
Noin puolentoista minuutin pelin jälkeen Elias nosti isännät johtoon. Sitten koittikin isäntien ja etenkin Martin Brodeurin musta hetki. 24 sekuntia Devils-maalin jälkeen vieraat tasoittivat ja 8 sekuntia myöhemmin he olivat johdossa. Tässä tilanteessa Brodeuria oltiin jo ottamassa pois maaliltaan, mutta sitten valmennusjohdon muistui mieleen karvaat kokemukset Dallas-ottelusta ja Martin sai jäädä. Kevin Weekes sai jatkaa "pullaa ja voita" -kuuriaan joukkueen tiloissa. Erän jälkimmäisellä puoliskolla Devils teki kolme lisämaalia Capitolsin yhtä vastaan, joten tilanteessa 6-5 lähdettiin toiselle erätauolle. Devilsin maaleista vastasivat Zach Parise, Jamie Langenbrunner ja Sergei Brylin, vieraiden maalin teki Ovechkin. Langenbrunnerin maali oli myös ns. pikamaali, vain 12 sekuntia tasoituksen jälkeen syntynyt ja lisäksi nollakulmasta lauottuna aiheutti Kölzigille vaihtokomennuksen. Laukaukset 5-7, jäähyt NJ 1x2 min, WSH ei jäähyjä.
3. erä
Viimeisessä erässä Brodeur alkoi yllättäen torjua vetoja ja torjuikin lopulta kaikki vastustajan yritykset. Kun erän yhdeksännellä minuutilla kotijoukkueen Brian Gionta ja Brylin iskivät vielä maalin mieheen, päättyi peli isäntien 8-5 -voittoon. Laukaukset 3-7 vieraille, jäähyt NJ 1x2 min, WSH 1x2 min.
Takkuileva alku kääntyi tällä kertaa parempaan pelin edetessä. Brodeur hoiti kolmannen erän niin hyvin, että on suuresti mahdollista, että kaksi ensimmäistä erää pyyhkiytyvät tyystin pois muistista. Tähdistöön ei kuitenkaan tällä myöhäisellä parannuksella enää vääntäydytty.
Kotijoukkueen sankareiksi nousivat kaksi maalia tehneet Brylin (VoM) ja Elias sekä nuori puolustajalupaus Andy Greene kolmella maaliin johtaneella syötöllään. Greene on pelannut kaikki tämän kauden pelit ja oli tähän mennessä koonnut kuusi syöttöpistettä ja nyt siis sai siihen puolet lisää yhdessä ottelussa. Toinen, hieman kyseenalaisempi parantaja oli Johnny Oduya, joka edellisissä 17 pelaamassaan ottelussa ei ollut saanut yhtään rangaistusta ja hankki nyt kuusi minuuttia yhdessä pelissä.
Pelin viralliseen tähdistöön nousivat Brylin, Greene ja Capitolsin Gordon.
lauantaina, tammikuuta 19, 2008
19.1.2008 San Jose Sharks - NJ Devils 4-7 (0-1, 2-2, 2-4)
Devils matkusti lauantai-illan peliin HP Pavilioniin taistelemaan tärkeistä pisteistä hankalan Sharks-joukkueen kanssa. Syksypuolen kohtaaminen oli tiukka, vaikka melko runsasmaalinen päättyen Devilsin 6-4 -voittoon ja samanlaista hurlumheitä pelättiin nytkin. Varsinkin Coloradon kanssa sellaisia pelejä on nyt pelattu jo neljällä kaudella ja aina ne osaavat olla yhtä väsyttäviä ja hermojaraastavia.
1. erä
Ottelun alussa molemmilla joukkueilla tuntui olevan pahasti jäykkyyttä ranteissa, sillä jos paikkoja tulikin, niin ne hukattiin huonoilla ratkaisuilla kerran toisensa jälkeen. Devils pyrki järkyttämään fyysisellä pelillä isäntien hyökkäyksenrakentelua ja ehkä osittain jopa onnistui yrityksessään tässä erässä.
Erän tilastotapahtumat pakkautuivat aivan sen viime minuuteille. Ajassa 8.23 Brian Gionta vei vieraat johtoon rystypujotuksella maalin edestä. Ja hetkeä myöhemmin Devilsin jäähypörssiä johtava Vitaly Vishnevski sai kakkosen koukkaamisesta. Siinä ne sitten olivatkin, laukaukset menivät vieraille selvästi 3-10.
2. erä
Toisen erän alku oli rauhallinen. Ainoa merkintä erän alussa oli kotijoukkueen Carlelle vihelletty rangaistus. Mutta sitten alkoi tapahtua.
Ajassa 14.13 Gionta vei vieraat kahden maalin johtoon ja sen jälkeen maaleja tehtiin vuorotahtiin niin, että vain runsaan kahden peliminuutin päästä 0-2 -maalista peli olikin 2-3. Isäntien maaleista vastasivat Setoguchi ja Michalek, Devilsin maalin iski Jay Pandolfo. Sitten tämä myräkkä loppui ja yli kolme ja puoli seuraavaa peliminuuttia mentiin ilman maaleja ja päädyttiin erätauolle. Laukaukset erässä 6-7 vieraiden hyväksi, jäähyt SJ 2x2 min, NJ ei jäähyjä.
3. erä
Kolmannen erän maalinteon aloitti Patrik Elias jo ensi minuutilla. Sitten mentiin taas hetki vuorovedolla, kunnes ajassa 24.36 kotijoukkueen maalivahti avasi hätäisesti nurkasta suoraan maalille Zach Parisen lapaan. Sidottunakin mies onnistui sysäämään kiekon maaliin ja vei Devilsin kolmen maalin johtoon. Sharksin ehdoton ykköspelaaja Marleau kavensi vielä sinnikkäällä yksilösuorituksella, mutta ajassa 27.43 Dainius Zubrus lopetti kotijoukkueen pyristelyn viimeistelemällä Devilsin seitsemännen ja ottelun viimeiseksi jääneen maalin. Laukaukset vieraille 5-7, jäähyt SJ 0 min, NJ 1x2 min.
Kun San Jose toisessa erässä sai maalinteon juonesta kiinni, peli muuttui jälleen maalintekokilpailuksi ainakin lyhyehköjen jaksojen ajaksi. Vaikka vieraat pysyivät koko ajan takaa-ajettavina, ei mieleen välillä voinut olla hiipimättä muisto parin pelin takaisesta Stars-pelistä, jossa toisen erän romahduksen takia kaveri päästettiin rinnalle ja ohi kolmen maalin johtoaseman jälkeen. Näin ei kuitenkaan tällä kertaa päässyt käymään, kiitos hieman maltillisemman puolustamisen.
Taklauspeli oli numeroiden valossa paremmin hallussa Devilsillä (22-40), mutta isäntien Marleauta ei taklauksilla horjutettu. Varsinkin toisen kahdesta tekemästään maalista mies teki täysin vieraiden kovistakin otteista välittämättä. Devilsin riveissä kolmosketju Pandolfo - Brylin - Langenbrunner esitti vähän samantyylistä peliä ja teki kaksi maaliaan puoliväkisin, vaikka hienon syöttöpelin päätteeksi.
Ottelun parhaana palkittiin Brian Gionta, joka teki 2 maalia ja tuntuu sopivan hyvin kakkosketjun keskusmieheksi, johon rooliin häntä on nyt alettu sovitella. Kolmosketjun Pandolfo sai kolmostähden, mutta koko kolmosketju olisi (taas) ansainnut maininnan. Hämmästyttävää on seurata esim. Sergei Brylinin tehokasta peliä, tänäänkin kolmosketjussa kaksi maalisyöttöä ja niinpä koko kauden tilastossa mies on aivan Eliasin kannoilla kakkosena.
1. erä
Ottelun alussa molemmilla joukkueilla tuntui olevan pahasti jäykkyyttä ranteissa, sillä jos paikkoja tulikin, niin ne hukattiin huonoilla ratkaisuilla kerran toisensa jälkeen. Devils pyrki järkyttämään fyysisellä pelillä isäntien hyökkäyksenrakentelua ja ehkä osittain jopa onnistui yrityksessään tässä erässä.
Erän tilastotapahtumat pakkautuivat aivan sen viime minuuteille. Ajassa 8.23 Brian Gionta vei vieraat johtoon rystypujotuksella maalin edestä. Ja hetkeä myöhemmin Devilsin jäähypörssiä johtava Vitaly Vishnevski sai kakkosen koukkaamisesta. Siinä ne sitten olivatkin, laukaukset menivät vieraille selvästi 3-10.
2. erä
Toisen erän alku oli rauhallinen. Ainoa merkintä erän alussa oli kotijoukkueen Carlelle vihelletty rangaistus. Mutta sitten alkoi tapahtua.
Ajassa 14.13 Gionta vei vieraat kahden maalin johtoon ja sen jälkeen maaleja tehtiin vuorotahtiin niin, että vain runsaan kahden peliminuutin päästä 0-2 -maalista peli olikin 2-3. Isäntien maaleista vastasivat Setoguchi ja Michalek, Devilsin maalin iski Jay Pandolfo. Sitten tämä myräkkä loppui ja yli kolme ja puoli seuraavaa peliminuuttia mentiin ilman maaleja ja päädyttiin erätauolle. Laukaukset erässä 6-7 vieraiden hyväksi, jäähyt SJ 2x2 min, NJ ei jäähyjä.
3. erä
Kolmannen erän maalinteon aloitti Patrik Elias jo ensi minuutilla. Sitten mentiin taas hetki vuorovedolla, kunnes ajassa 24.36 kotijoukkueen maalivahti avasi hätäisesti nurkasta suoraan maalille Zach Parisen lapaan. Sidottunakin mies onnistui sysäämään kiekon maaliin ja vei Devilsin kolmen maalin johtoon. Sharksin ehdoton ykköspelaaja Marleau kavensi vielä sinnikkäällä yksilösuorituksella, mutta ajassa 27.43 Dainius Zubrus lopetti kotijoukkueen pyristelyn viimeistelemällä Devilsin seitsemännen ja ottelun viimeiseksi jääneen maalin. Laukaukset vieraille 5-7, jäähyt SJ 0 min, NJ 1x2 min.
Kun San Jose toisessa erässä sai maalinteon juonesta kiinni, peli muuttui jälleen maalintekokilpailuksi ainakin lyhyehköjen jaksojen ajaksi. Vaikka vieraat pysyivät koko ajan takaa-ajettavina, ei mieleen välillä voinut olla hiipimättä muisto parin pelin takaisesta Stars-pelistä, jossa toisen erän romahduksen takia kaveri päästettiin rinnalle ja ohi kolmen maalin johtoaseman jälkeen. Näin ei kuitenkaan tällä kertaa päässyt käymään, kiitos hieman maltillisemman puolustamisen.
Taklauspeli oli numeroiden valossa paremmin hallussa Devilsillä (22-40), mutta isäntien Marleauta ei taklauksilla horjutettu. Varsinkin toisen kahdesta tekemästään maalista mies teki täysin vieraiden kovistakin otteista välittämättä. Devilsin riveissä kolmosketju Pandolfo - Brylin - Langenbrunner esitti vähän samantyylistä peliä ja teki kaksi maaliaan puoliväkisin, vaikka hienon syöttöpelin päätteeksi.
Ottelun parhaana palkittiin Brian Gionta, joka teki 2 maalia ja tuntuu sopivan hyvin kakkosketjun keskusmieheksi, johon rooliin häntä on nyt alettu sovitella. Kolmosketjun Pandolfo sai kolmostähden, mutta koko kolmosketju olisi (taas) ansainnut maininnan. Hämmästyttävää on seurata esim. Sergei Brylinin tehokasta peliä, tänäänkin kolmosketjussa kaksi maalisyöttöä ja niinpä koko kauden tilastossa mies on aivan Eliasin kannoilla kakkosena.
keskiviikkona, tammikuuta 16, 2008
16.1.2008 Philadelphia Flyers - NJ Devils 2-3 ja. (0-1, 1-1, 1-0, 0-1)
New Jerseyn uusi ja yskähtelevä vuosi jatkui Philadelphia Flyersin kourissa. Pelillinen ilme ei ollut edellisistä kompuroinneista juurikaan parantunut, mutta pelikurissa saattoi olla asteen parannus Dallas-otteluun verrattuna. Lopulta Devilsistä löytyi jopa jonkinlaista taistelutahtoakin, kun aivan ottelun lopussa ja jatkoajalla isäntäjoukkuetta vietiin kuin märkää lapasta.
1. erä
Ottelu alkoi tunnustellen, mutta jo ajassa 1.24 Sergei Brylin nappasi hyökkäyspään aloituksen itselleen ja vääntäytyi estelyistä piittaamatta maalintekoon. Tämän jälkeen kotijoukkue otti tarkasti sekä aloitukset että Devilsin pelaajat. Isännät veivätkin lopulta koko ottelun taklaukset selkeästi itselleen luvuin 37-29. Erässä nähtiin myös kaksi epäonnistunutta rangaistuslaukausta, joista ensimmäisen kävi suttaamassa joku isäntäjoukkueen hemppa ja toisen Devilsin John Madden. Laukaukset vieraille 3-5, jäähyt PHI 1x4 min (Briere teloi rumasti Maddenin puoleksi erää sairastuvalle), NJ 1x2 min.
2. erä
Erän kolmannella minuutilla kotijoukkueen Richards toi Flyersin tasoihin. Tässä tilanteessa mentiin erän puoliväliin saakka, kunnes avausmaalin tehnyt Brylin syötti Jay Pandolfon maalintekoon. Tämän jälkeen hiljennyttiin taas tasaiseen vääntöön, jonka rikkoi ainoastaan erän ainoa ja ottelun viimeinen jäähy, joka vihellettiin täysin käsittämättömästi Colin Whitelle. Laukaukset vieraille 5-7.
3. erä
Erää pelailtiin pitkästi ilman kohahduksia, ainoastaan kotijoukkueen hermostunut ja alituiseen ketjuja rukkaillut valmentaja piti yleisön hereillä. Lopulta nämä muunnokset ilmeisesti tuottivat tulosta, kun vajaat kaksi minuuttia ennen varsinaisen peliajan loppua Briere tasoitti pelin ja herätti kotiyleisön ja vierasjoukkueen. Erän loppu mentiin koko lailla yhtä maalia, mutta ilman tulosta. Laukaukset vieraille 3-6, ei jäähyjä.
Jatkoaika
Jatkoaika alkoi siitä mihin varsinainen peliaika päättyi. Devils vei ja Flyers sinnitteli. Kesken painostuksen kotijoukkueen Richards pääsi yksin läpi ja perässä luistellut Devils-hyökkääjä rikkoi häntä (ainakin tuomarin näkemyksen mukaan). Richardskaan ei onnistunut rangaistuslaukauksella kiekkoa maaliin toimittamaan, joten jatkoaika jatkui, kunnes ajassa 33.21 vieraiden kolmosketju ratkaisi pelin. Maalin rakensi Brodeurin syötön jälkeen parivaljakko Jamie Langenbrunner - Pandolfo jälkimmäisen saadessa kunnian viimeistellä voittomaalin takanurkalta Langenbrunnerin oikea-aikaisesta ja millintarkasta syötöstä. Laukaukset vieraille 1-3, ei jäähyjä.
Devilsin maalinteko oli tänään a)melko hukassa ja b)täysin kolmosketjun varassa. Pandolfo keräsi tehot 2+0 ja Brylin 1+1. Heidän lisäkseen vieraista pisteille pääsivätkin sitten ainoastaan Langenbrunner ja Brodeur tehoin 0+1. Kakkosketjun keskellä ensi kertaa kokeiltu Brian Gionta oli pirteä, mutta laukauksista puuttui tarkkuutta ja voimaa. Brodeur oli luotettava viime pelin romahduksen jälkeen.
Tämä selkeä pakkovoitto hoidettiin rimaa hipoen, eikä päänsilityksiä paljon jaella. Mutta eipä taida kuulua karjumistakaan paluumatkalla. Hyvä niin.
1. erä
Ottelu alkoi tunnustellen, mutta jo ajassa 1.24 Sergei Brylin nappasi hyökkäyspään aloituksen itselleen ja vääntäytyi estelyistä piittaamatta maalintekoon. Tämän jälkeen kotijoukkue otti tarkasti sekä aloitukset että Devilsin pelaajat. Isännät veivätkin lopulta koko ottelun taklaukset selkeästi itselleen luvuin 37-29. Erässä nähtiin myös kaksi epäonnistunutta rangaistuslaukausta, joista ensimmäisen kävi suttaamassa joku isäntäjoukkueen hemppa ja toisen Devilsin John Madden. Laukaukset vieraille 3-5, jäähyt PHI 1x4 min (Briere teloi rumasti Maddenin puoleksi erää sairastuvalle), NJ 1x2 min.
2. erä
Erän kolmannella minuutilla kotijoukkueen Richards toi Flyersin tasoihin. Tässä tilanteessa mentiin erän puoliväliin saakka, kunnes avausmaalin tehnyt Brylin syötti Jay Pandolfon maalintekoon. Tämän jälkeen hiljennyttiin taas tasaiseen vääntöön, jonka rikkoi ainoastaan erän ainoa ja ottelun viimeinen jäähy, joka vihellettiin täysin käsittämättömästi Colin Whitelle. Laukaukset vieraille 5-7.
3. erä
Erää pelailtiin pitkästi ilman kohahduksia, ainoastaan kotijoukkueen hermostunut ja alituiseen ketjuja rukkaillut valmentaja piti yleisön hereillä. Lopulta nämä muunnokset ilmeisesti tuottivat tulosta, kun vajaat kaksi minuuttia ennen varsinaisen peliajan loppua Briere tasoitti pelin ja herätti kotiyleisön ja vierasjoukkueen. Erän loppu mentiin koko lailla yhtä maalia, mutta ilman tulosta. Laukaukset vieraille 3-6, ei jäähyjä.
Jatkoaika
Jatkoaika alkoi siitä mihin varsinainen peliaika päättyi. Devils vei ja Flyers sinnitteli. Kesken painostuksen kotijoukkueen Richards pääsi yksin läpi ja perässä luistellut Devils-hyökkääjä rikkoi häntä (ainakin tuomarin näkemyksen mukaan). Richardskaan ei onnistunut rangaistuslaukauksella kiekkoa maaliin toimittamaan, joten jatkoaika jatkui, kunnes ajassa 33.21 vieraiden kolmosketju ratkaisi pelin. Maalin rakensi Brodeurin syötön jälkeen parivaljakko Jamie Langenbrunner - Pandolfo jälkimmäisen saadessa kunnian viimeistellä voittomaalin takanurkalta Langenbrunnerin oikea-aikaisesta ja millintarkasta syötöstä. Laukaukset vieraille 1-3, ei jäähyjä.
Devilsin maalinteko oli tänään a)melko hukassa ja b)täysin kolmosketjun varassa. Pandolfo keräsi tehot 2+0 ja Brylin 1+1. Heidän lisäkseen vieraista pisteille pääsivätkin sitten ainoastaan Langenbrunner ja Brodeur tehoin 0+1. Kakkosketjun keskellä ensi kertaa kokeiltu Brian Gionta oli pirteä, mutta laukauksista puuttui tarkkuutta ja voimaa. Brodeur oli luotettava viime pelin romahduksen jälkeen.
Tämä selkeä pakkovoitto hoidettiin rimaa hipoen, eikä päänsilityksiä paljon jaella. Mutta eipä taida kuulua karjumistakaan paluumatkalla. Hyvä niin.
maanantaina, tammikuuta 14, 2008
14.1.2008 Dallas Stars - NJ Devils 7-5 (1-4, 5-0, 1-1)
Nyt on aika New Jerseyn poikien ottaa pää pois sieltä, mihin Sundin ei paista ja herätä uuteen vuoteen. Dallasin vierailu sujui enemmän kuin mainiosti kokonaisen erän ajan ja sen jälkeen alkoikin vieraiden vaihtopenkin takana kalju hiota, kun alkoi Martin Brodeur / Kevin Weekes -show. Ensimmäisessä erässä mallikkaasti torjunut Brodeur olikin yhtäkkiä hukassa kuin peräkylän mummo Ideaparkissa eikä tilannetta auttanut se, että maalille vaihdettu Weekes toimi kuten sen mummon sokea äiti. Dallas vei ansaitusti pisteet, Devilsille jäi vain pitkä kotimatka.
1. erä
Ottelu alkoi isäntien tahdittamana, vanha herra Modano teki maalin vain minuutin pelin jälkeen vieraspuolustuksen ryhmittyessä ympärille ihailemaan. Mutta erän kolmannen minuutin lopulla Sergei Brylin iski alivoimamaalin Arron Ashamin tarkasta syötöstä. Nyt vuorostaan kotijoukkueen puolustus teki kunniakujaa. Sitten mentiinkin erän puoliväliin asti tasatilanteessa. Ajassa 5.01 Brylin iski toisen maalinsa, nyt täysin kentällisin Vitali Vishnevskin syötöstä. Erikseen on mainittava, että kun Vishnevski pelasi koko syyspuolen tehden vain yhden tehopisteen, niin nyt mies on saanut syöttömerkinnän kummassakin tämän vuoden peleistä. Kuitenkin mies pelasi kaikissa syksynkin peleissä.
Ajassa 9.18 kolmoskentän Jay Pandolfo jatkoi uskomatonta kauttaan tehden maalin Brylinin ja Jamie Langenbrunnerin syötöistä. Tämä maali oli todella komea, nopeilla syötöillä Pandolfo pelattiin vapaaksi vasempaan laitaan, kun koko Stars-kentällinen oli ryhmittyneenä oikealle kaistalle. Ja vielä erän niitiksi Brian Gionta iski Paul Martinin vapauttavasta syötöstä erän päätösnumeroiksi 4-1 ajassa 9.54. Laukaukset 5-9 Devilsille, jäähyt Stars 0 min, Devils 1x2 min.
2. erä
Erä alkoi ihan hyvällä mallilla, eikä ajassa 11.50 tullut Ribeiron rangaisuslaukauksesta syntynyt kavennusmaalikaan vielä pahemmin rivejä hetkauttanut, mutta sitten alkoi alamäki - tai oikeastaan voi puhua liioittelematta vapaasta pudotuksesta. Ajassa 14.05 Ribeiro 3-4, 14.13 Lehtinen 4-4 (Brodeur pois, Weekes tilalle), 15.33 Morrow 5-4 ja 15.45 Ribeiro 6-4 (Weekes pois merkinnöin 2 laukausta/0 torjuntaa, Brodeur takaisin). Tämän myräkän jälkeen oli Rooman rakentaminen aloitettava alusta. Mutta kun ei ollut rakentajia, niin ei tullut Roomaa eikä edes kanikoppia.
Erän (ja oikeastaan koko ottelun) lopun Stars pelasi viisaasti ja ah niin inhottavasti, että taisi Dallas-luotsi olla tarkkaan lukenut eilisen Vancouver-ottelun selostuksen. Kiekkoa pidettiin, pakiteltiin ja pistettiin keskialueelta roikkona päätyyn (ilman vaihtotarkoitusta). Tehokasta, tarkoituksenmukaista ja turhauttavaa. Laukaukset 7-6, jäähyt 0 min - 1x2 min.
3. erä
Viimeisessä erässä Devils yritti saada kavennusta, mutta ilman kiekkoa se oli turhan vaikeaa. Erän ensimmäisen maalin ja lopullisen niitin iski isäntien Morrow nollakulmasta Brodeurin suosiollisella avustuksella. Seitsemän sekuntia myöhemmin tullut Patrik Eliasin kavennusmaali ei enää lohduttanut jäädessään ottelun viimeiseksi osumaksi. Laukaukset 5-5, jäähyt 1x2 min - 0 min.
Tämä oli toivottavasti se tämän kauden kaikki-menee-mitä-maalin-suuntaankaan-vedetään -peli, joita joka kauteen on aina ainakin se yksi tullut. Kolmas kierros nyt joka tapauksessa alkoi kahdella tappiolla, joten nollaus on tehty ja matto vedetty alta ihan tehokkaasti. Nyt voi sitten joko pikku hiljaa koota itsensä tai vajota oikein kunnolla siihen tappioiden suohon, joka täällä New Jerseyssä on ennenkin imaissut syvyyksiinsä.
Plussia Brylinille ja kolmosketjulle sekä Vishnevskille, miinuksia Brodeurille ja kakkosketjulle sekä erikoispalkintona koko loppukauden mittainen lepoloma Kevin Weekesille.
1. erä
Ottelu alkoi isäntien tahdittamana, vanha herra Modano teki maalin vain minuutin pelin jälkeen vieraspuolustuksen ryhmittyessä ympärille ihailemaan. Mutta erän kolmannen minuutin lopulla Sergei Brylin iski alivoimamaalin Arron Ashamin tarkasta syötöstä. Nyt vuorostaan kotijoukkueen puolustus teki kunniakujaa. Sitten mentiinkin erän puoliväliin asti tasatilanteessa. Ajassa 5.01 Brylin iski toisen maalinsa, nyt täysin kentällisin Vitali Vishnevskin syötöstä. Erikseen on mainittava, että kun Vishnevski pelasi koko syyspuolen tehden vain yhden tehopisteen, niin nyt mies on saanut syöttömerkinnän kummassakin tämän vuoden peleistä. Kuitenkin mies pelasi kaikissa syksynkin peleissä.
Ajassa 9.18 kolmoskentän Jay Pandolfo jatkoi uskomatonta kauttaan tehden maalin Brylinin ja Jamie Langenbrunnerin syötöistä. Tämä maali oli todella komea, nopeilla syötöillä Pandolfo pelattiin vapaaksi vasempaan laitaan, kun koko Stars-kentällinen oli ryhmittyneenä oikealle kaistalle. Ja vielä erän niitiksi Brian Gionta iski Paul Martinin vapauttavasta syötöstä erän päätösnumeroiksi 4-1 ajassa 9.54. Laukaukset 5-9 Devilsille, jäähyt Stars 0 min, Devils 1x2 min.
2. erä
Erä alkoi ihan hyvällä mallilla, eikä ajassa 11.50 tullut Ribeiron rangaisuslaukauksesta syntynyt kavennusmaalikaan vielä pahemmin rivejä hetkauttanut, mutta sitten alkoi alamäki - tai oikeastaan voi puhua liioittelematta vapaasta pudotuksesta. Ajassa 14.05 Ribeiro 3-4, 14.13 Lehtinen 4-4 (Brodeur pois, Weekes tilalle), 15.33 Morrow 5-4 ja 15.45 Ribeiro 6-4 (Weekes pois merkinnöin 2 laukausta/0 torjuntaa, Brodeur takaisin). Tämän myräkän jälkeen oli Rooman rakentaminen aloitettava alusta. Mutta kun ei ollut rakentajia, niin ei tullut Roomaa eikä edes kanikoppia.
Erän (ja oikeastaan koko ottelun) lopun Stars pelasi viisaasti ja ah niin inhottavasti, että taisi Dallas-luotsi olla tarkkaan lukenut eilisen Vancouver-ottelun selostuksen. Kiekkoa pidettiin, pakiteltiin ja pistettiin keskialueelta roikkona päätyyn (ilman vaihtotarkoitusta). Tehokasta, tarkoituksenmukaista ja turhauttavaa. Laukaukset 7-6, jäähyt 0 min - 1x2 min.
3. erä
Viimeisessä erässä Devils yritti saada kavennusta, mutta ilman kiekkoa se oli turhan vaikeaa. Erän ensimmäisen maalin ja lopullisen niitin iski isäntien Morrow nollakulmasta Brodeurin suosiollisella avustuksella. Seitsemän sekuntia myöhemmin tullut Patrik Eliasin kavennusmaali ei enää lohduttanut jäädessään ottelun viimeiseksi osumaksi. Laukaukset 5-5, jäähyt 1x2 min - 0 min.
Tämä oli toivottavasti se tämän kauden kaikki-menee-mitä-maalin-suuntaankaan-vedetään -peli, joita joka kauteen on aina ainakin se yksi tullut. Kolmas kierros nyt joka tapauksessa alkoi kahdella tappiolla, joten nollaus on tehty ja matto vedetty alta ihan tehokkaasti. Nyt voi sitten joko pikku hiljaa koota itsensä tai vajota oikein kunnolla siihen tappioiden suohon, joka täällä New Jerseyssä on ennenkin imaissut syvyyksiinsä.
Plussia Brylinille ja kolmosketjulle sekä Vishnevskille, miinuksia Brodeurille ja kakkosketjulle sekä erikoispalkintona koko loppukauden mittainen lepoloma Kevin Weekesille.
sunnuntaina, tammikuuta 13, 2008
13.1.2008 NJ Devils - Vancouver Canucks 2-5 (0-2, 1-1, 1-2)
Koko joulutauon mittainen juonien punonta valui hiekkaan, kun sarjaohjelmasta poiketen ensimmäisenä vastaan tulikin Dallasin sijasta Sohon luotsaama Vancouver. Tähän otteluun olisi ollut paljon parempi lähteä myöhemmin ja samalta viivalta, vaan toisin kävi. Devilsillä oli takanaan kuukauden ja yhden päivän mittainen ottelutauko, Canucks lähti kolmanteen peliinsä kolmen päivän sisällä. Kyseisen lähtöasetelman vaikutus tuli selväksi pelin edetessä.
1. erä
Ottelun alussa pääroolin nappasi tuomari. Tämä kanadalaissyntyinen, pimeässä kasvatettu oikeudenjakajan irvikuva päätti pistää miestä jäähylle, ilmeisesti ottelupöytäkirja kaipasi merkintöjä. 53 sekunnin pelin jälkeen jäähylle passitettiin Travis Zajac. Seuranneessa aloituksessa lepakkotuomari kuuli Sergei Brylinin tehneen rikkeen ja nosti taas lapansa pystyyn. Ajassa 1.00 kiekko oli kotijoukkueen maalissa ja Brylin jäähyllä. Sergei kulutti jäähypenkkiä 45 sekuntia. Tämän jälkeen tuomari liimasikin kätensä taskunpohjiin saaden ne sieltä irti vain kerran, kun Pyatt taklasi rumasti kiekotonta Devils-pakkia.
Canucks vei erän noilla kahdella yv-maalilla, loput yli kahdeksan minuuttia erästä pelattiin koko lailla tasaisesti kummassakin päädyssä. Devilsin viimeistely ontui pahasti, ja ainakin kerran pelaajat hukkasivat varman maalipaikan, kun kädet jäätyivät juuri ratkaisevalla hetkellä. Laukaukset 5-8, jäähyt 2x2 min - 1x2 min.
2. erä
Erä alkoi jälleen Canucksin hallinnassa ja erän toisella minuutilla jompikumpi Sedin vei vieraat jo kolmen maalin johtoon. Vieraat pelasivat kiekkoa usein keskialueelta alaspäin lähes oman maalin taakse ja näin hallitsivat peliä Devilsin pelaajien yrittäessä epätoivoisesti päästä kiekkoon. Vajaa minuutti ennen erätaukoa isäntien Vitali Vishnevski toi kiekon vieraiden maalin nurkalle ja syötti toiseen aaltoon Jay Pandolfolle, joka ohitti Luongon hyvällä laukauksella. Ja heti maalin jälkeisestä aloituksesta isäntien Zach Parise hyökkäsi ahnaasti, mutta epäonnekseen ampui kiekon tolppaan. Laukaukset 4-8, ei jäähyjä.
3. erä
Kolmannessakin erässä Vancouver hallitsi kiekkoa. Vieraat pitivät kiekko milloin omalla alueellaan, milloin New Jerseyn alueella maalin takana tai kulmissa. Tällaisesta tilanteesta syntyi vieraiden neljäs maalikin. Kiekko tuotiin alueelle, pysäytettiin peli ensin viivan tuntumaan, sitten laitaan p-pisteen tasalle ja lopulta kulmaan. Kun puolustus ei siitä auennut, lähdettiin maalin taakse, josta syöttö maalille ja one-timer maaliin. Vielä kerran kotijoukkue tuli tuntumaan, kun Dainius Zubrus syötti Zajacin vapaaksi ja tämä ei erehtynyt, mutta ottelun viimeinen maali näki päivänvalon hetkeä myöhemmin ajassa 25.19, kun Kesler laukoi kiekon Brodeurin ohi. Kolmannessa erässä vieraiden peruuttelutaktiikka oli kovimmassa käytössä, sen kertovat laukauksetkin, jotka olivat isännille 6-2. Molemmat Canucksin laukaukset siis löysivät tiensä isäntien maaliin.
Ottelun loppupuolella jään pehmeneminen vaikeutti pelaamista ikävästi, vaikkei mitenkään ratkaisevasti.
Pelistä ei jäänyt paljonkaan hyvää käteen. Menestyäkseen Devilsin olisi varmastikin omaksuttava Taiteilijan parhaiten taitama ja nyt Sohonkin käyttämä totaalisen kiekonhallinnan taktiikka. Mutta koska managerien kapasiteettitasot ovat hyvinkin erilaisia, jäänee moinen ja siksi myös korkein menestys häipyväksi haaveeksi. Samoin katosi joulutauolla hallussa pidetty konferenssin kolmossija, joka vaihtui nelossijaksi, jonka senkin pitäminen tulee olemaan enemmän kuin hankalaa.
Uusiutunut bini ei vielä auennut suuntaan eikä toiseen, ainoastaan ketjukoostumukset ovat päin seiniä ja vaativat tulevissa peleissä valtavasti rukkaamista ennen pelin alkua.
1. erä
Ottelun alussa pääroolin nappasi tuomari. Tämä kanadalaissyntyinen, pimeässä kasvatettu oikeudenjakajan irvikuva päätti pistää miestä jäähylle, ilmeisesti ottelupöytäkirja kaipasi merkintöjä. 53 sekunnin pelin jälkeen jäähylle passitettiin Travis Zajac. Seuranneessa aloituksessa lepakkotuomari kuuli Sergei Brylinin tehneen rikkeen ja nosti taas lapansa pystyyn. Ajassa 1.00 kiekko oli kotijoukkueen maalissa ja Brylin jäähyllä. Sergei kulutti jäähypenkkiä 45 sekuntia. Tämän jälkeen tuomari liimasikin kätensä taskunpohjiin saaden ne sieltä irti vain kerran, kun Pyatt taklasi rumasti kiekotonta Devils-pakkia.
Canucks vei erän noilla kahdella yv-maalilla, loput yli kahdeksan minuuttia erästä pelattiin koko lailla tasaisesti kummassakin päädyssä. Devilsin viimeistely ontui pahasti, ja ainakin kerran pelaajat hukkasivat varman maalipaikan, kun kädet jäätyivät juuri ratkaisevalla hetkellä. Laukaukset 5-8, jäähyt 2x2 min - 1x2 min.
2. erä
Erä alkoi jälleen Canucksin hallinnassa ja erän toisella minuutilla jompikumpi Sedin vei vieraat jo kolmen maalin johtoon. Vieraat pelasivat kiekkoa usein keskialueelta alaspäin lähes oman maalin taakse ja näin hallitsivat peliä Devilsin pelaajien yrittäessä epätoivoisesti päästä kiekkoon. Vajaa minuutti ennen erätaukoa isäntien Vitali Vishnevski toi kiekon vieraiden maalin nurkalle ja syötti toiseen aaltoon Jay Pandolfolle, joka ohitti Luongon hyvällä laukauksella. Ja heti maalin jälkeisestä aloituksesta isäntien Zach Parise hyökkäsi ahnaasti, mutta epäonnekseen ampui kiekon tolppaan. Laukaukset 4-8, ei jäähyjä.
3. erä
Kolmannessakin erässä Vancouver hallitsi kiekkoa. Vieraat pitivät kiekko milloin omalla alueellaan, milloin New Jerseyn alueella maalin takana tai kulmissa. Tällaisesta tilanteesta syntyi vieraiden neljäs maalikin. Kiekko tuotiin alueelle, pysäytettiin peli ensin viivan tuntumaan, sitten laitaan p-pisteen tasalle ja lopulta kulmaan. Kun puolustus ei siitä auennut, lähdettiin maalin taakse, josta syöttö maalille ja one-timer maaliin. Vielä kerran kotijoukkue tuli tuntumaan, kun Dainius Zubrus syötti Zajacin vapaaksi ja tämä ei erehtynyt, mutta ottelun viimeinen maali näki päivänvalon hetkeä myöhemmin ajassa 25.19, kun Kesler laukoi kiekon Brodeurin ohi. Kolmannessa erässä vieraiden peruuttelutaktiikka oli kovimmassa käytössä, sen kertovat laukauksetkin, jotka olivat isännille 6-2. Molemmat Canucksin laukaukset siis löysivät tiensä isäntien maaliin.
Ottelun loppupuolella jään pehmeneminen vaikeutti pelaamista ikävästi, vaikkei mitenkään ratkaisevasti.
Pelistä ei jäänyt paljonkaan hyvää käteen. Menestyäkseen Devilsin olisi varmastikin omaksuttava Taiteilijan parhaiten taitama ja nyt Sohonkin käyttämä totaalisen kiekonhallinnan taktiikka. Mutta koska managerien kapasiteettitasot ovat hyvinkin erilaisia, jäänee moinen ja siksi myös korkein menestys häipyväksi haaveeksi. Samoin katosi joulutauolla hallussa pidetty konferenssin kolmossija, joka vaihtui nelossijaksi, jonka senkin pitäminen tulee olemaan enemmän kuin hankalaa.
Uusiutunut bini ei vielä auennut suuntaan eikä toiseen, ainoastaan ketjukoostumukset ovat päin seiniä ja vaativat tulevissa peleissä valtavasti rukkaamista ennen pelin alkua.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
