Metusalem Trophy New Jerseylle!

Tälle kaudelle kovalla kohulla ja uholla lanseerattu uusi, vaikkakin todellisuudessa aika vanha Metusalem Trophy löysi itselleen kodin jo varhaisessa vaiheessa kautta, kun pystistä ei yhtäkkiä enää ole kilvoittelemassa kuin New Jersey Devilsin valmentaja kuulapää. Haastajana palkintoa tavoitelleen Philly-valkun kausi päättyi kesken ilmeisesti sydän- tahi muuhun vastaavan vakavuusluokan halpaukseen. Jo ensimmäisen osaottelun jälkeen esineelle oli toki tehty tilaa Devilsin toimiston hyllyyn, sillä 9-4 -voittohan tarkoitti sitä, että palkinnon sijoituspaikan varmistuminen oli vain kättelyä vaille valmista kauraa. Nyt kättelykin jäi tekemättä, kun käteltävän käsi ei enää ole lämmin.

Kepeät mullat, otan pytyllisen (jos toisenkin) kummullasi!

New Jersey Devils - Detroit Red Wings, 25.10.2007

Seitsemännen kierroksen ottelussa Devils sai vieraakseen konferenssin ainoan puhtaan pelin joukkueen Detroitin. Ottelu pelattiin torstain myöhäisillassa.

Heti ensimmäisistä hetkistä alkaen pelissä oli säpinää ja vääntöä. Peli aaltoili päästä päähän ja maalille pyrittiin keinoja kaihtamatta. Ottelun avausmaali syntyi kuitenkin hieman nolosti, kun kotijoukkueen tähtimaalivahti Martin Brodeur avasi peliä yltiöpäisen rohkeasti kaukana maaliltaan. Kiekkoon ehti ensimmäisenä Pavel Datsyuk, joka suupaisi pelivälineen hitaasti mutta vääjäämättä tyhjään maaliin.
Erän lopussa isäntäjoukkueen Vitaly Vishnevski sai helpohkosti kaksiminuuttisen koukkaamisesta, mutta tämä ei Devilsiä masentanut, vaan puoli minuuttia myöhemmin kiekko löysi tiensä Dominik Hasekin vartioimaan maaliin Jay Pandolfon toimesta. Erikseen on mainittava loistavan esityön tehneen Karel Rachunekin osuus maalin syntyyn.

Toisen erän alussa helpon tuomion sai Red Wings ja sen puolustaja Brian Rafalski, kun tuomari vihelsi New Jerseylle rangaistuslaukauksen. Sen tuli suorittamaan ykkösketjun Sergei Brylin, ja hän onnistuikin harhauttamaan Hasekin ja viemään isännät johtoon. Johtoasema ei kuitenkaan kestänyt puolta minuuttiakaan, kun vieraiden Kris Draper jo tasoitti tilanteen 2-2 :een.
Neljän minuutin kohdalla ottelun ratkaisijaksi nousi Red Wingsien Daniel Cleary, joka väänsi vieraat väkisin johtoon. Erän loppupuolella vieraiden Datsyuk otti jäähyn, jota kotijoukkue ei kuitenkaan pystynyt hyödyntämään.

Kolmannessa erässä lähes samaan aikaan kuin toisessakin Cleary teki illan toisen maalinsa ja vei vieraat jo kahden maalin päähän. Devils tuli vielä peliin mukaan Hasekin lahjoittamalla maalilla, jonka Travis Zajac viimeisteli ylivoimalla ajassa 24.11. Mutta jo minuuttia myöhemmin vieraat olivat taas kahden maalin päässä, tällä kertaa maalin teki Jiri Hudler. Ja vaikka Patrik Elias tekikin kavennusmaalinsa lähes kolme minuuttia ennen ottelun loppua, ei Devils kuitenkaan päässyt kunnolla ahdistamaan tiukasti ja tarkasti puolustanutta Detroitia.

Ottelu oli - tappiosta huolimatta - kauden tähän mennessä paras peli Devilsiltä ja Devilsille. Myös vieraiden valmentaja kehui pelin olleen hyvätasoinen. Kamppailu oli kovaa ja tällä kertaa numerot kertovat pelistä aika totuudenmukaisesti, tasaista oli mutta lopulta parempi ja valmiimpi tiimi vei voiton.

New Jerseyn miehistöstä palkittiin yhdellä tähdellä nuori Travis Zajac, joka olikin kotijoukkueen ahkerin laukoja. Itse nostan esille myös jälleen hyvin pelanneen ykkösketjun Brylin-Elias-Zubrus, jonka kaikki jäsenet pääsivät taas tehopisteille. Karel Rachunek oli erinomainen molemmissa päissä. Ja sokerina pohjalla miinuslista, joka on erittäin lyhyt mutta painava. Richard Matvichukin hitaus alkaa ratkaista pelejä, tänä iltanakin hän oli kahdesti alimpana pelaajana aitiopaikalla katsomassa, kuinka kiekko iskettiin Brodeurin selän taakse. Fyysisyys ja kokemus eivät ole riittäviä avuja, jos vastustaja ajaa ohi vasemmalta ja oikealta hyökkäyksestä toiseen. Nyt alkaa olla aika katsastaa muita vaihtoehtoja, Rich saa istua penkin päähän tuppea puremaan.

TILASTOT:

Washington Capitols - New Jersey Devils, 21.10.2007

ICL:n kuudennen kierroksen ottelu, jossa Devils vieraili Capitolsin vieraana, pelattiin sunnuntain myöhäisillassa. Ottelu pelattiin normaalista poiketen osoitteessa 213.112.170.62, kun vakihalli oli päällekkäisvarausten takia käyttökelvoton. Tilapäisosoitteessa peli sujui ilman ongelmia, vain pienen hetken ajaksi jää pehmeni uhkaavasti, kunnes jäädytyslaitteisto jälleen ulvahti täydelle teholle ja siloitti jään.

Itse peli oli melko fyysistä, mutta puhdasta ja reilua hokia. Ottelun ensimmäinen tilastomerkintä tosin oli jäähy, joka vihellettiin kotijoukkueen Tom Potille koukkaamisesta jo reilun minuutin pelin jälkeen. Tätä ylivoimaa vieraat eivät pystyneet hyödyntämään, mutta kun jäähyn tappamisesta väsyneet pääkaupunkilaiset hakeutuivat vaihtoon, heitti Martin Brodeur lättykiekon suoraan keskialueella polkeneen Brian Giontan lapaan. Gionta ajoi väsyneenäkin ahnaasti maalille ja vippasi kiekon Brent Johnsonin ohi Washingtonin verkkoon. Ja vain kahdeksan sekuntia maalin jälkeen kilahti Milan Jurcinalla, joka otti ryntäysjäähyn. Tätä rangaistusta ei sitten kulunut kuin 34 sekuntia, kun Zach Parise kaivoi kiekon Capitols-maalin takaa ja syötti sen tarkasti maalille, jossa Sergei Brylin odotti lapa tiukasti jäässä. Ajassa 4.37 vieraat johtivat 2-0. Tämän jälkeen Capitols tiivisti rivejään ja ilmeisesti isäntien vaihtoaitiossa vaadittiin myös lisää kuria, koska jäähyilykin loppui kuin seinään.

Toinen erä oli huomattavasti ensimmäistä avoimempaa, miltei hurlumhei-kiekkoa, josta kertovat esim. laukauslukemat. Ensimmäisessä erässä kummallekin joukkueelle kirjattiin neljä laukausta kohti maalia, toisessa erässä lukemat olivat edelleenkin tasan, mutta nyt laukauksia oli yksitoista.
Erän puolivälissä isännille sattui niin sanotusti klassinen musta hetki, kestoltaan n. puolitoista minuuttia. Ajassa 5.19 Brylin iski maalin edestä illan toisen osumansa, 58 sekuntia myöhemmin Jay Pandolfo teki 4-0 -osuman ja ajassa 6.40 Patrik Elias vei vieraat jo viiden maalin johtoon. Ja taisi olla tässä vaiheessa, kun kotijoukkueen valmentaja armahti Johnsonia ja vaihtoi Kölzigin maalille.
Erän viimeisen maalin teki isäntien Chris Clark ajassa 7.56. Hän pääsi ajamaan suht' vapaasti maalille ja nosti kiekon ohi jäihin laittautuneen Brodeurin.

Kolmannessa erässä isännät jatkoivat hurlumhei-linjalla, kun taas vierailijoiden into alkoi jo laantua, kuten laukausluvut 11-6 kertovat. Tehdyn työn määrä ei tosin tässäkään erässä näkynyt tulostaululla, vaan vieraat lisäsivät johtoaan, tällä kertaa kakkosketjun toimesta. Zach Parise osui kahdesti, Travis Zajacin toimiessa molemmilla kerroilla esityön tekijänä. Ja ottelun viimeisen maalin iski sitten isäntien puolustaja Brian Pothier, joka blokkasi Colin Whiten purkukiekon omalla sinisellään ja purjehti läpi tyhjän kentän ohittaen Brodeurin varsin hallitusti.

Illan ottelu oli juuri sellainen peli, jossa toiselle onnistuu melkein kaikki ja toiselle ei lähes mikään. Martin Brodeur vieraiden maalilla toki osaltaan vaikutti tähän, mutta toisaalta parin onnistuneen suorituksen jälkeen Devils-pelaajat äityivät syöttelemään isäntien puolustuksen aivan sekaisin. Suhteellisen korkea onnistumisprosentti repäisi sitten lukemat totuutta rumemmiksi.

Illan palkitut pelaajat herättävät hieman kummastusta. Parise teki maalinsa kolmannessa erässä, kun peli alkoi jo vaikuttaa ratkenneelta, kun taas Brylin teki vieraiden toisen ja kolmannen eli voittomaalin. Ja Brodeurin 92:een noussut torjuntaprosentti ja kaksi maalisyöttöä jäivät myös huomiotta.

Vieraiden pelissä oli merkittävää se, että ensimmäistä kertaa tuntui nyt löytyneen toimiva ykkösketju, kun se pelasi koostumuksessa Brylin-Elias-Zubrus. Tähän mennessä muut ketjut ovat keränneet tehopisteet, mutta tämä ketju napsi kaksi tehopistettä mieheen (osan toki ylivoimalla). Kyseinen BEZ-ketju saikin valmentajalta heti lupauksen jatkosta.

TILASTOJA:








Kiitokset Iipelle pelistä ja pitkistä jälkiselvittelyistä!

New Jersey Devils - Philadelphia Flyers, 15.10.2007

Vain vajaa vuorokausi Nashvillessa pelatun pelin jälkeen oli aika pelata seuraava ICL-matsi, nyt kotihallissa. Vastaan asettui Dirty deedin valmentama Flyers, joka oikeassa elämässä on Devilsin suurin kiistakumppani (ehkä Ragsin kanssa) ja jota vastaan pelaaminen sytyttää ICL:ssäkin. Ja nyt lisäpanosta toi vielä vasta julistettu Metusalem Trophyn metsästys.

Ja hyvin tuntuikin pieni lisäpanos vaikuttavan kotijoukkueen peliin. Vähän liiankin innokkaasti tosin lähdettiin liikkeelle, kun Vitali Vishnevski otti huitomisrangaistuksen jo erän toisella minuutilla. Mutta ko. jäähy koituikin vieraiden kohtaloksi, toisin kuin olisi voinut odottaa. Ajassa 2.19 Jay Pandolfon voimakas karvaus pakotti vieraat rikkomaan häntä ja tuomari otti kovan linjan näyttäen epäröimättä rangaistuslaukauksen merkkiä. Pandolfo ei moisesta häkeltynyt, vaan pisti kiekon Eschen selän taakse. Tästä sen sijaan häkeltyi koko Philadelphian joukkue siinä määrin, että vain 22 sekuntia myöhemmin kiekko oli taas Flyersin maalissa, nyt sen toimitti sinne toinen alivoiman taitaja Segei Brylin Paul Martinin syötöstä. Ennen erän puoliväliä vieraat tulivat peliin mukaan Brieren maalilla, mutta ajassa 6.45 alkoi vieraiden surkea minuutti-neljäkymmentäkolme-sekuntinen, jonka aikana peli käytännöllisesti katsoen ratkesi, kun Devils tehtaili neljä maalia. Ensin iski Pandolfo illan toisensa, sitten Zubrus maalivahdin avustuksella (Esche lähti vaihtoon tässä kohtaa, tilalle Niittymäki), sitten Patrik Elias ja lopuksi Pandolfo (kuvassa keskellä) viimeisteli hattutempun. Tilanne ensimmäisen erän jälkeen siis 6-1.

Toisessa erässä ei maalia kauan odoteltu, Brian Gionta vei isännät jo kuuden maalin johtoon erän ensimmäisellä minuutilla. Mutta kuten usein käy yhden hurjan jälkeen, niin nytkin meno rauhoittui huomattavasti. Erän toisen maalin teki Gagne ja viimeisen jälleen Patrik Elias, joka survoi ylivoimalla maaliin niin kiekon, Niittymäen kuin itsensäkin. Maali oli kaikkea muuta kuin hidastuksen arvoinen, mutta syynsä sillekin voi löytää, sillä ajassa 14.06 Philadelphian poikien pinna katkesi, kun ensin Hartnell ajeli Colin Whiten kylmäksi Devilsin maalin edessä ja vain puolisen minuuttia myöhemmin Gagne hyökkäsi Eliasin kimppuun jälleen Devils-päädyssä. Elias pystyi peliä jatkamaan ja ilmeisesti törkeästä ryntäyksestä sisuuntuneena päätti tehdä maalin, maksoi mitä maksoi. Peli kahden erän jälkeen 8-2.

Kolmannessa erässä kotijoukkueen nälkä oli jo tyydytetty. John Madden tosin halusi myös nimensä alivoimamaalintekijöiden sarakkeeseen ja kävi tekemässä Devilsien viimeisen maalin ajassa 20.38. Maalin syöttäjäksi merkittiin Jay Pandolfo, joka siis keräsi ottelussa tehot 3+1 ja oli suorastaan tulessa. Mies myös pokkasi jo toisessa pelissä perätysten ottelun parhaan pelaajan pystin, melkoinen saavutus jarrukentän duunarilta! Erän alkupuoliskon aikana Briere ja Kapanen tekivät vielä maalin mieheen ja näin lopputulokseksi saatiin Devilsin 9-4 voitto.

Pandolfon takana mellastivat tosiaankin Patrik Elias kahdella maalilla sekä John Madden ja Dainius Zubrus tehoin 1+1. Tähtilistan kolmanneksi tosin nousi Pandolfon ja Eliasin perään Briere, joka sai myös tehot 2+0. New Jerseyn haalariosasto otti jälleen pelin ratkaisijan roolin tehden tehot 5+2, tosin siis kolme maaleista tuli alivoimalla. Elias nostaa ilahduttavasti päätään ykköskentässä ja johtaa sisäistä pistepörssiä, vielä ei tosin ole löytynyt rinnalle oikeita kavereita, vaan ykkösketju on vaihtunut joka peliin.

Seuraavana on taas vuorossa matkapeli, nyt tosin lähempänä, kun vierailukohteena on Washington D.C. ja isäntinä Capitols. Iipen suojatit ovat olleet aina hankalia vastustajia, joten jännityksellä viikonlopun peliä odotellaan. Ja ketjukoostumuksiakin pitää edelleen etsiä. Mutta Metusalem Trophysta on nyt otettu tukeva ote.

TILASTOT:

Nashville Predators - New Jersey Devils, 14.10.2007

Devilsin kauden kolmas peli pelattiin sunnuntai-iltana Nashvillessa. Isäntäjoukkue oli pääosiltaan tuttu Devils-valmentaja kuulapäälle, joka viime vuonna oli vielä Predatorsin luotsina, mutta koska Nashvillen uusi valmentaja oli puolestaan uppo-outo, ei joukkueen tuntemisesta ollut isompaa etua otteluun lähdettäessä.

Pelin alku oli tunnustelua ja vastustajan tarkkailua, eikä ensimmäisen eränpuolikkaan aikana tapahtunutkaan mitään kovin merkittävää. Mutta ajassa 5.45 New Jerseyn kakkosketjun nuorta keskushyökkääjää rikottiin läpiajossa ja tuomari vihelsi rangaistuslaukauksen. Zajac näytti kylmähermoisuutensa ja veivasi kiekon maaliin ohi Chris Masonin. Mutta ajassa 7.38 J-P Dumont ajoi väkisin Brodeurin maalille ja ujutti kiekon ohi Martinin tasoittaen matsin 1-1:een. Erän viimeisen minuutin jälkipuoliskolla Devilsin kolmosketju vei vieraat jälleen johtoon koko ketjun vahvalla hyökkäyspelaamisella. Voittomaaliksi jääneen osuman viimeisteli John Madden Sergei Brylinin nappisyötöstä.

Toisessa erässä vieraiden peli vapautui. Jo minuutin pelaamisen jälkeen Devils iski toisen rankkarimaalinsa, nyt tekijänä Patrik Elias. Erän loppupuolella Jay Pandolfo vei vieraat jo kolmen maalin johtoon nousten näin ottelun tehomieheksi. Tässä maalissa syöttäjänä oli Karel Rachunek. Toinen erä oli kaikkien indikaattorien mukaan vieraiden, myös laukaukset (4-8) kertovat tästä.

Kolmas erä oli taas rauhallisempaa peliä, isännät yrittivät kavennusta ilman tulosta ja ainoana maalinteossa onnistui Devilsin Zach Parise, joka nappasi keskialueella alas Vishnevskin (kuvassa) omalta alueelta purkaman roikkukiekon ja lirutti kiekon vielä kerran Masonin selän taakse.

Pelin jälkeisten teknisluontoisten ongelmien johdosta ottelun tähdistö jäi epäselväksi, mutta Pandolfo oli kiistatta ykköstähti ainoana monipistemiehenä (1+1). Jäähyjä vihellettiin tuttuun tapaan ainoastaan Devilsille, tällä kertaa kaksi kappaletta, yksi Zajacille ensimmäisessä ja yksi Giontalle kolmannessa erässä.

New Jerseyn kausi on alkanut nousujohteisesti, ensimmäisen pelin tappiota ovat nyt seuranneet kaksi voittoa, ensin jatkoajalla ja nyt varsinaisella peliajalla. Seuraavana vastaan tulee tuoreen ikämiessarjalaisen Dd:n opastamana Philadelphian rakas vihollinen Flyers, jonka kanssa ratkotaan normaaleiden sarjapisteiden lisäksi vastapaljastetun, mutta ajan patinoiman Metusalem Trophyn tulevan vuoden kotiosoite.

TILASTOT:

Pistepörssi ja maalivahtitilasto

Pistepörssi:












Maalivahtitilasto:

New Jersey Devils - Los Angeles Kings, 11.10.2007

ICL:ssä kaikki on paremmin. Tästä on osoituksena sekin, että Devils pääsi pelaamaan kotiavauksensa uudessa hallissaan jo kolmannella ottelukierroksella, kun toisaalla Devils joutuu reissaamaan liki kymmenen ensimmäistä peliään odotellessaan Prudential Centerinsä valmistumista. Kuinkahan nopeasti Olkiluodon ydinvoimala valmistuisikaan ICL:ssä... Mutta asiaan.

Levättyään toisella kierroksella Devils otti vastaan vieraita länsirannikolta kolmannen kierroksen ottelussaan torstai-iltana. Prun (kuten uutta areenaamme tuttavallisesti kutsutaan) jäälle luisteli PtG:n käskyttämä Kings Los Angelesista. Vierailla oli alla voitokas kauden avaus Philadelphiaa vastaan edellispäivältä, joten lähtökohdat olivat suotuisammat kuin Devilsillä, jonka kauden avaus edellissunnuntaina Buffalossa ei sujunut toivotusti. Maalinteko tuotti ongelmia ja puolustuksen tarkkuudessa oli toivomisen varaa.

Torstainen ottelu alkoi melko hidastempoisena ja tunnustelevana. Maalivahdit eivät joutuneet urakoimaan eikä ainakaan kotijoukkueen puolustuksella ollut joka vaihdon jälkeen silmämääräisesti arvioituna edes kunnolla hiki. Mutta sitten, erän puolivälissä alkoi tapahtua. Vierasjoukkueen ykkösnyrkki rakensi maalipaikan Mike Cammallerille, eikä tämä erehtynyt. Ja kun kahdeksan minuutin pelin jälkeen vieraiden kolmosketju karvasi kiekon Devilsin siniviivalla ja järjesti tekopaikan puolustajalupaus Jack Johnsonille, alkoi kotijoukkueen vaihtopenkin takana kylmä hiki kihota pintaan. Kotijoukkueen onneksi minuutti edellisestä maalista Dainius Zubrus sai keskelle pystysyötön Martin Brodeurilta, ajoi maalille Kings-puolustuksen estelyistä välittämättä ja napautti kiekon maaliin.

Toisen erän alussa kotijoukkue oli hereillä. Ensin Patrik Elias toi isännät tasoihin ja heti perään Zach Parise teki Travis Zajacin tarkasta syötöstä johtomaalin. Sitä onnea ei tosin kestänyt kahta minuuttia, kun Cammalleri teki illan toisensa ja tasoitti pelin. Erän lopussa kotijoukkueen Karel Rachunek sai jäähyn. Vain hetken ylivoiman jälkeen Devilsin Sergei Brylin sai kiekon ja pääsi keskeltä läpi. Tästä vierasjoukkueen maalivahti, nuori Bernier hermostui niin kovin, että meni oman maalinsa taakse piiloon. Brylin siirsi kiekon maaliin häiritsemättä piilosilla olijaa sen enempää. Mutta samalla ylivoimalla Dustin Brown tasoitti pelin jälleen vain viisitoista sekuntia ennen erän loppua. Cammalleri otti tästä maalista jo kolmannen tehopisteensä.

Kolmas erä oli maaliton. Laukausten valossa isännät hallitsivat erää hienokseltaan, mutta varsinaisia tekopaikkoja ei kummallekaan joukkueelle siunaantunut.

Jatkoajalla vieraat painoivat todella lujaa päälle ja saivat myös loistavan tekopaikan, jonka Brodeur kuitenkin torjui oikea-aikaisella ulostulollaan. Noin minuutin pyörityksen jälkeen Devils sai kiekon hallintaansa ja pystyi rauhoittamaan peliä. Ehkä Kingsille oli äskeisestä painostuksesta jäänyt hyökkäysvaihde päälle, sillä ajassa 1.41 jatkoaikaa Patrik Elias pääsi suhteellisen vapaasti ajamaan maalille kiekon kanssa ja nostamaan sen ohi jäihin heittäytyneen maalivahdin.

Vaikka jatkoaikamaalin tekijä hurmaa aina tähdistöraadin, oli ottelun "oikea" herra ja hidalgo vierasjoukkueen Mike Cammalleri. Elias nousi tosin esiin tärkeimmällä hetkellä. Puolustus ja maalivahdit eivät päässeet loistamaan, sen verran paljon maaleja sen verran vähillä laukausmäärillä ottelussa tehtiin. Kolmostähden Eliasin ja Cammallerin takana pokkasikin Kingsin Dustin Brown (1+2).

Joitakin edistysaskeleita avausmatsista oli otettu, mutta paljon on edelleen tehtävää, jotta peli saataisiin sille tasolle, että Devils kamppailisi pisteistä useamminkin kuin joka toisessa pelissä. Ketjukoostumuksetkin ovat edelleen haussa, nyt ykkösen oikeassa laidassa pääsi kokeilemaan Brylin. Maalinsa mies teki kuitenkin alivoimalla, joten ykkösketjun paikkaan mies ei tässä pelissä varsinaisesti kiinnitystä ottanut. Eipä kyllä myöskään paikkaansa sössinytkään. Pähkäily jatkuu...

Seuraavaksi on vastassa Nashville, mielenkiintoinen matsi siis tulossa. Ja saanpahan haettua stetsonini, se kun ei mahtunut muuttokuormaani keväällä...

TILASTOT:

Buffalo Sabres - New Jersey Devils, 7.10.2007

Kausi alkoi vierasottelulla VL:n Sabresia vastaan. Vastustaja oli tuttu ja pelätty, pre-seasonilla VL oli useaan otteeseen näyttänyt, että Buffalossa on harjoiteltu kovaa ja suunnitelmallisesti. Voitot harjoitusmatseista olivat selkeästi Buffalon hyväksi, mutta se ei toki tarkoittanut sitä, että otteluun olisi lähdetty pää painuksissa, vaan päinvastoin eli hereillä ja tietoisena vastustajan vaarallisuudesta.

Peli alkoi Devilsin kannalta erinomaisesti. Buffalon puolustus pelasi lepsusti omalla siniviivallaan ja Patrik Elias jyräsi pakin ja nappasi kiekon. Tshekki ajoi röyhkeästi maalille, mutta ei onnistunut maalinteossa. Ryan Millerin torjunnasta kiekko jäi kuitenkin pyörimään tyhjän maalin edustalle ja paikalle ehtinyt Brian Gionta (kuvassa) sai kunnian tehdä kauden ensimmäisen Devils-maalin ajassa 0.35.

Vain runsaat kaksi minuuttia myöhemmin John Madden lisäsi New Jerseyn johtoa hieman onnekkaastikin, kun hän sai kiekon Colin Whitelta aivan maalin nurkalle täyteen vauhtiin. Kaatuessaan mies tyrkkäsi kiekon ohi Millerin, joka ei taaskaan onnistunut vangitsemaan edessään pomppinutta pelivälinettä. VL ei moista enää katsellut, joten Millerin visiitti maalille jäi ranskalaiseksi, kun verkolle tunki varsinainen ranskalainen (no, ranskankielinen ainakin), Jocelyn Thibault. Ilmeisesti miehen tulo maalille oli shokki Buffalon puolustajille, koska koko pakisto nielaisi rautakangen ja alkoi puolustaa ryhdikkäästi omaa maaliaan. Myös hyökkääjät osallistuivat talkoisiin haukaten ainakin lapionvarren verran, joten yhtäkkiä Sabres-maalin edessä ei ollutkaan enää tilaa edes sanoa kiekko, saati sitten laittaa sellaista maaliin.

Devilsin valmennusjohdon osaaminen on tunnetusti ollut puutteellista nimenomaan tiukan ja paikkaa pelaavan puolustuksen purkamisessa, joten maalinteko loppuikin kauden avausottelussa lyhyeen, siksi kärsivällisesti ja huolellisesti jaksoi Sabres maalinedustansa pitää. Kotijoukkue alkoi sen sijaan hivuttautua mukaan peliin. Buffalon avausmaali tuli erän loppupuolella, kun Martin Brodeurin huonon sijoittautumisen seurauksena Paetsch pääsi vippaamaan kiekon lähes tyhjiin.

Toinen erä oli tarkkaa punnerrusta, kunnes ajassa 16.14 Devilsin pelaajat jäivät odottelemaan paitsiovihellystä. Sitä ei kuitenkaan kuulunut, vaan kotijoukkue pääsi kaivamaan irtokiekon Brodeurin maalin takaa. Maalin edessä päivysti Jochen Hecht, joka sai kaikessa rauhassa laittaa kiekon maaliin tarkan syötön jälkeen. Tämä oli erän ainoa tilastotapahtuma.

Kolmannessa erässä mailaa puristettiin puolin ja toisin ja puolustuksessa pelattiin varman päälle. Tämä teki pelistä katkonaista. Buffalo sai pidettyä puolustuksensa paketissa läpi erän, kun taas Devilsin eväät levisivät ajassa 27.46, jolloin Hecht-Pominville -kaksikko iski toistamiseen. New Jerseyn puolustusalue kaikui tyhjyyttään, kun Hecht ajoi vasenta kaistaa alueelle. Yksinäinen Devils-pakki yritti peittää linjoja mutta turhaan, sillä Hechtin syöttö löysi oikealta P-pisteeltä Pominvillen, joka tälläsi matalan vedon Brodeurin maalin etunurkkaan. Tämän jälkeen ei Devilsin auttanut kuin ottaa aikalisä ja yrittää tasoitusta vaikka väkisin. Ja senhän tietää, mihin se johtaa; 40 sekuntia ennen päätössummeria Afinogenov pääsi yksin läpi, ajoi päin Brodeuria ja kaatuessaan uitti kiekon hänen ohitseen. Sen pituinen se.

TILASTOT:

Rosterin kokoonraapimisen syyhyttävä ihanuus

Päivä aikaa kauden viralliseen alkuun ja muutama päivä kauden avausotteluun. Pitäisi hioa ja viimeistellä, punnita ja testata - mutta ei. Viime treenikerran jälkeen joukkueeseen on jostakin (työvoimatoimisto?) tupsahdellut uusia nimiäkin - eikä ikävä kyllä kovin isoja sellaisia, vai mitä pitäisi ajatella paitaan numero 49 pukeutuneesta Rod Pelleystä? Ei kai parane ajatella mitään, sen kuin tyrkkää jannun kaukaloon ja katsoo, mitä se alkaa siellä touhuta. Jos touhu ei liity mitenkään jääkiekkoon, pitää komentaa se pois laatikosta ja jos se ei tule, pitää lähettää joku "noutamaan" se. Sitä vartenhan ne "noutajat" rosterissa on, vai kuinka?

Arron Asham on yksi Devilsien mielenkiintoisista hankinnoista Rachunekin, Vishnevskin ja Zubrusin ohella. Kukaan ei ole menetettyjen tähtien suuruinen, mutta kaikki on hankittu omaan, tiettyyn rooliinsa joukkueen pelitapaan sopivina. Asham on ehdolla chk-lineen ja alivoimakentälliseen, ja mikäli edellisvuosiin on mitenkään uskomista, juuri sieltä nousevat minun joukkueideni sankarit. Varsinkin ensimmäisen kauden Påhlsson (?) ja viime kauden Nichol nostavat tipan silmäkulmaan. Hyviä äijiä, inhottavia.

Devils taitaa taas asettaa minut vaikean tehtävän eteen. Selkeitä tähtiä porukassa on nipin napin yhden kentällisen täytteeksi, mutta sen kaksikon takana onkin sitten niin suuri ja tasainen joukko hyviä pelimiehiä, että aina joku jää penkille. Hoh, kai tässä pitää alkaa peluuttaa pelaajia vastustajan mukaan - ja itse on kaikki skoutattava. Kaikki pitää tehdä itse...