Predaattorit ja tuomarilinja

Kauden alun perusteella tuomarilinja sopii hyvin Nashvillen joukkueelle. Neljässä pelissä Predatorsille on vihelletty yhdeksän rangaistusta, joista kaksi "isoa". Jäähytilaston kärjessä keikkuvat J-P Dumont ja Martin Erat kuudella rangaistusminuutilla. Jostakin syystä Dumont on ottanut eniten jäähyjä, kolme kappaletta, yhden huitomisesta, yhden kampituksesta ja yhden koukkaamisesta. Miestä ei kuitenkaan ole peluutettu erityisen aggressiivisessa roolissa. Myös tästä syystä Dumontille sovitellaan nyt paikkaa kakkosketjusta. Kokeilu sujui sen suhteen hyvin, että mies palkittiin ottelun parhaana heti ensimmäisellä kerralla ottelussa Buffaloa vastaan. Sikäli kaikki ei mennyt ihan putkeen, että mies otti jäähyn tässäkin ketjukoostumuksessa.

Puolustajista jäähyllä ovat käyneet Dan Hamhuis, Ryan Suter ja Kimmo Timonen kerran mieheen. Nashvillen pakisto ei tunnukaan kovin jäähyherkältä, joskaan ei kovin voimakkaalta ja taklaavaltakaan.

Vastustajille on neljässä pelissä vihelletty 12 kaksiminuuttista eikä yhtään nelosta. Senkin puoleen tilanne on toistaiseksi outo, ainakin kun vertaa edelliskauden New Jerseyhin, että vastustaja on kärsinyt peleissä enemmän jäähyjä. Ylivoimapeli ei ole Nashvilleltä sujunut mitenkään loistokkaasti prosentin ollessa kuitenkin ihan kelvollinen 33. Jäähyntappoprosentti osoittaa yhden vanhan ongelman olemassaolon jatkuvan, sillä pk% on vain 62,5. Tosin tuohon on lisättävä, että Nashville on kuitenkin tehnyt enemmän maaleja alivoimalla, kuin päästänyt (5-3).

Tämä analyysi osoittaa, ettei treeneissä kuitenkaan tarvitse lisätä yv- ja av-harjoittelua. Läpiajoja ja manumokkea vaan, sillä hyvä tulee.

Kenellä kulkee, kenellä ei - 3 ottelua takana

Kulkee:
David Legwand - 3 ottelua, 5 maalia
Jason Arnott - 3 ottelua, 4 maalia
Paul Kariya - 3 ottelua, 7 pistettä (3+4)
Tomas Vokoun - 3 ottelua, torjuntaprosentti 69
Dan Hamhuis - 3 ottelua, 2 pistettä (1+1)

Ei niin kulje:
J-P Dumont - 3 ottelua, 0+2 tehopistettä, 4 jäähyminuuttia
Kimmo Timonen - 3 ottelua, 0 pistettä
Marek Zidlicky - 3 ottelua, 0 pistettä
Steve Sullivan - 3 ottelua, 0+2 tehopistettä
Chris Mason - 3 ottelua, ei peliminuutteja

Legwand on kolmen pelin maaliputkessa ja ehdoton ykköspelaaja siinä mielessä. Arnott on myös onnistunut kiitettävästi, neljän maalin lisäksi miehellä on myös kaksi syöttöpistettä. Kariya aloitti 3+2 pisteen ottelulla, mutta on sen jälkeen ollut hieman hukassa. Vokounin torjuntaprosentti putosi Vancouver-pelin takia oltuaan sitä ennen 76, mutta edelleen se on ihan hyvä. Hamhuis on peruspakki, jolle pisteet ovat aina ylimääräistä plussaa.

Dumont pelaa ykkösketjussa, jossa kaksi muuta äijää on tehnyt tehot 3+4 ja 4+2, joten 0+2 vaikuttaa hieman laihalta, ja vielä jäähyilyt siihen päälle. Hyökkäävät pakit Timonen&Zidlicky eivät ole avanneet pistetiliään. Sullivanilta odottaisin tehoja, mieluusti maalien muodossa ja tuo Masonhan ei oikeastaan edes kuulu tälle listalle, koska ei ole saanut mahdollisuuttakaan näyttää osaamistaan.

Tämän analyysin jälkeen jopa torkkuva manageri joutuu havahtumaan ja nyt mietinkin kuumeisesti ensimmäisiä kokoonpanomuutoksia. Tai ensimmäisiä ja ensimmäisiä, tulihan niitä jo tuossa kun Nolan Yonkman lähti puolustuspäästä ja Jordin Tootoo murtautui alivoimakentälliseen viime peliin ja hyvällä asenteella mukaan tulikin tehden maalin heti avauspelissään. Mutta nyt taitaa olla parin kokeilun paikka ensi pelissä, tai jos oikein hurjaksi äidyn niin jopa kolmen. Voisihan se Masonkin jo kautensa aloittaa... Ja sitä paitsi, nythän se hyvä aika on kokeilla, kun kerran voittavaa kokoonpanoa ei muutella.

Predators palkkasi henkilökuntaa

Kun tämä poliisikysymys on taas pulpahtanut pinnalle, on pakko tunnustaa että Predators palkkasi jo kauden alusta oman poliisinsa. Tosin kyseessä on salapoliisi eikä varsinainen kaukalopoliisi. Salapoliisin tehtävät ovat olleet vielä vähän hakusessa, mutta ihan taitojensa ylläpitämiseksi ja laskun kartuttamiseksi (tiedättehän, "kakskymppiä tunti plus kulut") mies on touhuillut kaikenmoista. Aluksi mies harjoitteli varjostamista ja tarkkailua, mutta se loppui lyhyeen kun seuran toimitusjohtajasta otetut kuvat piikkikorkokengissä ja sukkanauhavyössä pääsivät vahingossa lähes julkisuuteen asti. Minulla on muuten pukukaappini ovessa edelleen kattava kollaasi näistä kuvista... (Muistinko mainita, että tj:mme on naispuolinen?)

Tämän jälkeen päädyimme organisaatiossa sellaiseen toimintatapaan, jossa salapoliisimme (kutsumme häntä koodinimellä Yves) ei enää tule lähellekään toimistoamme tai omaa henkilökuntaamme, vaan matkustelee lähinnä oman konferenssimme muiden joukkueiden kotipaikkakunnilla aiheuttamassa satunnaista tuhoa. Ennen kauden avausotteluamme mies raportoi käyneensä Pittsburghissa esittäen urheiluinnovaatioihin erikoistunutta keksijää. Yves oli onnistunut vakuuttamaan Penguinsin huoltajat uuden ja ihmeellisen luistinten luistovoiteen mullistavuudesta. Tietoa ei ole siitä, kokeilivatko pingviinihuoltajat ainetta pelissä vai eivät.

Los Angelesissa Yves ei oikein saanut mitään (tuhoa) aikaiseksi, mies väitti syyksi Johnny Ramonen syntymäpäivää, mutta hankkimiemme luottokorttitietojen mukaan Yves on hengaillut koko päivän Hollywoodissa studioiden liepeillä. Taitaa olla miehellä uranvaihto mielessä... ei niin että tuollaisella naamalla kannattaisi paljon filmiurasta haaveilla. EDITORIAL NEWS from Nashville Predators Front Office: Managerimme kuulapää on saanut 1200 euron sakot, koska mies on ilmeisesti hankkinut stuntin itselleen toisen kierroksen peliin. Muuten ei olisi selitettävissä se, että hän luulee olleensa Los Angelesissa, vaikka peli pelattiin Dallasissa paikallista Starsia vastaan. Lisäksi managerin pukukaappi on ratsattu ja sieltä on takavarikoitu uskomattomat määrät rommia, yrtinomaisia kasvituotteita ja epäsäädyllistä kuva-aineistoa. Koko lasti on poltettu Riihimäen ongelmajätelaitoksessa, jonka ympäristössä edelleen ihmetellään säännöllistä kahdeksikkoa lentäviä variksia. Nashville Predatorsin puolesta, johdon sihteeri Betty Boop.

Vancouverissa puolestaan turvatoimet Canucksien ympärillä olivat niin skitsoidisen tiukat, ettei Yvesilla ollut mitään asiaa lähellekään ketään kiekkotukihenkilöä. Mutta sen verran hän kertasi oppimaansa, että jäi tarkkailemaan liikennettä pukukopin liepeillä. Myös hän näki pukukopista ensimmäisellä erätauolla poistuneet partajaakot. Yves seurasi tätä kaksikkoa läheiselle kujalle, jossa hän näkikin miekkosten repivän haivenet naamoistaan ja paljastuvan "Tami" Tammiseksi ja Marja-Liisa Kirvesniemeksi. Ja aina vaan omituisemmaksi tilanne meni, kun heitä noutamaan saapui pikkubussi, jossa olivat Jari Sarasvuo ja Jussi Uoti. Auton kyljessä oli teksti: "A Whole New Garderobe For The Emperor - kaiken maailman konsultointia". Ennen kuin auto lähti liikkeelle, ehti Yves kuulla sen verran keskustelusta, että Canucksien lumous särkyy ja silmät avautuvat vasta jos Shitteri Pehvonen sanoo Vancouverin pelikirjan olevan kanneton kirja ilman sivuja.

Mitä me tästä nyt muka oikein kostumme? Ainakin sen, että kyllä poliisi on hyvä olla joka joukkueessa, jos vain siihen on varaa.

Pelikirja löytyi muuttolaatikon pohjalta

Pitkään, jopa pienen ikuisuuden ihan hukassa ollut pelikirjani löytyi muuttolaatikosta värityskirjojeni ja hullunpapereitteni alta. On siis odotettavissa, että Nashvillen peliin löytyy tuota pikaa selkeyttä ja syvyyttä, seesteisyyttä ja linjakkuutta, kantavia seiniä ja alkulähteitä.

Pikaisen silmäilyn jälkeen löysin jo uutta pohjaa fyysiselle pelille, jota joku sukkahoususetä väittää pelin väkivaltaiseksi elementiksi. Kirjassa pohdiskellaan väkivaltaa mm. seuraavasti:

Kun kamppailu-urheilua tarkastellaan yksilötasolla toiminnan tarkoituksien osalta, ei voida vetää selvää rajaa sen suhteen, sisältääkö kamppailu-urheilu väkivaltaa. Yksilöiden motiivit ja tarkoitukset saattavat olla mitä erilaisimmat. Jääkiekkoilija saattaa mennä kaukaloon tarkoituksenaan voittaa vahingoittamatta vastustajaa. Otteluun kuitenkin sisältyy aina ottelijoiden loukkaantumisriski, ja jos tällaisessa tilanteessa vastustaja loukkaantuu, loukkaantuminen on ei-aiottu, tarkoittamaton seuraus. Tällöin kyse ei ole väkivallasta.

Toinen pelaaja saattaa mennä kaukaloon tarkoituksenaan voittaa ottelu vahingoittamalla vastustajaa. Kolmas saattaa mennä kentälle vahingoittaakseen vastustajaa. Hänelle voitto on vasta toissijainen. Neljännelle kiekkoilijalle kamppailu sinänsä saattaa olla tärkein riippumatta voitosta tai pelaajien vahingoittumisesta. Näemme näin, että yksilötasolla tarkasteltuna jääkiekkoilu saattaa sisältää väkivaltaa kiekkoilijan motiiveista ja tarkoituksista riippuen. Mutta voimme vain harvoin varmuudella tietää, onko pelaaja väkivaltainen vai ei.

Tämän tulkitsen niin, että pelikirjani mukaan kaikkea mikä liikkuu saa lyödä ja sitä mikä ei liiku, saa vähän potkaistakin. Eikä ole ihme, että ICL-katsomoissa ei näy muuta elämää kuin se yksi pipapää, kun kentällä ei tapella. Suurin osa yleisön äänistäkin on pelkkää buuausta, varsinkin kun Predators pelaa vieraspeliä.

Meidän toimistolla valmistellaan parhaillaan rikosilmoitusta kaikkia niitä vastaan, jotka joskus ovat väittäneet, että jääkiekko on väkivaltainen peli. Tällä väitteellä on loukattu koko jääkiekkoilevaa maailmaa ja aiheutettu hallaa lajille. Kuten edellä olevasta lainauksesta näkyy, mikään ei ole lähtökohtaisesti väkivaltaa. Todistustaakka on vastaajalla. Tai siis ei ainakaan meillä.

Tilastot

Pistepörssi
Runkosarja


















Playoffit















Maalivahtitilastot
Runkosarja


Playoffit