Päivä aikaa kauden viralliseen alkuun ja muutama päivä kauden avausotteluun. Pitäisi hioa ja viimeistellä, punnita ja testata - mutta ei. Viime treenikerran jälkeen joukkueeseen on jostakin (työvoimatoimisto?) tupsahdellut uusia nimiäkin - eikä ikävä kyllä kovin isoja sellaisia, vai mitä pitäisi ajatella paitaan numero 49 pukeutuneesta Rod Pelleystä? Ei kai parane ajatella mitään, sen kuin tyrkkää jannun kaukaloon ja katsoo, mitä se alkaa siellä touhuta. Jos touhu ei liity mitenkään jääkiekkoon, pitää komentaa se pois laatikosta ja jos se ei tule, pitää lähettää joku "noutamaan" se. Sitä vartenhan ne "noutajat" rosterissa on, vai kuinka?
Arron Asham on yksi Devilsien mielenkiintoisista hankinnoista Rachunekin, Vishnevskin ja Zubrusin ohella. Kukaan ei ole menetettyjen tähtien suuruinen, mutta kaikki on hankittu omaan, tiettyyn rooliinsa joukkueen pelitapaan sopivina. Asham on ehdolla chk-lineen ja alivoimakentälliseen, ja mikäli edellisvuosiin on mitenkään uskomista, juuri sieltä nousevat minun joukkueideni sankarit. Varsinkin ensimmäisen kauden Påhlsson (?) ja viime kauden Nichol nostavat tipan silmäkulmaan. Hyviä äijiä, inhottavia.
Devils taitaa taas asettaa minut vaikean tehtävän eteen. Selkeitä tähtiä porukassa on nipin napin yhden kentällisen täytteeksi, mutta sen kaksikon takana onkin sitten niin suuri ja tasainen joukko hyviä pelimiehiä, että aina joku jää penkille. Hoh, kai tässä pitää alkaa peluuttaa pelaajia vastustajan mukaan - ja itse on kaikki skoutattava. Kaikki pitää tehdä itse...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti