Kingsin ja Devilsin välinen viikonloppukierroksen peli pelattiin jo tiistai-iltana johtuen lähinnä vieraiden aikataulullisista ongelmista. Kotijoukkueelle täytyykin siksi esittää erityiskiitos siitä, että peliaika järjestyi nopeasti tarjoamistani sangen pienistä aikaikkunoista huolimatta.
Ottelu pelattiin myöhäisotteluna täpötäydessä Staples Centerissä ja se alkoi pirteästi. Jotakin kuitenkin tapahtui ja mitä pidemmälle peli eteni, sitä enemmän pelaajat kipsaantuivat. Lopulta peli oli niin jäykkää, että ottelun jälkeisessä lehdistötilaisuudessa managerit alkoivat yksissä tuumin suunnitella illan otteluun pohjautuvaa elokuvaa, jonka nimeksi tulisi "Pelko ja yliyrittäminen". Asian tiimoilta otettaneen yhteyttä Markus S*liniin (nimi muutettu käräjä*ikeuden mä*räyksestä).
1. erä
Ottelu alkoi vierasjoukkueen hienoisesti hallitessa tapahtumia. Peli aaltoili vauhdikkaasti päästä toiseen ja avoimia tilanteita syntyi, mutta ilman tulosta. Juuri kun pelin toinen minuutti oli täyttymässä, hyökkäsi vieraiden vaarallinen kolmosketju varsin organisoidusti isäntien alueelle ja hetken hakemisen jälkeen Sergei Brylin käänsi syötön ovelasti maalin "väärälle" nurkalle, jonne juuri luisteli Jay Pandolfo, joka sai napauttaa kiekon aika lailla tyhjiin.
Tämän jälkeen ottelu alkoi pikku hiljaa tasaantua ja kun erän puoliväli oli ylitetty, voi sanoa otteen siirtyneen kotijoukkueelle. Useammankin kerran Kings-hyökkääjät pääsivät ylivoimahyökkäyksiin tai jopa läpiajoihin, mutta jos Martin Brodeur ei torjunut, niin kiekko lauottiin yli tai ohi maalista. Samanlaista viimeistelytaitoa nähtiin myös harvenevissa vastahyökkäyksissä LaBarberan maalin tuntumassa. Lopulta ajassa 8.36 Kopitar iski isännät tasoihin kaukaa ammutulla onetimerlaukauksella tolpan juureen, syöttäjänä Nagy. Maalin edessä haahuili maskia tekemässä ja mahdollisesti jopa Brodeuria tönimässä oma mies, nuori puolustaja Johnny Oduya (ruåttalainen, prkl!).
Laukaukset erässä vieraille 4-5, ei jäähyjä.
2. erä
Vieraat pyrkivät saamaan otteen takaisin itselleen heti erän alussa, mutta Kings kesti. Erän edetessä ranteet alkoivat jäätyä puolin ja toisin ja lopulta erän ainoaksi tilastomerkinnäksi jäi vieraiden Brian Giontan kaksiminuuttinen huitomisesta. Laukaukset vieraille 4-7.
3. erä
Erää ei ollut pelattu kuin runsaat puoli minuuttia, kun Devils pelasi kiekkoa taaksepäin keskialueella. Puolustaja ei kuitenkaan saanut lujaa syöttöä kiinni, vaan kiekko meni ränniin ja aina toiseen laitaan asti, josta sen ehti nappaamaan kotijoukkueen Dustin Brown. Mies ajoi kiekon kanssa maalille ja ohitti helposti surullisen yksinäisen oloisen Brodeurin. Vierasjoukkueen peli sekosi tämän nopean ja epäonnisen maalin takia pahoin, mutta Devilsin kannattajien onneksi ei lopullisesti.
Kun minkäänlaiset kuviot eivät tuntuneet onnistuvan, otti Patrik Elias aloitteen omiin käsiinsä ja riisti kiekon keskialueella. Mies toi kiekon isännän ottein Kingsin puolustusalueelle, ajautui ensin kulmaan, otti siellä vastaan parin äijän taklaukset ja pujottautui sitten maalille ja toimitti pelivälineen Los Angelesin maaliin rystylaukauksella. Peli oli tasan ajassa 23.13 eikä maaliin mitenkään voinut löytää syöttäjiä (tai no, ennen vanhaan kun Wayne G vielä pelasi, olisi hänelle varmaan annettu tuostakin syöttöpiste, varsinkin jos olisi pelannut maalin tehneessä joukkueessa...).
Ajassa 24.52 isäntien sankarina hetken paistatelleelle Brownille vihellettiin rangaistus koukkaamisesta. Mies ehti istua laatikossa puolentoista minuuttia odottamassa poispääsyä, kunnes se tarjoutui hänelle aivan liian aikaisin. Brodeur avasi pelin ykkösylivoimasta paikan saaneelle Jamie Langenbrunnerille. "Langs" toi kiekon yli keskialueen ja aina syvälle Kingsin puolustusalueelle asti. Etsittyään ensin turhaan tilaa vasemmalta hän lähti viivan kautta siirtymään oikeaan laitaan. Tässä vaiheessa kotijoukkueen neliö kuitenkin hajosi ja maalin edessä odottaneen Eliasin suuntaan aukeni syötön mentävä väylä. "Langs" pisti nopean kiekon kohti Eliasia ja tämä käänsi sen suoraan maalin ylänurkkaan.
Jäljellä olleiden kolmen ja puolen peliminuutin aikana Kings yritti kaikin keinoin tasoittaa peliä siinä kuitenkaan onnistumatta. Edes viimeisten 26 ylivoimapeli ei auttanut, vaan peli päättyi vieraiden niukkaan voittoon. Laukaukset viimeisessä erässä isännille 4-3, jäähyt LA 1x2 min, NJ 1x2 min.
Ottelu oli tosiaan luonteeltaan hyvin kaksijakoinen, alun iloinen ja avoin peli muuttui ottelun loppua kohden yhä enenevässä määrin väkinäiseksi puurtamiseksi. Syynä tähän oli osaltaan se, että onnistumisia ei esim. toisessa erässä tullut, mutta osaltaan varmasti myös se, että silmiinpistävän usein syötöt eivät menneet osoitteeseensa eivätkä onetimerit lähteneet aiotusti. Nämä ilmiöt johtivat siihen, että kiekkoa alettiin viedä maaliin väkipakolla.
Ottelun tähdistöön nimettiin ansaitusti Elias sekä kotijoukkueen laihahkoksi (?) lohduksi Kopitar ja Brown. Vieraiden onnistujiin lukeutuvat ylivoimassa kunnostautunut Langenbrunner sekä jarrukentän ikinuori Pandolfo, joka jatkaa uskomatonta kauttaan ollen nyt joukkueen sisäisen maalipörssin kakkosena 18 osumalla ja pistepörssissäkin kolmantena Eliasin ja Brylinin jälkeen. Risuja voisi halutessaan jakaa koko joukkueelle siitä, ettei laukauksia saada aikaiseksi tuon enempää (15), mutta antaa nyt olla. Täällä ei joukkuetta piiskata "väärin voitettu" -periaatteella, vaan ihan mielivaltaisesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti