Nous' Sh. Pehvonen puuhun laulamaan

Paljon on aikaa kulunut Tammerkoskessa siitä, kun sain suostuteltua tarkkisaikaisen kaverini, sosiaalipsykopatiaa, voodoota ja Bernard Lonerganin ajatuksia jääkiekkoon saumattomasti yhdistelevän Shitteri Pehvosen taas hedelmöittämään blogiani viisautensa siemensyöksyllä.

Mitä kuuluu, Shitteri?
Nythän elämme jääkiekkoilullisesti hektisintä ja sikäli parasta aikaa vuodesta, mestaruuksia ratkeilee harva se päivä ja tarkkanenäisin voi nähdä uusien dynastioiden syntyvän edellisten romahduksen jälkeisen pölyn edes ehtimättä laskeutumaan. Henkilökohtaisella tasolla minulle ei edelleenkään kuulu mitään, Helsingin Yliopisto ei ole vieläkään ymmärtänyt perustaa minulle jääkiekkotieteen professuuria.

Tyvestä asiaan, mikä on mielestäsi ollut kevään suurin jääkiekkoyllätys tähän mennessä, Shitteri?
Ehdottomasti Peter Forsbergin loukkaantuminen. (Pitkä hiljaisuus.) No se oli yritykseni tuoda huumoria tähän haastatteluun, anti olla sitten. Jätetään tuo SM-liigan vatvominen niihin haastatteluihin, joista maksetaankin jotakin, mutta olihan tuo Kärppien putoaminen Ässille aikasmoinen pommi. Ja Jokerien rämpiminen oli liukumiina... heh heh. Ai niin, anti olla. ICL:n puolella ei juuri pommeja putoillut. Runkosarjan lopussa mukana olleista "nhlgamerilaisista" seitsemän kahdeksasta meni pudotuspeleihin (tosin yksi ilman omia ansioitaan ja vastaavasti ainoa pudonnut hyppäsi mukaan jo valmiiksi miltei uponneeseen laivaan, jota ei enää ollut nostaminen). Toiselle kierrokselle selvisi mukaan 6 "gamerilaista" ja kaksi "vanhan liiton" miestä ja konferenssifinaalit mentiin "gamerilaisten" voimin. Mestaruus meni suurimmalle ennakkosuosikille, vaikkei finaalien lopputulos mitenkään kirkossa kuulutettu ollutkaan. Enpä olisi hämmästynyt enkä pommiksi kutsunut sitäkään, vaikka finaalit olisivat päättyneet swosin juhliin.

Onko siis niin, Shitteri, että ICL:n kausi meni nuottien mukaan ja kello on kaksitoista ja maassa rauha?
Ei suinkaan. Kausi kakkonen saattaa olla kausi viiminen ICL:lle, niin paljon p*skaa lensi tuulettimeen pitkin matkaa. Oikeastaan vain kourallinen valmentajia on kauden jälkeen vakuutellut tyytyväisyyttään. Suurin osa heistä oli kauden tulokkaita, joka tietysti sinänsä osoittaa, että kyllä tästäkin voisi jatkaa. Mutta jos sarjan puuhamiehet ovat puutuneet, on jatkoon vaikeampaa uskoa.

Mikä siis lääkkeeksi, jotta kolmas kerta sanoisi toden ICL:ssä, Shitteri?
Kyllä 28 joukkueen sarja on liian laaja, sen supistaminen enintään 20 tiimiin on ensimmäinen tehtävä. Valitsemalla liigaan osallistuvat valmentajat liigan johto voi pitkälti vaikuttaa siihen, millaiseksi liiga muotoutuu. Tähän valitsemiseen siis pitäisi kiinnittää huomiota erittäin tarkasti. Sitähän voisi oikeastaan tehdä aika mielenkiintoisia kokeiluja valitsemalla vaikkapa ainoastaan vasenkätisiä padilla pelaavia valmentajia... Niin, siis tarkoitan sitä, että näillä valinnoilla voi vaikuttaa aika moneen asiaan liigan toimivuudesta pelien tasoon saakka.

No mihin, Shitteri, ICL:n olisi paras suuntautua tulevalla kaudella? Yhä ylös yrittää, vai?
What goes up, must come down. Eiköhän ICL:n ole parasta pysyä lestissään, nimensä mukaisesti Ilves.comin liigana. Suomen parasta nhl94-kiekkoa pelataan muualla, Ilves.comin parasta nhl94-kiekkoa pelataan ICL:ssä. Ei SM-liigankaan kannata tavoitella maailman kovatasoisimman liigan statusta, ei siihen riitä rahkeet eikä resurssit.

Mitäs odotat tältä kiekkovuodelta, ratkomatta on vielä erinäisiä mestaruuksia, Shitteri?
No, Ruotsi vie maailmanmestaruuden, jokunen suomalainen voittaa pytyn Sveitsissä ja ehkä Ruotsissa, entinen Ilves-valmentaja juhlii Suomen mestaruutta ja Devils vie Stanley Cupin. Ugh, olen puhunut.

Shitterin haastattelutuokioiden päättyminen tulee aina kuin salama kirkkaalta taivaalta kahteen kertaan, jossa on toki se hyvä puoli, ettei tarvitse paljon kahveja keitellä. Ja koska Shittis on minulle isosti velkaa, suostui mies jopa lukemaan omien kristallisoitumiensa lomaan pari ns. maksettua "mainosta".